Selvitys: Romanistit työllistyvät hyvin

Romaanisten kielten laitokselta valmistuneet maisterit työllistyvät yhä hyvin ja työskentelevät aiempaa useammin vakituisissa työsuhteissa, selviää FT Johanna Isosävin työelämäselvityksestä ”Mikä romanistista tuli isona? Entiseltä romaanisten kielten laitokselta vuosina 2004-2009 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään”.

Selvityksessä tutkittiin, miten ja mihin ammatteihin ranskalaisen, espanjalaisen ja italialaisen filologian maisterit ovat työllistyneet ja miten he ovat hyödyntäneet koulutusta työtehtävissään. Vastanneista työssä kävi kahdeksan kymmenestä. Puolet vastanneista katsoo työskentelevänsä täysin koulutusta vastaavassa työssä.

Koulutuksen hyödyllisimpänä antina pidettiin kielitaitoa sekä tiedonkäsittelyn ja kriittisen ajattelun taitoja. Antamassaan palautteessa vastanneet nostivat esiin merkittävämpänä asiana sivuaineiden valinnan.

Tutustu selvitykseen:
>>Mikä romanistista tuli isona? Entiseltä romaanisten kielten laitokselta vuosina 2004-2009 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään

Tutkimuksen tekijä vastaa mielellään kysymyksiin, palautteeseen ja kommentteihin  osoitteessa:
johanna.isosavi@helsinki.fi

Viisisataa vuotta vanha tupakkakiista ruodittiin kielitieteen keinoin

Tupakan haitallisuudesta on kiistelty vuosisatoja.  Vielä 1500- ja 1600-luvuilla sauhuttelun vastustajat tosin vetosivat lähinnä ihmisten tunteisiin – ja puolustajat järkeen. Keinot omien näkemysten pönkittämiseen ja toisten naurunalaiseksi tekemiseen ovat tänäänkin pitkälle samoja kuin ennen.

Maura Ratia: "Texts Con and Pro" - The Early Modern Medical Controversy over TobaccoFM Maura Ratia on tutkinut osana englantilaiseen filologiaan kuuluvaa väitöskirjaansa tupakkaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, pamfletteja ja kasvioita vuosilta 1577 – 1670.

1500-luvun Euroopassa tehokkaista lääkkeistä oli kova pula. Samaan aikaan auktoriteetteihin perustuvan uskon horjuminen oli sysännyt tieteellisen ajattelun murrokseen.

Vaivoihin ja sairauksiin etsittiin Amerikan mantereelta helpotukseksi uusia rohtoja ja yrttejä. Yksi vanhalle mantereelle saapuneista löydöistä oli intiaanien käyttämä tupakka, jota valtaosa kasvi- ja lääketieteilijöistä piti vuosisadan loppuun mennessä kaivattuna ihmelääkkeenä.

– Englannissa kärsittiin kulkutautien lisäksi kostean ja kolean ilmaston aiheuttamista vaivoista, nuhasta ja hengitystieinfektioista. Ajan oppien mukaan uskottiin, että tupakka laadultaan kuivana ja kuumana aineena auttaisi näihin niin sanottuihin kosteisiin ja kylmiin vaivoihin ja sitä suositeltiin myös erityisesti merimiehille, Ratia kertoo.

Kiivaimmillaan tupakkakiista velloi Englannissa, missä kaikkien vaivojen lääkitseminen tupakalla ja sen lisääntyvä polttelu muodikkaana nautintoaineena lasillisen kanssa nostatti voimakasta kritiikkiä. Lontoosta tuli tupakkakeskustelun päänäyttämö.

”Epäsopivaa meille kristityille”

Väitöskirjaansa varten Ratia selvitti kiistan kirjoitusten välisiä eroja kielitieteen menetelmin. Tekstejä analysoidessaan hän huomasi, että kirjoittajat olivat ajalle tyypillisesti kopioineet ja ottaneet surutta toistensa kirjoituksia omiin nimiinsä.

Tutkimus paljastaa, että kirjoittajat käyttivät taitavasti sanaa ”me” vahvistamaan ryhmähenkeä. Kirjoittaja saattaa esimerkiksi viitata ”meihin englantilaisiin” ja käyttää myöhemmin samaa me-pronominia omien mielipiteiden esittämiseen.

– Tupakan vastustajat kritisoivat esimerkiksi tavan omaksumista pakanallisilta intiaaneilta ja
kauhistelivat ”heidän” tapaansa kulkea alastomina ja palvoa ”paholaista”, ja pitivät sen vuoksi uutta ihmelääkettä ja nautintoainetta epäsopivana ”meille kristityille”, Ratia sanoo.

Toisaalta jotkut vastustajien argumenteista olivat hyvinkin moderneja, sillä teksteissä nousivat esiin myös tupakan vahingollisuus nuorisolle ja sen aiheuttama riippuvuus.
Ratian mukaan tutkimus auttaa ymmärtämään myös sitä, miten kieltä käytetään nykyisin.

– Esimerkiksi me-pronominia käytetään nykyisinkin vain kirjoittajan omien ajatuksien ja ideoiden esittämiseen ja he-pronominia taas toisen ryhmän etäännyttämiseen itsestä ja toiseuden ilmentämiseen, Ratia tiivistää.

Väitöstilaisuus järjestetään lauantaina 22.10.2011 kello 10.15 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditoriossa XII, osoitteessa Unioninkatu 34.

Väitöskirjan ””Texts Con and Pro” – The Early Modern Medical Controversy over Tobacco” -tiivistelmä E-thesis-palvelussa.

Väitös (22.10): Maura Ratia: Englantilainen filologia

FM Maura Ratia väittelee 22.10.2011 kello 10.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Texts Con and Pro – The Early Modern Medical Controversy over Tobacco”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on Dr Dawn Archer, University of Central Lancashire, U.K., ja kustoksena on professori Irma Taavitsainen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki. Väitöskirjaa myy Uusfilologisen yhdistyksen sihteeri (PL 24, 00014 Helsingin yliopisto) tai Tiedekirja-kauppa (Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki).

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Maura Ratia
maura.ratia(at)helsinki.fi

Autorenlesung mit Martin Walser an der Universität Helsinki

Der namhafte deutsche Schriftsteller Martin Walser liest aus seinem Roman ”Ein liebender Mann” (2008) am Dienstag dem 11.10.2011 von 10.15 bis 11.45 Uhr im Hauptgebäude der Universität im Hörsaal 12 (Fabianinkatu 33, 3. Stock).

Die Lesung findet anlässlich der Veröffentlichung der finnischen Übersetzung des Romans im Verlag Lurra Editions im Frühjahr dieses Jahres statt. Wir danken der Verlegerin Arja Rinnekangas für die gute Zusammenarbeit, die diese Veranstaltung möglich macht.

Herzlich willkommen!

Institut für moderne Sprachen
Fachgruppe Deutsch

Saksan nykykirjallisuuden kärkinimi esiintyy Helsingin yliopistolla

Maailmankuulu saksalainen kirjailija Martin Walser (s. 1927) esiintyy Helsingin yliopistolla tiistaina 11. lokakuuta klo 10.15 – 11.45. Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi veikattu Walser lukee otteita romaanistaan ”Muuan rakastava mies” yliopiston päärakennuksen salissa numero 12.

Muuan rakastava miesSaksan nykykirjallisuuden kärkinimeksi kohonnut Walser on saavuttanut palkituilla romaaneillaan ja novelleillaan arvostusta. Hän on myös osin kiistelty persoona, joka on usein synnyttänyt kiihkeää kulttuurikeskustelua.

Muuan rakastava mies (Ein Liebender Mann, suomennos Otto Lappalainen, LURRA Editions, 2011) on kuvaus maailmankuulun kirjailijan Johann Wolfgang von Goethen rakkaudesta nuoreen naiseen.

Romaanin tapahtumat käynnistyvät Marienbadin kylpylässä Böömissä heinäkuussa 1823. Kirjan päähenkilö, ikääntyvä Goethe täyttää pian 74 vuotta, kun hän rakastuu kohtalokkaasti vain yhdeksäntoistavuotiaaseen naiseen.

Suhde antaa taiteilijalle elämän innoitusta, mutta mikä onkaan luovuuden hinta? Kesäisten viikkojen aikana niin mustasukkaisuus, häpeäksi hiipuva itsetunto kuin ympäristön tuomio murentavat suuren ajattelijan syvintä voimaa.

Yleisinhimillisesti ymmärrettävä romaani on samaan aikaan sekä lumoava että raastava kertomus elämän ristiriidoista.

Yleisölle avoin tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa numero 12 kello 10.15 – 11.45. Yliopiston päärakennuksen osoite on Fabianinkatu 33. Sali 12 on rakennuksen 3. kerroksessa. Tilaisuuden järjestää nykykielten laitoksen saksalainen aineryhmä.

Lisätietoja:

Professori Irma Hyvärinen 

Germaaninen filologia
(09) 191 22574
irma.hyvarinen(at)helsinki.fi

 

Amanuenssi Jouni Heikkinen 

Saksan kääntäminen
(09) 191 22577
jouni.heikkinen(at)helsinki.fi