Kouluoppiaine äidinkieli ja kirjallisuus on ilmiössämme lähinnä lastenkirjallisuuden muodossa. Ohjaavana didaktikkona ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntijana ilmiössämme oli Sirke Happonen.
Kirjallisuuden avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita. Lue lisää vaikeiden asioiden käsittelystä ja tarinoiden vieraannuttamisesta.
Kirjallisuus syötteenä ja ponnahduslautana
Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa on paljon hyviä tarinoita, joita voi hyödyntää muissa oppiaineissa. Yksi integrointimahdollisuus on valita kirjallisuudesta elämänkatsomustietoon syötteitä keskustelujen lähtökohdiksi ja katalyyteiksi.
Sadut, tarinat ja mielikuvitusmaailmat toimivat myös liikunnan pelien, leikkien ja taitoratojen viitekehyksenä varsinkin alakoulun puolella. Lapset innostuvat usein enemmän, jos rajattu hyppyalue muuttuukin piraijoita kuhisevaksi joeksi.
Kirjallisuus lasten tutkimuksen kohteena
Kuten yllä totesimme, kirjallisuus toimii hyvänä ponnahduslautana muiden oppiaineiden tehtäviin ja keskusteluihin. Erityisesti äidinkielen tunneilla on hyvä myös viipyä ja nautiskella kiireettömämmin yhdestä novellista tai tarinasta suuntaamalla ponnahduslaudan hyppy lastenkirjallisuuden altaaseen ja sukeltaa syvään päähän.
Kokeilimme ja tutustuimme Sirke Happosen johdolla perinteiseen lukutuntiin, jossa käsittelimme Tove Janssonin “Viimeinen lohikäärme” -novellia. Muita varsinaiseen lastenkirjallisuuteen keskittyviä menetelmiä, joita esittelemme mm. luovan kirjoituksen harjoituksen.
Ideoita ja menetelmiä lastenkirjallisuuden käsittelyyn
Ohessa viisi ideaa eri lastenkirjojen käsittelyyn menetelmineen.
– Mukavaa, että tämä on nostettu esiin: “on hyvä myös viipyä ja nautiskella kiireettömämmin yhdestä ..”
– Linkki ei toiminut: “Yksi integrointimahdollisuus on valita kirjallisuudesta elämänkatsomustietoon ”
–