Svetlana Stepanova ja Tatjana Šerstinova

Venäjällä on käynnissä mittava kielitieteellinen hanke. Aineiston keräämiseksi tutkijat kiinnittivät mikrofonit 50 pietarilaisen niskaan vuorokaudeksi. Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen CLARIN-seminaarissa vierailleiden kielitieteilijöiden analysoimista tallenteista on noussut Venäjällä pienoinen kohu.

Venäläismediassa on kauhisteltu etenkin sitä, kuinka huonoa ihmisten käyttämä kieli puhuttuna on. Tallenteet osoittavat, että etenkin miehet kiroilevat enemmän kuin mitä yleisesti on ajateltu, kertovat ORD-nimellä kulkevaa Pietarin valtiollisen yliopiston hanketta vetävät lingvistit Svetlana Stepanova ja Tatjana Šerstinova.

Tutkittavat valittiin tarkoin edustamaan eri ikäryhmiä ja yhteiskuntaluokkia ja he kävivät läpi myös psykologiset testit. Tärkeä kriteeri oli, että tutkimukseen osallistuvat suhtautuivat luonnollisesti mukanaan kulkevaan mikrofoniin, jonka kautta audioraidoille tallentui puhetta aamiaispöydästä, metromatkoista, puhelinkeskusteluista ja kosteista illanvietoista.

Miksi tosi-tv ei kelpaa?

Tutkimukseen osallistuneiden 17–70-vuotiaiden lisäksi ääninäytteitä kertyi myös mikrofonia kantavien kanssa keskustelleilta, kaikkiaan 650 ihmiseltä.

Valtaosa eli yli 40 prosenttia keskusteluista käytiin työpaikalla. Tutkijoille oli yllätys, että töissä puhutaan etupäässä kaikesta muusta kuin työasioista.

– Lasten ongelmista, talouskriisistä ja edellispäivän jalkapallotteluista. Työasiat jäävät selvästi vähemmistöön, luettelee Stepanova.

Hankkeen tutkijajoukko on ollut aidosti poikkitieteellinen ja jatkossa korpuksen toivotaan auttavan esimerkiksi sosiologeja tulkitsemaan ihmisten mutkikasta käyttäytymistä.

Eikö tosi-tv:n materiaalia, jossa kamerat seuraavat ohjelmaan osallistuvia jopa vessaan, olisi voinut käyttää tutkimusaineistona?

– Ei missään nimessä, sillä ohjelmat eivät ole tarpeeksi todellisia. Mikrofoni kulki huomaamattomasti ihmisten mukana joka paikkaan. Nauhoitettavien kohtaamat ihmiset eivät tienneet, että heitä nauhoitettiin ja jopa tutkittavat itse unohtivat mikrofonin , Sherstinova selventää.

Hänen tulkintaansa tukee se, että materiaali sisältää monia näytteitä, joissa ihminen puhuu itsekseen. Tallennetuista keskusteluista on saatu analysoitua toistaiseksi noin kymmenen prosenttia. Tulokset ovat muun muassa osoittaneet, että miehet puhuvat kiinan ja englannin tapaan myös venäjää naisia nopeammin.

CLARIN – massiivinen ja tärkeä hanke

Helsingissä venäläiskollegoille esiteltiin valtavaa, yleiseurooppalaista CLARIN-hanketta, joka saattaa tuoda venäläiskorpukset suomalaisten saataville.

Sen tavoite on tuoda erilaiset korpukset, kuten suomalaisten sanomalehtien vuosikerrat tai ORD-hankkeen litteroidut aineistot niitä tarvitsevien ulottuville sähköisessä muodossa ja luoda samalla niiden esittämiselle yhtenäiset standardit. Tällöin päästäisiin eroon tutkimusta haittaavista tai sen estävistä löydettävyys-, saatavuus- ja lupaongelmista.

Suomessa hankkeen vetovastuu on nykykielten laitoksella kieliteknologian oppiaineessa.