Nykykielet vahvasti mukana Helsingin Kirjamessuilla

Kuva: Veikko SomerpuroNykykielten laitos näkyy ja kuuluu Helsingin Kirjamessuilla torstaista sunnuntaihin 25.–28. lokakuuta. Nykykielet löydät humanistisen tiedekunnan näyttelyosastolta 6g86. Tule keskustelemaan, kyselemään ja tapaaman tuttuja tutkimustiedon ja kirjojen äärelle!

 

Torstai

Klo 11.30–12
Otteita Anna Krogeruksen näytelmästä Paha lapsi ja sen englanninkielisestä käännöksestä Problem Child
Näytelmän kääntäjät yliopistonlehtori Nely Keinänen, Sampo Rassi ja Lea Absetz havainnollistavat englannin kielen opiskelijoiden Lucas Estebanin, Anna Merikallion, Hanna-Maria Mäkisen ja Ari Pakarisen kanssa näytelmäkirjallisuuden kääntämisen haasteita.

Klo 16.30–17
Kevyt kosketus venäjän kieleen
Venäjän kielen professori Arto Mustajoki avaa näkymää salaperäiseen, mutta tuttuun naapurimaamme kieleen, joka on maailman kahdeksanneksi puhutuin kieli (Kevyt kosketus venäjän kieleen). Tiedottaja Ville Korhonen haastattelee.

 

Perjantai

Klo 14.30–15
Mitä on venäläinen rock?
Venäläisen rockin historiaa kirjamuotoon koonnut venäläisen kirjallisuuden professori Tomi Huttunen tuntee Pietarin rock-elämän 80-luvulta asti. Tiedottaja Ville Korhonen kysyy mm. miten venäläisen rockin kaunokirjallisesti vahvat sanoitukset peilaavat aikakautensa kulttuurihistoriaa. (Pietari on rock)

 

Lauantai

Klo 11.30–12
Kuinka sanakirja kirjoitetaan?
Sanakirjan tekoprosessista kertovat syksyllä ilmestyneiden suomi–englanti-suursanakirjan toimittaja Jukka Keränen sekä suomi–ukraina-sanakirjan tekijä Jura Zub. Haastattelijana tiedottaja Ville Korhonen.

 

Sunnuntai

Klo 10.30–11
Kenen aikaa venäläisessä kirjallisuudessa ja yhteiskunnassa nyt eletään?
Vastaamassa Venäjän kirjallisuuden professori Tomi Huttunen ja emeritusprofessori Pekka Pesonen. (Kenen aika? Esseitä venäläisestä nykykirjallisuudesta)

 

Klo 12.30–13
Onko kukaan koskaan lukenut sinulle lempikirjailijaasi alkukielellä?
Kuinka soljuu esimerkiksi Puškin, Baudelaire, Dante, Pessoa tai Shakespeare? Tekstejä eri kielillä lukevat ja lausuvat Nykykielten laitoksen kirjallisuuden ja kielen asiantuntijat: Timo Riiho, Svetlana Vetchinnikova, Gregory Fessard, Valerio Ceccolini, Shackleton Mark, Aurelija Kaskeleviciene, Dusica Bozovic ja Rogier Nieuweboer. Tule kuuntelemaan klassikkoja tai nappaa mukaan oma suosikkisi! Bonuksena tongue twistereitä eli kielen mutkalle laittavia sanarimpsuja vierailla kielillä.

 

Klo 15.30–16
Voiko suomi kuolla digitaaliseen sukupuuttoon?
Mitä tapahtuu, jos kukaan ei kehitä pienille kielille laadukkaita sovelluksia ja sähköisiä palveluita? Miten maamme pärjää kieliteknologia-alan kilpailussa? Aiheesta keskustelemassa Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi ja tutkija Martti Vainio sekä projektisuunnittelija Mietta Lennes.

Tiedekulman Venäjä-päivä videoina

Venäjä Tiedekulmassa. Kuva: Nykykielten laitos

Tiedekulmassa keskusteltiin lokakuun 9. päivä venäläisestä kirjallisuudesta, kulttuurista, kielestä ja yhteiskunnasta. Nyt voit katsoa kaikki päivän esitykset videoina.

Katso: Venäläinen televisiokeskustelu – eurooppalainen vai aivan oma traditionsa?
”Meillä on oletus, että kun kysymys on kysytty, siihen pitäisi myös vastata.”

Tutkija Merja Pikkarainen, nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

 

Katso: Venäläistä kirjallisuutta vyöryy ovista ja ikkunoista!
”Kolme matkalaukullistako vain!”
Uutuuskirjojen suomentajia Anni Lappelaa ja Pauli Tapiota haastattelee professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta.

 

Katso: Venäläinen kulttuuri Suomessa, mitä se on?
”Venäjällä tekisin varmasti jotain ihan muuta!”
Lastenkulttuuriin erikoistunut taiteilija Alexander Reichstein, professori Natalia Baschmakoff ja Suomessa asuvien venäläisten kulttuuria kartoittanut tutkija Anelma Lammi keskustelevat.


Katso:
Eivät venäläiset ole erilaisia, suomalaiset ovat

”Venäjällä muuten tehdään paljon rankempaa pilaa johtajista kuin Suomessa.”
Professori Arto Mustajoki, nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

 

Katso: Mikä Suomessa ihastuttaa? Mikä kummastuttaa?
”Venäjällä kaverit kättelevät aina tavatessaan, vaikka kolmesti päivässä.”
Venäjältä Suomeen muuttaneet opiskelijat kertovat.

 

Katso: Vuoroin vieraissa. Suomalaiset venäläisessä ja venäläiset suomalaisessa kirjallisuudessa
”Vai eikö hän vain yksinkertaisesti tuntenut sieniä?”
Professori Pekka Pesonen, nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

 

Katso: Paneelikeskustelu: Venäläisyyden syvin olemus
Mikä on optimistin pessimistin ero? Kun pessimisti sanoo, ettei tämän huonommin voisi mennä, optimisti vastaa, että kyllä voisi.
Keskustelemassa Aleksanteri-instituutista venäläisen yhteiskunnan asiantuntijat, kehittämispäällikkö Anna-Maria Salmi ja tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja nykykielten laitoksen Venäjän kirjallisuuden ja kielen asiantuntijat, professorit Arto Mustajoki ja Pekka Pesonen sekä opiskelija ja kääntäjä Anni Lappela. Keskustelun juontajana toimittaja Heli Jormanainen Ylen venäjänkielisestä toimituksesta.

Tuore suomi–englanti-järkäle jäämässä viimeiseksi suursanakirjaksi

John Calton Iso-Britannian suurlähetystössä HelsingissäJohn Calton Britannian suurlähetystössä Helsingissä. Kuva: Nykykielten laitos

SanomaPro on julkaissut todennäköisesti viimeiseksi jäävän painetun sanakirjansa. Uusin Suomi–englanti-suursanakirja on yksi kaikkien aikojen laajimmista suomalaisista sanakirjoista. Yli kymmenen vuoden työn tuloksena kirjasta löytyy 103 000 hakusanaa ja niiden käyttöesimerkit. Loppuvuonna julkaistavasta verkkoversiosta odotetaan sanakirjamarkkinoille vahvaa tekijää.

Koska englantia osataan Suomessa hyvin, tekijöille on ollut tärkeintä laatia poikkeuksellisen hyvä sanakirja.

– Halusimme tehdä sanakirjan, josta on hyötyä myös kieltä hyvin osaaville. Erityisesti käyttöesimerkkien laadintaan on panostettu, jotta ne avaavat kieltä ja sanojen eri merkityksiä mahdollisimman monipuolisesti, sanoo Jukka Keränen, sanakirjan toimittaja.

Yleissanakirjan haasteena on aina aineiston rajaaminen. Kaikkien keskeisten käsitteiden ja sanojen on löydyttävä kirjasta, mutta yksityiskohtaisempi termistö on suosiolla jätettävä erikoissanastoihin. Esimerkiksi käy vaikkapa henkilöauto, jossa löytyy noin
14 000 osaa.

– Sanakirjan laatijan on tärkeää hallita äidinkielensä todella hyvin. Lisäksi kielestä pitäisi löytää ”päiväperhot” eli ennustaa sellaiset sanat, jotka elävät kielessä vain hetken. Nopeinta vaihtuvuus on nuorten käyttämässä kielessä, Keränen kertoo.

Edes loistava kielitaito ja laaja sanavarasto eivät riitä sanakirjatyössä, vaan keskeistä on molempien kulttuurien perusteellinen tuntemus. Suursanakirjan laadinnassa SanomaPro onkin hakenut apua Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen kielitieteilijöiltä ja opiskelijoilta. Englannin kielen asiantuntijana on toiminut lehtori John Calton.

– Kielitieteilijän ammattitaitoa vaaditaan jo siinä, että olennaiset ilmaukset ja fraasit löytyvät sellaisten sanojen alta, josta sanakirjan käyttäjä niitä oletettavasti etsii. Varsinaisessa käännöstyössä on helppo menettää yöunensa. Esimerkiksi ”kissanristiäiset” on loistava ilmaus, mutta sen selittäminen englanniksi on varsin työlästä, Suomeen Englannista vuonna 1983 muuttanut Calton sanoo.

Tulevaisuudessa tuoreesta suomi-englanti-suursanakirjasta päivittyy vain sen sähköinen versio. Keränen kuitenkin uskoo, että myös painetulle sanakirjalle löytyy yhä lukijakuntansa.

– Tiedän, että painetut sanakirjat eivät ole tänä päivänä kaikkein muodikkaimpia. Toivon, että niitä arvostetaan taas yhtenä päivänä, sillä formaatista huolimatta laadukkaan sanakirjan laatiminen tarvitsee kielen ammattilaisia. Kaikki eivät elä verkkomaailmassa – sitä paitsi välillä on rentouttavaa olla off-line, Keränen sanoo.

Kuinka sanakirja kirjoitetaan? Jukka Keränen ja John Calton Helsingin kirjamessuilla lauantaina 27.10. klo 11.30 Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan messuosastolla 6g86.

Lisätietoja antavat:

Jukka Keränen
040 586 3703
jukka.keranen@rooikat.fi
John Calton
040 734 6817
john.calton@helsinki.fi

Tunnettu sosiolingvisti ei huolestu lainasanojen tulvasta

Etualalla saksan kielen professorit Gisela Brünner ja Eva Neuland. Kuva: Mika FederleyEtualalla saksan kielen professorit Gisela Brünner ja Eva Neuland. Kuva: Mika Federley

Saksassa käydään tutun kuuloista väittelyä anglismien eli englanninkielisten lainasanojen lisääntymisestä erityisesti mainonnassa ja PR-yhteyksissä. Helsingissä viime viikolla järjestetyillä germanistipäivillä vieraillut professori Eva Neuland ei hätkähdä kielen muutoksista. Saksan kieli on ennenkin selvinnyt hengissä vieraiden kielten, kuten latinan ja ranskan vaikutuksesta, Neuland muistuttaa.

Saksassa kielikeskustelua kuumentaa myös maahanmuuton vaikutus kieleen. Valtaväestön puheessa on alkanut kuulua tervehdyksiä, jotka ovat peräisin turkkilaisten, venäläisten ja puolalaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten saksan kielen varieteeteista. Neuland kuitenkin vähättelee kohua.

– Kyseessä on etenkin nuorten suosima muoti-ilmiö, joten on liioiteltua pitää tätä vaarana saksan kielen olemassaololle.

Nettikieleen saksa on puolestaan saanut omia lyhenteitä, eikä kaikkea ole kopioitu englannista. Professorin mielestä on kieltä rikastuttavaa, että netissä voi kirjoittaa ”hdl”, ja kaikki tietävät, että se tarkoittaa ”hab Dich lieb”.

Neuland kertoo, että muodollisten tervehdys- ja hyvästelyfraasien käyttö on vähentynyt Saksassa jo 60-luvun lopulta lähtien. Tähän vaikutti erityisesti antiautoritäärinen opiskelijaliike die 68er Generation, joka vierasti titteleitä.

– Tuoreessa tutkimushankkeessani selvitettiin nuorten kielenkäyttöä. Tulosten perusteella suuntaus jatkuu yhä. Saksan kieli muuttuu yhä epämuodollisemmaksi.

Tutkimus avasi mielenkiintoisesti myös sukupolvien välisiä eroja kielessä. Neulandin mukaan ymmärtämisvaikeudet sukupolvien välillä ovat pikemminkin median luomia ja liioiteltuja kuin todellisia. Hänen mukaansa eroja korostetaan myös puhtaasti kaupallisista syistä. Saksassa myynnissä onkin koko joukko myös vähemmän tieteellisiä nuorisokielen tai jonkin osakulttuurin sanakirjoja.

–  Toisinaan sanojen muuttuminen toki aiheuttaa hämmennystä, koska vanhempi polvi tottuu uusiin merkityksiin vähitellen. Nuoret käyttävät esimerkiksi sanoja geil [himokas, kiimainen] ja Braut [morsian] aiempaa laajemmassa tai kokonaan uusissa merkityksissä, joissa geil tarkoittaakin mahtavaa ja upeaa ja Braut kimmaa tai sutturaa, Neuland sanoo.

Perinteikäs kulttuurikieli on joutunut mukautumaan englannin ylivaltaan monella alalla myös omalla maaperällään. Englanti on yleistynyt Saksassa esimerkiksi talouden lingua francana ja Neulandin mukaan myös tieteen kielenä englanti on hivuttautumassa saksan oheen.

– Saksan kieli ei ole kuitenkaan katoamassa mihinkään, sillä oman kielen säilyttämistä myös tieteen kielenä pidetään tärkeänä, Neuland sanoo.

Aiheesta lisää saksaksi:

Tiedekulmassa: Suomi ja Venäjä, mikä meitä erottaa?

TIISTAI | TISDAG | TUESDAY 9.10.
SUOMI JA VENÄJÄ, MIKÄ MEITÄ EROTTAA?

12:0012:30
Venäläinen televisiokeskustelu – eurooppalainen vai aivan oma traditionsa?

Tutkija Merja Pikkarainen, nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

13:00–13:30
Venäläistä kirjallisuutta vyöryy ovista ja ikkunoista!

Uutuuskirjojen suomentajia Anni Lappelaa ja Pauli Tapiota haastattelee professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta.

14:00–14:30
Venäläinen kulttuuri Suomessa, mitä se on?

Lastenkulttuuriin erikoistunut taiteilija Alexander Reichstein, professori Natalia Baschmakoff ja Suomessa asuvien venäläisten kulttuuria kartoittanut tutkija Anelma Lammi keskustelevat.

15:0015:30
Eivät venäläiset ole erilaisia, suomalaiset ovat

Professori Arto Mustajoki, nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

16:00–16:30
Mikä Suomessa ihastuttaa? Mikä kummastuttaa?
Suomessa asuvat venäläisopiskelijat kertovat.

17:00–17:30
Vuoroin vieraissa. Suomalaiset venäläisessä ja venäläiset suomalaisessa kirjallisuudessa

Professori Pekka Pesonen, nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

18:00–18:45
Paneelikeskustelu: Venäläisyyden syvin olemus
Paneelikeskustelussa Aleksanteri-instituutista venäläisen yhteiskunnan asiantuntijat, kehittämispäällikkö Anna-Maria Salmi ja tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja nykykielten laitoksen Venäjän kirjallisuuden ja kielen asiantuntijat, professorit Arto Mustajoki ja Pekka Pesonen sekä opiskelija ja kääntäjä Anni Lappela. Keskustelun juontaa toimittaja Heli Jormanainen Ylen venäjänkielisestä toimituksesta.

TIEDEKULMA tuo huippututkimuksen kaikkien kuultavaksi ja keskusteltavaksi
Aleksanterinkatu 7, Helsinki
Avoinna ma-pe kello 10-20 ja la klo 11-16