Venäjän kirjallisuuden ystävältä testamenttilahjoitus nykykielten laitokselle

 
Helsingin yliopisto järjesti Raija Nevanlinnan testamentin johdosta kiitostilaisuuden.

Kiitostilaisuudessa lakimies Kaarina Puska, kansleri Ilkka Niiniluoto ja asianajaja Jorma Nevanlinna sekä nykykielten laitoksesta Päivi Pasanen, Ahti Nikunlassi, Arto Mustajoki, Pekka Pesonen ja Ben Hellman


Nykykielten laitos on saanut huomattavan testamenttilahjoituksen. Lokakuussa kuollut
Raija Nevanlinna on määrännyt testamentissaan asuntonsa myynnistä saatavan tuoton venäläisen kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimukseen.

Raija Nevanlinna (o.s. Rymin) teki elämäntyönsä venäjän kielen opettajana, venäläisen kirjallisuuden suomentajana ja esittelijänä sekä venäläisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tulkkina.

Venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen tutustui Nevanlinnaan jo 1970-luvun alussa. Vuosien aikana he tekivät paljon yhteistyötä.

– Raija oli venäläisestä kulttuurista hyvin innostunut. Hänellä oli loistava kielitaito sekä monipuolinen venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus.

Nevanlinna teki päätyönsä venäjän kielen opettajana Helsingin Suomalaisessa yhteiskoulussa. Lisäksi hän opetti venäjää yksityisesti lähes 50 vuoden ajan monille maamme eturivin kirjailijoille, taiteilijoille ja eri alojen kulttuurivaikuttajille.  Mukkulan kansainvälisessä kirjailijakokouksessa hän vastasi vuosikymmeniä venäläisistä kirjailijavieraista.

Tyttönimellään Raija Rymin hän suomensi monenlaista venäläistä kirjallisuutta. Hänet palkittiin Valtion kirjallisuuspalkinnolla yhdessä runoilija Eila Kivikk’ahon kanssa venäjänkielisen lyriikan suomennoksista vuonna 1979.

Testamentin mukaisesti varoilla perustetaan Raija Ryminin nimeä kantava rahasto, josta tuetaan eri tavoin sekä opiskelijoiden että tutkijoiden tekemää venäläisen kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimusta.

Pesonen uskoo, että lahjoituksesta on oppiaineelle ja koko venäläisen kirjallisuuden tutkimukselle merkittävää apua, sillä tiukentuneen taloustilanteen vuoksi muun muassa seminaarien rahoittaminen sekä tutkija- ja kirjailijavieraiden kutsuminen on käynyt kaiken aikaa vaikeammaksi.

Lahjoitusvarojen ensimmäiseksi käyttökohteeksi on jo alustavasti suunniteltu seminaaria, joka omistetaan Raija Nevanlinnan elämäntyölle.