Part of the furniture

Photo: John Calton

If you think about the default understanding of chair in academic circles, you’d be given some funny looks were you to propose that your undergraduates all be given one. But this was the deal struck between John Calton, lecturer in English, and the interior architect Kaarle Holmberg, author of LEPO. 60 Years in Furniture.

Kaarle Holmberg Photo: John Calton

Kaarle Holmberg

A project to translate this interesting generic hybrid, a 130-page illustrated history of one of Finland’s design successes,  the Lepo furniture manufacturer, was completed as part of a course in the Department of Modern Languages. In the space of three weeks students got a very clear idea about how, to paraphrase the Swiss poet and philosopher Henri Amiel, almost everything apparently comes from almost nothing. When a translation job is tied to a real timetable, deadlines can be reconstituted as lifelines: on the same day we raised a glass in honour of the English-language version of the book, the company received a substantial order from China, and with the international furniture fair in Stockholm coming up in early February, the translation is expected to add some depth to the surface glamour of Finnish design. Holmberg points out the need for future designers to know something about the human stories behind the industrial and economic facts.

But what was in it for the undergraduates? Well they were all invited to leave the book launch with a chair of their choice. A prototype, of course. Chairs!

John Calton

Nykykielten laitokselta kaksi uutta jäsentä Opettajien akatemiaan

Mari Pakkala-Weckström ja Joseph FlanaganMari Pakkala-Weckström ja Joseph Flanagan työpaikallaan Metsätalossa.

Yliopistonlehtorit Joseph Flanagan englantilaisesta filologiasta ja Mari Pakkala-Weckström englannin kääntämisestä on valittu Opettajien akatemiaan. Jäsenyys on yliopistoyhteisön tunnustus merkittävistä opetusansioista. Rehtori Jukka Kolan mukaan valituista välittyy kuva opettamiseen aidosti omistautuneista opettajista.

Rehtorin päätöksessä molempia opettajia kiitetään opiskelijoiden antaman palautteen huomioimisesta.

Joseph Flanaganin valinnassa painotetaan erityisen ansiokasta verkko-opetusta, josta hän myös saa erinomaista palautetta. Flanagan on aktiivinen oppiaineensa opetuksen kehittäjä. Lisäksi hän on auttanut muun muassa plagioinnin tunnistamisen kehittämisessä.

Mari Pakkala-Weckströmiä kuvataan aktiiviseksi opettajaksi, joka on aidosti kiinnostunut kehittämään opetustaan ja auttamaan opiskelijoita oppimisessa. Hänen tuottamaansa oppimateriaalia pidetään monipuolisena ja pedagogisesti ansiokkaana. Pakkala-Weckströmiä kiitetään myös siitä, että hän korostaa opetuksessaan keskustelun merkitystä.

Pysyvän jäsenyyden lisäksi opettajat saavat opetuksen ja opetusosaamisen kehittämiseen
20 000 ja heidän kotiyksikkönsä 30 000 euroa.

Tänä vuonna Opettajien akatemiaan valittiin 20 opettajaa kaikkiaan 69 hakijasta. Viime vuonna englantilaisen filologian yliopistonlehtori Nely Keinänen valittiin yhdeksi Opettajien akatemian perustajajäseneksi.

Akatemian tavoitteena on muun muassa vahvistaa opetuksen arvostusta ja hyviä opetuskäytäntöjä yliopistossa.

Opettajien akatemian uudet jäsenet »
Joseph Flanaganin TUHAT-profiili »
Mari Pakkala-Weckströmin TUHAT-profiili »

 

Ulla Tuomarla on nykykielten laitoksen uusi johtaja

Ulla Tuomarla Kuva: Ville Korhonen

Ranskalaisen filologian yliopistonlehtori Ulla Tuomarla on valittu Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen uudeksi johtajaksi. Merkittävin kielikysymys on, miten suomalaisten kielitaidon kaventuminen saadaan pysäytettyä, Tuomarla sanoo.

Ranskalaisesta filologiasta vuonna 2000 väitellyt Tuomarla saa vuoden alussa johdettavakseen Suomen suurimman kielten tutkimukseen ja opetukseen keskittyneen yksikön. Nykykielten laitoksessa opetetaan kaikkiaan 23 kieltä ja kulttuuria sekä kielitiedettä ja kieliteknologiaa. Opiskelijoita eri oppiaineissa on lähes 2 500 ja opettajia ja tutkijoita yli 170.

– Toivon, että jatkossa laitoksemme osaaminen näkyisi ja tutkijoitamme kuultaisiin useammin myös yliopistomaailman ulkopuolella. Meidän on pystyttävä osoittamaan, miksi kielten ja kulttuurien asiantuntijoita tarvitaan.

Helsingin yliopiston lisäksi Tuomarla on opiskellut Skotlannissa Edinburghin yliopistossa sekä Paris 3 -yliopistossa Ranskassa. Tutkimuksessaan Tuomarla on keskittynyt mediassa käytettävään argumentointiin, lainauksiin sekä vihapuheeseen.

Laitoksen johtaja valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Nykykielten laitoksen johtajana vuodesta 2010 työskennellyt Arto Mustajoki siirtyy vuoden alussa humanistisen tiedekunnan dekaaniksi.

Ulla Tuomarla Tuhat-tutkimustietojärjestelmässä »

Professor Irma Taavitsainen Retires

Three professors: Anna Mauranen, Irma Taavitsainen and Minna Palander-CollinThree professors: Anna Mauranen, Irma Taavitsainen and Minna Palander-Collin
 

”It is easy for me to say that you are the key person in creating the success of English Philology. You haven’t only been an inspiring teacher and supervisor for numerous MA students now working in different areas in Finnish society, you have also educated some of the best doctors in the field currently working and building their academic careers in different universities in Finland and abroad, spreading the Helsinki message of language variation and change, corpus linguistics and historical pragmatics.”

– Professor Minna Palander-Collin in her thank you speech for Professor Taavitsainen

Irma Taavitsainen gave her farewell lecture ”Genres at work in the history of English: a historical pragmatics view” on Tuesday 11 December.

Irma Taavitsainen – Researhc Database Tuhat »

 

Venäläisen kirjallisuuden professori Finlandia-voittajasta: Upea romaani on palkintonsa ansainnut

Nykykielten laitoksen Venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen pitää vuoden 2013 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon osoitetta oikeana. Pesosen mukaan Riikka Pelo on tarttunut upeasti haasteeseen perehtyä itselleen vieraaseen aikaan ja paikkaan.

Pelo ei ole osannut kieltä, jota hänen sankarinsa runoilija Marina Tsvetajeva ja Alja Efron  – äiti ja tytär – puhuivat ja kirjoittivat. Mutta hän on tavoitellut heidän kieltään, joka on paitsi kirjoitettu ja puhuttu, myös ruumiin ja sydämen kieli.

Pelo vieraili Pekka Pesosen vetämässä 12 tuolia -dialogisarjassa marraskuussa. Pelo on sarjassa esiintyneistä tai vielä esiintyvistä 12 kirjailijasta seitsemäs, joka on voittanut Finlandia-palkinnon.

Käydyssä dialogissa Pelo eritteli taidokkaasti muun muassa oikeuttaan ja tapaansa kirjoittaa itselleen vieraista ihmisistä.

– Romaanissaan Jokapäiväinen elämämme hän lunastaa oikeuden ja antaa äänen kahdelle ihmiselle, jotka eivät tulleet kuulluksi omana aikanaan, Pesonen sanoo.