[PÄIVITETTY 18.5.2011.]
______________________________
Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on käynnissä opiskelukokonaisuuksien uudistus. Mikä se on ja mitä se tarkoittaa laitoksemme oppiaineiden kannalta?
Seuraavassa on lyhyt selostus uudistuksen taustoista. Laitoksen tämänhetkiset suunnitelmat on kerrottu jäljempänä. Toivomme kommentteja suunnitelmiin opiskelijoilta ja opettajilta!
TAUSTAA
”Humanistisessa tiedekunnassa on käynnissä opiskelukokonaisuuksien uudistaminen. Uudistuksessa nykyiset oppiaineet ryhmitellään aikaisempaa laajempiin, tarkoituksenmukaisiin opiskelukokonaisuuksiin. Tavoitteena on, että tiedekunnasta valmistuvilla on monipuoliset kyvyt käsitteellistää, analysoida ja ymmärtää inhimillistä toimintaa ja kulttuuria, ja että he osaavat etsiä ja löytää tietoa.”
Humanistisen tiedekunnan dekaani Anna Mauranen
” Opiskelukokonaisuus on yhtä oppiainetta suurempi, suunniteltu yhtenäinen kokonaisuus, joka muodostuu yhteisistä ja valinnaisista opinnoista. Opiskelukokonaisuus soveltuu kandidaatintutkintoon sellaisenaan.”
Tiedekunnan opintokokonaisuusuudistuksen wiki-alue (https://wiki.helsinki.fi/display/HumKokonaisuudet/Opiskelukokonaisuuksien%20uudistaminen)
Uudet tutkintovaatimukset suunnittellaan lukuvuoden 2011-2012 aikana, ja ne astuvat voimaan 1.8.2012. Siirtymäaika ennen 1.8.2012 kandidaatintutkintonsa aloittaneille on 31.7.2014 asti.
LAITOKSEN SUUNNITELMAT (tilanne: toukokuu 2011)
Tiedekuntaneuvosto päätti 10. toukokuuta 2011 uusista opiskelukokonaisuuksista laitosten esitysten mukaisesti. Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitokselle tulossa neljä opiskelukokonaisuutta:
1. pohjoismainen kirjallisuus
2. kotimainen kirjallisuus
3. pohjoismaiset kielet (pohjoismaiset kielet, ruotsin kääntäminen)
4. suomi ja sukukielet (itämerensuomalaiset kielet, suomalais-ugrilainen kielentutkimus, suomen kieli sekä suomen kieli ja kulttuuri).
Saman opiskelukokonaisuuden oppiaineilla on 25 op:n verran yhteisiä opintoja. Nämä opinnot sijoittuvat perus- ja aineopintojen vaiheisiin (1- 3 lukuvuodelle).
Opiskelukokonaisuudet hakukohteina
Hakukohteet eivät tule olemaan identtiset opiskelukokonaisuuksien kanssa, vaan yhden opiskelukokonaisuuden sisällä voi olla useampia hakukohteita. Hakukohteet eivät myöskään ole identtiset valintakokeiden kanssa, vaan valintakokeiden määrä määräytyy mitattavan ja edellytetyn kielitaidon perusteella. Opintojen suunnittelun kannalta on paras nykyinen järjestelmä, että opiskelija voi jo hakiessaan opintokokonaisuuteen ilmoittaa, mihin pääaineeseen hän hakee.
Opiskelukokonaisuudet 1 ja 2 ovat erillisiä hakukohteita, ja niillä on myös omat valintakokeensa.
Opiskelukokonaisuudessa 3 suomen- ja ruotsinkielisillä on omat valintakokeensa ja hakukohteensa.
Opiskelukokonaisuudessa 4 on kolme erillistä hakukohdetta: suomen kieli, suomalais-ugrilaiset kielet ja suomen kieli ja kulttuuri. Valintakokeita on kaksi: suomen kielellä ja suomalais-ugrilaisilla kielillä on yhteinen valintakoe, jota testataan kesällä 2011. Suomen kielellä ja kulttuurilla on oma valintakokeensa.
Malliopintopolut [ei muutoksia aikaisempiin suunnitelmiin]
Opiskelukokonaisuuksien yhteydessä laitoksessamme suunnitellaan opiskelijoiden opintojen suunnittelun ja hops-ohjauksen tueksi malliopintopolkuja, joiden tarkoitus on auttaa opiskelijoita myös hahmottamaan, millaisiin töihin eri aineyhdistelmät antavat valmiuksia. Opintopolut toteutuisivat kunkin opiskelijan osalta sen mukaan, mihin hakukohteeseen hän on päässyt sisään.
Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan malliopintopolut voisivat olla esim. seuraavat:
Norsun opiskelijoidenopintopolkuja (sivuaineet omasta tai muista laitoksista/tiedekunnista)
- Aineenopettajan opintopolku
- Kääntämisen opintopolku
- Tekstin, vuorovaikutuksen ja viestinnän / Mediaosaamisen ja kustannustoiminnan asiantuntijan opintopolku
- Alue- ja kulttuuriasiantuntijan opintopolku
- Kieliteknologian asiantuntijan opintopolku
- Kielen/kirjallisuuden asiantuntijan (vapaa) opintopolku
Esimerkkejä opintopoluista Norsu-laitoksen opiskelijoille:
Esimerkki 1:
Pohjoismaisiin kieliin suomenkielinen valittu opiskelija, joka aikoo aineenopettajaksi, valitsee yhteisten perusopintojen jälkeen pohjoismaiset kielet + toisen vieraan kielen (jos opinto-oikeus järjestyy) + pedagogiset opinnot (jos läpäisee soveltuvuuskokeen).
Esimerkki 2:
Pohjoismaisiin kieliin valittu opiskelija, joka aikoo kääntäjäksi, valitsee ruotsin kääntämisen (jos läpäisee suomen kielen testin 1. vuoden aikana) + käännösteorian + suomen perusopinnot kääntäjille.
Esimerkki3:
Suomen kielen / pohjoismaisten kielten / Suomen kielen ja kulttuurin opiskelija, joka aikoo tekstin, vuorovaikutuksen ja viestinnän asiantuntijaksi, valitsee pääaineen + viestinnän (jos opinto-oikeus järjestyy) + jotain muuta
TAI
Pohjoismaisen / kotimaisen kirjallisuuden opiskelija valitsee pääaineen + elokuva- ja tv-tutkimuksen + viestinnän.
Esimerkki 4:
Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien hakukohteeseen päässyt opiskelija
alue- ja kulttuuriasiantuntijaksi aikova valitsee fennougristiikan yleisen linjan tai Unkarin kielen ja kulttuurin + Maailman kulttuurien laitoksen ainevalikoimasta alue- ja kulttuuritutkimuksen + muuta.
Suunnittelu jatkuu
Suunnittelua jatketaan mm. tässä työryhmässä. Tällä hetkellä pohditaan mm. yhteisiä opintoja ja opiskelijavalintoja.
Muuta mietittävää:
- Sivuaineiden opiskeluoikeudet pullonkaula (erityisesti englanti, viestintä, pedagogiset opinnot). >>> Tutkintovaatimuksiin on sisällytettävä selkeät ohjeistukset siihen, miten kuhunkin opiskelukokonaisuuteen “kuuluviin” sivuaineisiin saa opinto-oikeuden.
- Opintoneuvonnan ja HOPSin merkitys korostuu, opintopolkujen eri vaiheisiin tarvitaan seikkaperäinen ja konkreettinen ohjeistus.
- Opiskelijan mahdollisuus vaihtaa valintojaan?
- Missä vaiheessa ja miten testataan ruotsinkääntämisen opiskelijoiden suomen suomen taidot?
Jos Sinulla on näkemyksiä esim. opiskelukokonaisuuksien yhteisistä opinnoista, kirjoita kommenttisi tähän alle tai ota yhteyttä opiskelukokonaisuusuudistusta pohtivaan työryhmään.
Onko mietitty, että voisivatko kokonaisuuden sisäiset yhteiset opinnot olla loppupäässä eli esim. gradupiirissä siten, että professorit ottaisivat ohjattavia gradun aiheen eikä vain pääaineen mukaan (esim. nimistön gradut fennougristiikan proffalle, kielikontaktit unkarin tai itms:n proffalle, keskusteluntutkimus skk:n ja suomenproffille jne.)? Jos muutoksen saisi vielä näkymään paitsi professorien komistuvissa CV:issä, myös virkanimikkeissä (fennougristiikan ja nimistöntutkimuksen professori…).
Sama voisi toteutua jo aineopinnoissa eli lehtorien ja jatko-opiskelijoiden vetämissä johdanto- ja metodikursseissa ja proseminaarissa. Valinnaiskursseja kai voi jo nykyään ottaa ristiin eri aineista, eli yhteisten opintojen määrä karttuu niistäkin.
Onko viestinnän kanssa mitään neuvotteluyhteyttä opintokokonaisuuksien suhteen olemassa. Jonkinlainen yhteistyösopimus voisi olla paikallaan, jossa vastavuoroisesti esim. suomen kielen opintoja tarjottaisiin helpommin sinne suuntaan. Vai onko tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö mahdotonta, kun kaikki tiedekunnat ja laitokset ajavat jääräpäisesti omia etujaan? Toivottavasti ei. Ainakaan viestintä ei voi olla opintopolkumallissa, jos kunnollisia mahdollisuuksia (kesäopintoja lukuunottamatta) opiskeluun ei ole.
Hyviä näkökohtia! Tästä viestinnän sivuaineoikeusrajoituksesta on tiedekuntamme johto jo keskustellut, mutta näillä näkymin päätökseen ei ole tulossa muutosta. Ainoa lohtu on se, että kovin radikaalisti tämä ei nykytilannetta muuta, koska tähänkin asti suurin osa viestintää sivuaineena opiskelevista laitoksemme opiskelijoista on suorittanut opinnot Avoimessa yliopistossa tai JOO-opintoina muissa yliopistossa.
Laitoksemme suunnitelmat malliopintopoluista ovat vasta alustavia luonnoksia, ja niitä kehitetään opiskelijoilta ja opettajilta saadun palautteen perusteella tämän kevään ja ensi syksyn aikana. Aineenopettajaksi ja kääntäjäksi opiskelevilla opintopolku sivuainevalintoineen on jatkossakin melko tiukkaan reititetty. Muita malliopintopolkuja – vaikkapa alue- ja kulttuuriasiantuntijan opintopolkua – eivät kuitenkaan rajoita mitkään kelpoisuusasetukset tai pakolliset sivuainevaatimukset. Niiden ei siis ole tarkoitus olla pakollisia kulkureittejä, vaan reittisuosituksia. Ne ovat eräänlaisia ehdotuksia opiskelijoille siitä, minkä tyyppisiä sivuaineita heidän esimerkiksi kannattaa valita, jos heitä tulevaisuudessa kiinnostaa työskentely vaikkapa juuri kulttuurintutkimuksen alalla. Malliopintopolkujen on tarkoitus toimia myös erityisesti opintojensa alkuvaiheessa olevien opiskelijoiden hops-ohjauksen apuvälineinä, sillä saamamme opiskelijapalautteen perusteella moni uusi opiskelija on kokenut, ettei ole saanut hops-ohjaajilta riittävästi tukea ja neuvontaa sivuainevalintoihin liittyen.
Malliopintopolkujen ei siis laitoksessamme ole tarkoitus rajata opiskelijoiden oikeutta valita myös ihan toisenlaisia polkuja opinnoissaan, vaan opiskelijalla on edelleen oikeus valita sivuaineensa oman harkintansa mukaisesti. Malliopintopolut eivät voi myöskään taata sitä, että kaikki opinto-oikeudet automaattisesti järjestyvät, vaan sivuaineoikeuksien saamisessa tulee olemaan erilaisia rajoituksia – kuten nykyäänkin.
Muutama toimittajan töitä tekeävä tuttuni on kertonut, että työelämässä ollaan oltu kiinnostuneita nimenomaan viestinnän opinnoista eikä niinkään pääaineen opinnoista. Tietty kyseessä on vain parin ihmisen kokemukset.
Viestinnän sivuaineoikeuden sulkeutuminen on tietty erittäin valitettavaa enkä edes ymmärrä, miksi tällainen päätös on tehty enkä nyt löytänyt esityslistoja ja pöytäkirjojakaan mistään.
Maatalous-metsätieteellisestä voisi löytyä toki pari mielenkiintoista opintokokonaisuutta meidänkin opiskelukokonaisuuksiin, yhteisöviestintä ja liiketoimintaosaamisen kokonaisuus. Eivät ole ihan suosituimpia meillä tehtävistä sivuainevalinnoista, mutta voisivat ihan toimiakin.
Hyvä kuulla kustannusalan kommentteja, kiitos!
Entä toimittaja(opiskelija)t? Mistä sivuaineista on hyötyä, mitä kannattaa opiskella ja mitä ehkä ei?
Onko viestinnän sivuainevaihtoehdon sulkeutuminen a) katastrofi, b) valitettavaa vai c) mitä välii, eipä siitä paljon hyötyä olisikaan?
Kustannusalalla työskentelevänä, kirjallisuutta, viestintää ja suomen kieltä (ja sitä sun tätä muuta ainetta) opiskelleena pari ajatusta opintopolku kolmosesta:
Kustannusalalla suomen kielen opinnot ovat vähintäänkin hyvin hyödylliset. Suosittelisin alalle aikovalle kirjallisuudenopiskelijallekin ennemmin suomen kuin elokuva- ja tv-tutkimuksen opintoja.
Viestinnän opintojen hyödyllisyyteen kustannusalalla suhtaudun sangen skeptisesti. (Lisäksi sivuaineopintoihin ei kai enää otetakaan muita kuin valtsikalaisia.)
Toki opintopolku kolmosessa on paljon muitakin suuntautumisvaihtoehtoja, joihin kenties ehdotetut sivuaineet istuvat paremmin. Kustannusala tuntuukin olevan joutunut vähän väärään seuraan.
Hienoa, että suuntautumisvaihtoehtoja ja niitä tukevia opintovalintoja pohditaan!