Henry Sweet on Finnish: a recently discovered manuscript

The BAULT and VARIENG research communities are hosting

A guest lecture by Dr. Michael Ashby (UCL):

Henry Sweet on Finnish: a recently discovered manuscript

Monday 5th of May 2014, at 2 pm

Metsätalo seminar room 14 (3rd floor)

Everybody is warmly welcome to attend.

Abstract

This paper reports the discovery and preliminary investigation of a hitherto unknown manuscript by Henry Sweet (1845–1912).

In 1898, Sweet was invited to deliver a series of lectures on phonetics at Cheltenham Ladies’ College.  This newly discovered manuscript indicates that whilst there, he also undertook a series of transcriptions of verse and prose extracts in Finnish. Two publications on Finnish language and literature have been identified as the sources of Sweet’s material.

The notation Sweet used was a modified version of his ‘Current Shorthand’ of 1892, but the manuscript also contains occasional detailed annotations in Melville Bell’s ‘Visible Speech’ (1867), which raises the question of the source of Sweet’s information about Finnish pronunciation.  Nothing is said in the manuscript about an informant, but a native speaker living in Cheltenham and associated with the College has now been identified as the most likely informant; her relationship to Sweet will be discussed.

The manuscript came to light in 2010 in a collection of uncatalogued archive material in the library of University College London, where it had apparently lain unnoticed for about a century.  However, annotations indicate that Daniel Jones was aware of it, and regarded it as an important piece of work. A plausible route by which the manuscript may have come into the possession of UCL has been identified.

This paper will outline the background to the manuscript, and especially what it can tell us about Sweet’s sense of Finnish phonology.

Filologi taipuu vaikka toimittajaksi

Kielten ja kirjallisuuden asiantuntijoiden uramahdollisuudet nähdään helposti kapeina: leipä olisi ansaittavana joko opettajana, kääntäjänä tai tulkkina. Yksi Nykykielten laitoksen vastaus tähän haasteeseen on Filologi kieli- ja kulttuuriasiantuntijana -kurssi. Sen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden itsetuntemusta ja työelämän tuntemusta.

Kurssin Media ja alueasiantuntijuus -luennolla 11.4. vähemmän perinteisiin töihin päätyneet humanistialumnit kertoivat valinnoistaan ja urapoluistaan.

Muutakin kuin filologiaa

Kun filologi päätyy tekemään jotain muuta kuin kieliammattilaisen töitä, koulutuksen ja työn yhteyttä on tyypillisesti vaikea hahmottaa.

– Humanistit eivät usein osaa kertoa, missä ja miksi he ovat hyviä. Eräs ratkaisu tähän voisi olla alueasiantuntijuuden käsite. Sen avulla on mahdollista kuvata osaamista, joka ylittää pelkän kielen ja kulttuurin tuntemuksen, kertoo Max Wahlström, yksi kurssin opettajista.

Oman alan tietämyksen lisäksi korkeakoulutuksessa kuitenkin oppii yleiskäyttöisiä taitoja.

– Yliopistossa opin erityisesti selvittämään asioita, ajattelemaan analyyttisesti ja kirjoittamaan selkeästi. Lisäksi pelkällä hyvällä asenteella pääsee jo pitkälle: ei tarvitse osata kaikkea etukäteen, jos osoittaa haluavansa ottaa selvää ja opetella uusia asioita, kertoo Maahanmuuttovirastossa työskentelevä Laura Čupić. Hän opiskeli eteläslaavilaisia kieliä ja kulttuureita.

Enemmän kieliä

Toimittajat Maxim Fedorov (Ylen venäjänkieliset tv-uutiset) ja Maria Pettersson (Helsingin Sanomat) korostavat, että useamman kielen osaaminen kannattaa.

– Englannin osaamista pidetään niin itsestäänselvyytenä, että sitä ei enää oikein lasketa. Pitää osata suomen ja englannin lisäksi mielellään ainakin kahta vierasta kieltä, esittää Maxim. Hän puhuu äidinkielenään venäjää ja opiskeli suomen kieltä ja kulttuuria.

Jos työ ulkomaantoimituksessa kiinnostaa, kaikesta kieliosaamisesta on hyötyä.

– Vieraan kielen vahva osaaminen voi mahdollistaa siihen kielialueeseen erikoistumisen. Lisäksi on paljon hyötyä siitä, jos pystyy seuraamaan muuta mediaa esimerkiksi italiaksi, ranskaksi tai saksaksi. Jälkikäteen toivoisin, että olisin lukenut kieliä enemmän ja jo lukiosta asti, kertoo venäjän kieltä ja kirjallisuutta opiskellut Maria.

– Työelämässä humanisteilta odotetaan, että myös suomenkielinen kirjallinen ilmaisu on hallussa. Sitä kannattaa harjoitella esimerkiksi bloggaamalla tai kirjoittamalla ainejärjestölehtiin, Max lisää.

Valmistuminen kannattaa

Jotkut opiskelijat onnistuvat saamaan jalan työnantajan oven väliin jo opintojen aikana. Valmistumista ei kuitenkaan kannata sivuuttaa, vaikkei se olisikaan edellytys uran alkuun pääsemiseksi.

– On olemassa joustavia ja vähemmän joustavia työnantajia. Erityisesti julkisella alalla vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Opinnot kannattaa siis viedä loppuun asti, huomauttaa Aalto-yliopistossa opintokoordinaattorina työskentelevä Jaakko Kölhi. Lauran lailla hänkin opiskeli eteläslaavilaisia kieliä ja kulttuureita.

Kaikki irti akateemisuudesta

Jaakko oli opintojensa aikana töissä nykykielten laitoksella tutkimusavustajana. Hän pääsi tekemään gradustaan artikkelin tieteelliseen julkaisuun.

– Julkaisua tehdessäni opin kirjoittamaan ja tekemään tiedettä ja ymmärtämään, mitä on tieto ja hyvä tieteellinen teksti. Pääsin tieteellisiin konferensseihin esittelemään julkaisuani. Niissä esiintyminen on kasvattanut itseluottamustani, Jaakko kertoo.

Vaikka Jaakko ei olekaan jatkanut akateemisella uralla enää maisterintutkinnon jälkeen, hän suosittelee tutkimustöiden kokeilemista:

– Jos tänne on päässyt opiskelemaan, kannattaa ottaa tilaisuudesta kaikki ilo irti!


Wannabe-suurlähettiläästä ulkomaantoimittajaksi

18-vuotiaana Maria Petterssonilla oli suunnitelma: hän halusi suurlähettilääksi. Maria oli niin motivoitunut tavoitteestaan, että hän haki ja pääsi opiskelemaan jopa kolmelle haavetta tukevalle alalle: valtiotieteelliseen, Venäjän kieleen ja kirjallisuuteen sekä Kauppakorkeakouluun.

Marialle selvisi vasta opintojen aikana, millaista suurlähettilään työ on ja mitä lähetystössä tehdään.

– Aloin ymmärtää, että ehkä diplomatia ei olekaan minulle. Aiheuttaisin poliittisen selkkauksen luultavasti noin kahdessa ja puolessa minuutissa, Maria heittää ja aiheuttaa opiskelijoissa naurunremakan.

Maria kokeili opettajan sijaisuuksia, mutta ei kokenut alaa omakseen. Hän ei kokenut soveltuvansa myöskään kääntäjäksi, tulkiksi tai tutkijaksi. Marialla kuitenkin oli monia toimittajakavereita, ja hän innostui kokeilemaan, sopisiko toimittajan ura hänellekin.

Maria lähetteli juttuehdotuksia eri lehtiin ja moni niistä meni läpikin, joten hän pääsi hommaan kiinni freelancerina. Sittemmin hän on työskennellyt City-lehdessä, Ylioppilaslehdessä sekä Ylellä. Viimeisen vuoden hän on viettänyt Helsingin Sanomissa tehden juttuja muun muassa ulkomaan- ja matkailutoimituksille.

Maria on asunut neljä kuukautta Serbiassa ja muutaman kuukauden Ukrainassa. Kansainvälisestä kokemuksesta ja kielten osaamisesta on ollut hyötyä toimittajan työssä: ulkomaantoimituksessa Maria pääsi pitkälti tekemään Ukrainan kriisiin liittyvää uutisointia siksi, että hän osaa venäjää ja ukrainaa.

– Työurani on ollut yhtä epäpätevyyden sinfoniaa. Harvat työtehtäväni ovat käytännössä liittyneet siihen, mitä olen opiskellut. Toisaalta toimittajan työ on sellainen, että siihen haetaan työnäytteet ja CV edellä, tutkinto on toissijainen. Tärkeää on olla hyvä kirjoittamaan, vainuamaan uutisaiheita ja keksimään kiinnostavia näkökulmia, Maria kertoo.

Frühlingskonzert Germanistenchor 28.4.

Das traditionelle Frühlingskonzert des Germanistenchores findet in diesem Jahr am 28.4. um 17 Uhr im Festsaal des Sprachenzentrums (Fabianinkatu 26) statt. Unter Leitung von Michael Möbius erklingen u.a. Chorwerke von Eisler und  Mozart. Einen besonderen Teil des Programmes bilden die Vertonungen von sieben ”Gedichten des Monats” von Michael Möbius. Das Gedicht des Monats ist seit vielen Jahren fester Bestandteil der Internetseiten des Fachbereichs Germanistik.

Germanistenchor-kuoron kevätkonsertti

Perinteinen Germanistenchor-kuoron kevätkonsertti järjestetään maanantaina 28.4.2014  klo 17 alkaen Kielikeskuksen juhlasalissa (Fabianinkatu 26). Michael Möbiuksen johdolla esitetään mm. kuoroteoksia Eislerilta ja Mozartilta. Ohjelmassa erikoisuutena on Möbiuksen säveltämä sarja seitsemästä Kuukauden runosta. Kuukauden runo on ollut monien vuosien vakiojulkaisu Germaanisen filologian nettisivuilla.

19 May: Interfaces between Language, Literature and Culture

What: a one-day symposium called Interfaces between Language, Literature and Culture:  Research at Department of Modern Languages

When: on Monday 19 May 2014 from 9:15 am to 5 pm.

Where: in Metsätalo (Unioninkatu 40), 3rd floor, Room 6

Metsätalo, photo by Eeva Anundi

Metsätalo, photo by Eeva Anundi

Department of Modern Languages has a broad array of research interests including language, translation, literature, culture and digital humanities, often in combination. In order to make the research done at the department better known both at University of Helsinki and beyond, we are arranging a one-day symposium.

Since the symposium is open to all, please feel free to attend the entire symposium or any session you might find interesting. Most talks are in English.

In order for us to know how much coffee and tea to have at hand at the coffee break in the afternoon, please register for coffee/tea by Thursday 8 May by using this link: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50841/lomake.html

Program

Opening

9:15–9:20 Bo Pettersson (chair), Opening Words

9:20–9:25  Ulla Tuomarla, Greetings from the Department Head

Plenary

 9:25–10:20 Timo Honkela: “Digital Preservation and Computational Modeling of Language and Culture: Some Philosophical and Empirical Aspects”

Variations of English: Major Projects

10:20–10:40 Terttu Nevalainen, “What’s New in Varieng (Research Unit for Variation, Contacts and Change in English)”

10:40–11:00 Minna Palander-Collin, “Language Practices and Social Meanings in the History of English”

11:00–11:20 Minna Nevala, “Language of Evaluation: Constructing the Social Margins in England 1650–1900”

11:20–11:40 Sanna-Kaisa Tanskanen, ”Kielitaidon tasot: Edistyneiden kielenoppijoiden suullinen ja kirjallinen kielitaito”

11:40–11:50 Anna Mauranen, ”ChangE Project: How does ELF change English?”

LUNCH BREAK

11:50–13:00 (lunch is not included in the event)

Language, Culture and Style

13:00–13:20 Eva Havu, “Presentation of the Research Community CoCoLaC (Contrasting and Comparing Languages and Cultures)”

13:20–13:35 Juhani Härmä, “Studying 19th-Century Finnish Letters Written in French”

Translation in Various Languages and Media

13:35–13:50 Svetlana Probirskaja ja Päivi Pasanen, ”Sodankäynnin tuntemattomat käännöskulttuurit”

13:50–14:05 Kristiina Taivalkoski-Shilov, ”Sexe=sukupuoli, sukupuolisuus ja/tai/vai seksi? Kaisa Siveniuksen Foucault-suomennoksen vastaanotosta”

14:05–14:20 Olli Philippe Lautenbacher, “Cohesive Structures (and Redundancy) in Subtitled Films”

COFFEE BREAK

14:20–14:45 (Please remember to register so we can prepare the right amount of coffee and tea.)

Literary Studies: Russians and Foxes, Native Americans and Shakespeare

14:45–15:00 Tomi Huttunen, “Research in Russian Literature and Culture”

15:00–15:15 Bo Pettersson, “What Does the Fox Say?”

15:15–15:30 Mark Shackleton, “Native North American Writing”

15:30–15:45 Nely Keinänen, “Shakespeare in Finland”

Computers, Language, Culture

15:45–16:05 Krister Lindén, “FIN-CLARIN (Common Language Resources and Technology Infrastructure): A Research Infrastructure for the Arts”

16:05–16:20 Graham Wilcock, “WikiTalk: Wikipedia-Based Open-Domain Conversations with Humanoid Robots”

16:20–16:35 Georg Gimpl, “Culture, History and Collective Memory: Virtual Museum Russbach – A Microstudy”

Discussion and closing of the symposium

Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaari 15.5.

Kääntämisen, tulkkauksen ja terminologian tutkijayhteistö TraST (Helsingin yliopisto) ja Kustannusosakeyhtiö Tammi järjestävät yhteistyössä Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaarin torstaina 15.5. kello 10-17. Tilaisuus pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (4. kerros) osoitteessa Fabianinkatu 33.

Laadukas suomennos on avain maailmankirjallisuuteen. Tämän päivän polttavat kysymykset liittyvät muun muassa alkuperäisteosten saatavuuden ja lukemisen lisääntymiseen sekä koneiden tuottamiin käännöksiin:

  • Supistuuko suomennosten määrä?
  • Kapeneeko kulttuurivalikoima?
  • Miten käy laadun, jos kaukaisista kulttuureista käännetään kirjallisuutta vain valtakielten kautta?
  • Mihin tarvitaan enää suomentajia, jos Google kääntää myös romaaneja?

Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaarissa äänen saavat suomentajat, kustantajat ja lukijat sekä kirjallisuuden ja kääntämisen tutkijat. Aamupäivän osuudessa käsitellään maailmankirjallisuuden kääntämisen historiaa ja suuntia. Iltapäivällä kuullaan erityisesti suomentajia ja kustantajia. Päivän päättää suomentajien paneelikeskustelu, jossa etsitään vastauksia siihen, miksi pitää kääntää.

Yksi perinteikkäistä maailmankirjallisuuden kanavista on Tammen Keltainen kirjasto, joka täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Muun muassa tämän sarjan kautta suomalaisilla on ollut kuudenkymmenen vuoden ajan laaja näkymä maailmankirjallisuuteen – suomennettuina teoksina.

Seminaariin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet ilman ennakkoilmoittautumista.

Ohjelma

10.00-10.15 Helsingin yliopiston saksan kääntämisen professori Liisa Tiittula avaa seminaarin

10.15-10.45 Professori Hannu Riikonen, yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto: Kääntäminen ja maailmankirjallisuus Suomessa

10.45-11.15 Tutkija Martin Ringmar, Lundin yliopisto: Indirekt översättning – ”helt otänkbart idag?” Fördomar och fakta om översättningar på omvägar

11.30-12.30 Käännöstieteen professorit Outi Paloposki, Turun yliopisto, ja Kaisa Koskinen, Itä-Suomen yliopisto: Kirjallisuus, sarjallisuus, uudelleenkääntäminen

Tauko

14.00-14.30 Kristiina Rikman ja Marja-Leena Mikkola: Alice Munro suomeksi. Suomentajan ja lukijan näkökulmat

14.30-15.00 Suomentaja Kersti Juva: Jayne ja Jane: Kääntäjän henkilökohtainen suhde kirjailijaan

15.30-16.00 Kustannustoimittajat, suomentajat Alice Martin ja Vappu Orlov: Kustannustoimittaja ja maailmankirjallisuus

16.00-17.00 Paneelikeskustelu aiheesta ”Miksi pitää suomentaa?”, vetäjänä Liisa Tiittula, puhujina espanjalaisen ja portugalilaisen kirjallisuuden suomentaja Tarja Härkönen, englanninkielisen kirjallisuuden suomentaja Kersti Juva, ranskankielisen kirjallisuuden suomentaja Ville Keynäs, saksankielisen kirjallisuuden suomentaja Jukka-Pekka Pajunen sekä arabiankielisen kirjallisuuden suomentaja Sampsa Peltonen

Keltainen_kirjasto
Tammi_logo

Lisätietoja:

Saksan kääntämisen professori Liisa Tiittula
puh. 050 448 2298
liisa.tiittula@helsinki.fi