Väitös: Nina Havumetsä, venäjän kääntäminen, 23.11.2012

KTM Nina Havumetsä väittelee 23.11.2012 kello 12.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “The client factor – A study of clients’ expectations concerning non-literary translators and the quality of non-literary translations”.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorium XV, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on professori Kaisa Koskinen, Itä-Suomen yliopisto, ja kustoksena on professori Liisa Tiittula.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.

Esko Wilkko: Venäjän yhdysverbin morfo- ja semagrafia

Esko Wilkon laatima katsaus venäjän yhdysverbin morfo- ja semagrafiaan on luettavissa verkkosivulta http://filosofiantohtori.files.wordpress.com/2012/12/etuliitteet1.pdf.

Esko Wilkko s. 1942, fil. kand. Helsingin yliopisto 1971, fil. lis. 1978, fil. toht. 1992. Toimittuaan Helsingin yliopistossa venäjän kielen ja kirjallisuuden tuntiopettajana 1971–73 Wilkko toimi Kouvolan kieli-instituutin, sittemmin Helsingin yliopiston kääntäjänkoulutuslaitoksen venäjän kielen ja kääntämisen lehtorina 1973–2007. Tutkimuksia Venäjän 1800-luvun alun ja Ranskan 1700-luvun valistuksen kirjallisuusteoreettisista suhteista ja nykyvenäjän verbiopista. Harrastukset kielitaitojen ylläpito, italian portugalin ja turkin kielen opiskelu, pyöräily, lennokki-ilmailu ja trumpetinsoitto.

Arto Mustajoen Kevyt kosketus venäjän kieleen ehdolla Tieto-Finlandiaksi

Arto Mustajoki. Kuva: Mika Federley Arto Mustajoki lokakuussa 2012. Kuva: Mika Federley

Venäjän kielen professorin Arto Mustajoen uutuusteos Kevyt kosketus venäjän kieleen on nimetty Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi.

Valintalautakunta perustelee ehdokkuutta seuraavasti:

Kenen mielestä tieteellisesti pätevän asiantuntijatekstin täytyy olla kankeaa ja kimuranttia? Ja kuka vielä voi väittää, että kielitiede on tylsää?Ei ainakaan kukaan, joka on lukenut venäjän kielen professorin Arto Mustajoen lennokkaita artikkeleita kyrillisestä kirjaimistosta, venäläisestä ruokasanastosta tai suomen ja venäjän eroista ja yhtäläisyyksistä. Kevyt kosketus venäjän kieleen auttaa ymmärtämään kulttuuria, joka on suomalaisille samanaikaisesti läheinen ja kaukainen. Samalla se tarjoaa juuri sen, mitä nimi lupaa: se antaa uutta ajateltavaa yhtä hyvin ummikoille ja vanhoille venäjän taitajille.

Muut viisi ehdokasta ovat Lilly Korpiolan ja Hanna Nikkasen  Arabikevät, Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut, Anto Leikolan Norsusta nautilukseen, Jukka Tarkan Karhun kainalossa ja Björn Wahlroosin Markkinat ja demokratia.

Palkinnon voittajan valitsee päätoimittaja Janne Virkkunen.  Tieto-Finlandia julkistetaan kahden viikon kuluttua, marraskuun 22. päivä.

Palkinnon suuruus on 30 000 euroa.

Matti Rissaselle Kordelinin tunnustuspalkinto

Matti Rissanen. Kuva: Veikko SomerpuroMatti Rissanen. Kuva: Veikko Somerpuro

Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto on palkinnut emeritusprofessori Matti Rissasen suurista ansioista englannin kielen korkeatasoisen tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen edistäjänä. Tunnustuspalkinnon arvo on 30 000 euroa.

Vuonna 1937 syntynyt Rissanen toimi Helsingin yliopiston englantilaisen filologian professorina lähes 25 vuoden ajan vuoteen 2001 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Lukuisten valtakunnallisten ja kansainvälisten luottamustehtävien lisäksi Rissanen on toiminut muun muassa yliopiston kielikeskuksen johtajana.

Yksi Rissasen merkittävistä saavutuksista on englanninkielisen historiallisen tekstikorpuksen laatiminen. Vuonna 1991 julkaistu uraauurtava The Helsinki Corpus on kansainvälinen menestystarina.

Vuonna 1995 Matti Rissasen johdolla perustettiin englannin kielen vaihtelua tutkiva Varieng. Myöhemmin tutkimusyksikölle myönnettiin Suomen Akatemian huippuyksikön asema kahdeksitoista vuodeksi.

Rissanen jatkaa yhä työtään englannin kielen parissa, esimerkiksi vuosina 2007–2011 hän julkaisi 23 artikkelia. Hän myös ohjaa väitöstutkimuksia.

Alfred Kordelinin säätiö on suomenkielinen kulttuurirahasto, joka tukee tiedettä, taidetta, kirjallisuutta ja kansansivistystyötä. Säätiö on jakanut apurahoja sekä tunnustus- ja kannustuspalkintoja vuodesta 1920 lähtien.

Alfred Kordelinin säätiön tämän vuoden toisen tunnustuspalkinnon sai runoilija ja kääntäjä Pertti Nieminen.

Matti Rissanen Varieng-tutkimusyksikön sivuilla