Lesung mit Nora Gomringer

Am 18.9.14 trägt Nora Gomringer an der Universität Helsinki eine Auswahl von Gedichten aus sieben ihrer Lyrikbände vor. Während der neunzigminütigen Lesung erfahren die zahlreichen Zuhörer auch viel aus dem Leben der vierunddreißigjährigen Lyrikerin und hören witzige Anekdoten aus ihren Auftritten.

Nora Gomringer Frau Gomringer folgte einer Einladung der Studierenden des Kurses Kolloquium der Fachrichtung Germanistik. Sie weilt zurzeit als Stadtschreiberin für das Goethe-Institut Finnland in Helsinki und eine ihrer Beschäftigungen während dieses Aufenthaltes ist die Fertigstellung von fünfundzwanzig Gedichten zum Thema Krankheiten. Dies sei ein unerschöpfliches Thema, lacht sie und trägt das Gedicht Demenz vor. Der Gedichtband ist der mittlere Teil einer Trilogie, die sich Monster-Morbus-Mode nennt. Der erste Teil Monster Poems, herausgekommen 2013, fasst in Worte, was nur schwer beschreibbar ist. Die Illustrationen des Grafikers Reimar Limmer beleuchten die Thematik auch visuell. Aus diesem Band trägt Nora Gomringer Baby vor und meint dazu trocken, dass sie dieses Gedicht in einem ausgesprochen kinderreichen und kinderfreundlichen Ort, wie zum Beispiel im Prenzlauer Berg, wohl nicht ohne Risiken vortragen könnte.
Nora Gomringer

Der Auftritt Gomringers ist zeitweilig humoristisch und sehr locker, vor allem der Einstieg mit den Gedichten Ich werde jetzt etwas mit der Sprache machen und Ursprungsalphabet, hat aber durchaus auch ernste, stille und nachdenkliche Momente. Das Publikum ist beeindruckt von der Art, wie sie mit dem Thema Holocaust umgeht und ihre eigene Familiengeschichte in den Gedichten aufarbeitet. Das Gedicht Du baust einen Tisch, das eigentlich kein Liebesgedicht sein sollte, ruft Erinnerungen an Beziehungen, die gescheitert sind, und an Eifersucht wach, so dass, wie Nora Gomringer bemerkt, die Zuhörerin sich zum Ausruf „mich“ am Ende hinreißen lässt; ein Wort, das die Lyrikerin bewusst weggelassen hat, weil es ein unreiner Reim ist auf „Tisch“.

Die Gedichte Nora Gomringers sind in mehrere Sprachen übersetzt worden, so auch ins Finnische und Schwedische. Sie freut sich denn auch über das auf Finnisch vorgetragene Gedicht „Aion tehdä kielellä jotain“, eine Übersetzung von den Studierenden unter Leitung von Marja Ursin. Zum Ende der Lesung erhält Nora Gomringer diese finnische Version des Gedichtes als Erinnerung an ihren Besuch bei den Germanisten der Universität Helsinki.

Nora Gomringer mit dem Organisationsteam

Nora Gomringer mit dem Organisationsteam

Text und Fotos: Susanna Pfander

Guest lectures 1 and 24 October

Henrik Bergqvist (University of Stockholm): Epistemic marking in the Americas: a view from the Andes

1 October 2014, 4-6 pm, lecture hall 7 at the Metsätalo building (Unioninkatu 40)

The talk explores the grammatical and conceptual possibilities of epistemic marking in language by drawing on examples from languages spoken in the Andean region of South America. For example, in Kogi (Chibchan, Colombia) there exists a previously unattested form of epistemic marking that signals ’knowledge asymmetries’ between the speech participants from the perspective of the speaker or the addressee. Arguably, this form of epistemic marking can be analyzed as encoding a form of complex perspective that features both speech participants’ point-of-view, simultaneously. An observation that results from analyzing epistemic marking in a language like Kogi is that some epistemic marking systems focus on perspective-taking, but also that such systems are conceptually comparable to better known forms of epistemic marking, such as modality and evidentiality, which specify the speaker’s level of certainty and source of information, respectively.

http://www.ling.su.se/om-oss/kontakt/presentationer-medarbetare/a-g/henrik-bergqvist-1.13649


Johan van der Auwera (University of Antwerpen): Mood (mode) and modality: a pair (triplet) apart

 24 October, 10 am to 12 noon, lecture hall 12 in Metsätalo building (Unioninkatu 40)

The talk traces the current understanding of mood (or mode, modus) and modality (modalitas) back in time, in the Western tradition, giving pride of place to F.R. Palmer, G.H. von Wright for the 20th century, to I. Kant in the premodern period, and all the way back to Boethius, Priscian, Quintilian, Dionysius Thrax, Apollonius Dyscolus, and Protagoras. It sketches how there were and still are several notions of mood (and mode), the crucial ones being (i) a kind of speech act catogory (Protogoras), (ii) a typically morphological property of the verb relating to an inclination of the speaker’s mind (Dionysius Thrax), and (iii) a sentence operator (Boethius). I will show how these notions were problematic, how they got intertwined and, most importantly for 21st century linguistics, how their domain was progressively taken over by a notion of modality. I will show how the confusion that characterizes current thinking is not exceptional and that one can learn from the earlier confusions.

Kant, Immanuel. 1934. Critique of Pure Reason. Translated by J.M.D. Meiklejohn. London: Dent.

Lallot, Jean (1989). La grammaire de Denys le Thrace. Paris: Centre national de recherche scientifique.

Malter, Sasha, 2004 Enklisis: Modusterminologie und Modusbegriff in der antiken griechischen Grammatik. Doctoral dissertation Johannes Gutenberg-Universität Mainz.

Nuchelmans, Gabriel. 1973. Theories of the proposition. Ancient and medieval conceptions of the bearers of truth and falsity. Amsterdam: North-Holland.

Padley, G.A. 1976. Grammatical theory in Western Europe. 1500-1700. The Latin tradition. Cambridge: Cambridge University Press.

Palmer, F.R. 1979. Modality and the English Modals. London: Longman.

http://uahost.uantwerpen.be/vdauwera/

Guest lectures by Roman Leibov on 25-26 September

Roman Leibov, Docent of Russian literature in the University of Tarto, will give three guest lectures at the Department of Modern Languages. The topic of the lectures is digital humanities – resources, methods, and tendencies.

When: 25 September 4-6 pm, 26 September at 2-4 pm and 4-6 pm

Where: lecture hall 22, Metsätalo, Unioninkatu 40

Please note that the language of the lectures is Russian.

***

A brief interview with Roman Leibov:

What are your lectures at the University of Helsinki about?

Digital Humanities as broad field of technique/knowledge, its parts and sub-fields (digital libraries, archives, data curation, distant reading etc.).

What makes this field especially interesting for you? What are the current challenges and opportunities in the field of digital humanities?

It’s obvious now than traditional humanities are transforming by a new cultural situation. The translation of traditional forms of philological knowledge into these new frames is a duty of the older generation. Moreover, I’m really interested in ”distant reading”, in quantitative methods in the history of literature, and in the field that may be called ”corpus poetics”.

Gastvorlesung 18.9.: Nora Gomringer

Wann: Donnerstag 18.9. um 12:15 Uhr

Wo: Metsätalo (Unioninkatu 40), Saal 2

Liebe Germanisten, Germanistinnen und Interessierte, wir laden Euch alle herzlich ein, die Lyrikerin Nora Gomringer zu  hören und zu erleben!

Nora Gomringers Lyrik ist lebendig, vielseitig und inspirierend. Dasselbe wird sicher auch für diese Lesung gelten. Das Goethe-Institut hat sie als Stadtschreiberin nach Helsinki eingeladen, und wir freuen uns sehr, sie auch bei uns  zu begrüßen.

Weitere Informationen findet Ihr unter http://www.nora-gomringer.de Es empfiehlt sich, eines der Videos anzuschauen!

Mentoroinnin oivallus: asenne ratkaisee

Read the story in English: Mentoring Insights: Attitude Counts


Ryhmämentoroinnissa yhdistyy mentorin opiskelijoille antama tuki sekä opiskelijoiden vertaistuki.

Lukuvuoden 2013–2014 ryhmämentorointiohjelma veti ennätysmäärän opiskelijoita: yhteensä 23 mentorointiryhmää. Kunkin alumnin mentoroitavana oli 2-5 opiskelijaa. Ryhmät tapasivat vuoden aikana useamman kerran.

– Mentorointiin käytetty aika ei ole mitään verrattuna siihen, kuinka paljon siinä voi oppia itsestään ja omista mahdollisuuksistaan, sanoo mentorointiin osallistunut yleisen kielitieteen opiskelija Enni Valtonen.

Tapaamisten sisältö sovitaan yhdessä

Mentoroinnin alussa ryhmäläiset ja mentori sopivat yhdessä, mitä tavoitteita osallistujilla on ja mihin tapaamiskerrat käytetään. Ryhmässä keskusteltiin mm. humanistiopiskelijoiden vahvuuksista työnhaussa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta.

– Kansainvälisenä opiskelijana ymmärrän nyt paremmin, miten suomalainen työelämä ja rekrytointiprosessit toimivat, kertoo englantilaisen filologian opiskelija Xing Wang. Mentorointivuosi oli samalla hänen ensimmäinen opiskeluvuotensa Helsingin yliopistossa.

– Mentorimme teki meille kuvitteelliset työpaikkailmoitukset, joihin meidän tuli lähettää hakemus ja CV. Sen jälkeen hän piti meille työhaastattelusimulaation, jossa myös ryhmän muut jäsenet olivat paikalla. Kävimme yhdessä läpi kaikkien CV:t ja työhakemukset sekä keskustelimme siitä, miten haastattelu meni, Valtonen kertoo.

– Puhuimme myös siitä, miten yritykset toimivat, miten työntekijä puolustaa oikeuksiaan ja siitä, miten rakennetaan oma brändi ja verkostoja esimerkiksi LinkedInin avulla, Wang selittää.

Ryhmän etuna on vertaistuki

Ryhmässä syntyy keskustelua ja oivalluksia ihan itsestään aktorien eli mentoroitavien kesken.

– Ryhmäläisten vertaistuki oli monissa keskusteluissa mentoriakin tärkeämpää, uskoo mentori Raisa Asikainen. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2001 pääaineenaan Itä-Aasian tutkimus.

– Mentoroinnin aikana tajusin, että kaikki muutkin opiskelijat miettivät samoja kysymyksiä ja että muilla on samanlaisia ongelmia. Koska ilmapiiri oli hyvä ja luotettava, keskustelu sujui mukavasti, Valtonen kertoo.

Mentorointi auttoi työpaikan löytämisessä

Ryhmän tavoitteena on auttaa opiskelijoita ymmärtämään paremmin, mitä annettavaa heillä on ja mitä he itse toivovat.

– Olen alkanut aidosti miettiä, millaista työtä haluan tehdä – sen sijaan että pelkästään miettisin, mihin voin tällä koulutuksella hakea. Yksi suurimmista oivalluksistani mentoroinnin aikana oli se, että oikeastaan ei ole kovin paljon merkitystä, mitä alaa opiskelee tai mistä aiheesta kirjoittaa gradunsa – tärkeämpää on se, millainen on kokonaisuutena: ihmisenä, Valtonen kiteyttää.

Mentoroinnin aikana Valtosta onnisti: hän löysi työharjoittelupaikan.

– Ryhmäni kannustus, työhaastattelusimulaatio ja muilta saamani palaute vaikuttivat paljon siihen, että sain paikan. Myös kasvanut itsevarmuuteni ja positiivinen asenteeni kuulemma näkyivät työhaastattelussa, jonka perusteella minut valittiin, Valtonen iloitsee.

– Oikea asenne on jopa tärkeämpää kuin tutkinto ja työkokemus, myös Wang painottaa.

Yleisestä kirjallisuustieteestä vuonna 2001 valmistunut Otto Mattsson ryhtyi mentoriksi siksi, että hän halusi auttaa humanisteja löytämään paikkansa työelämässä.

– Ryhmäni jäsenten kuva työelämästä ja rekrytointiprosessista muuttui paljon realistisemmaksi. He saivat käytännön vinkkejä siihen, millä tavalla humanistin kannattaa tuoda osaamistaan esille, Mattsson kertoo.

Aikamatkalle valmistumisvaiheeseen

Mentoreita yhdistää halu auttaa.

– Olen itse toivonut eri elämänvaiheissa, että minulla olisi mentori, mutta se ei valitettavasti ole ollut mahdollista – ajattelin sen takia ryhtyä itse mentoriksi ja laittaa sitä kautta hyvän kiertämään, Asikainen kertoo.

Mentori oppii kokemuksesta itsekin.

– Koen, että mentorointi on parhaimmillaan ”peili”: tapa verrata omia oletuksia, toiveita ja uskomuksia muiden käsityksiin. Omien ajatusten sanallistaminen tekee hyvää. Työn arjessa ei aina ole aikaa pysähtyä ajattelemaan omia valintoja ja omassa työssä tarvittavia taitoja, mutta mentorointi tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä miettimään niitä, Asikainen kertoo.

– Mentorointi on vuorovaikuttamista. Mentorina opin koko ajan ja testaan omia näkemyksiäni. Ainoa tapa pitää aivonsa nuorena on keskustella nuorten kanssa, Mattsson sanoo.

Asikainen ja Mattsson suosittelevat muillekin alumneille mentoriksi ryhtymistä.

– Mentorina toimimisen kautta pääsee aikamatkalle valmistumisvaiheeseen ja opiskelijan nykyarkeen. Uskon, että monilla humanisteilla on kyky auttaa valmistumassa olevia opiskelijoita ymmärtämään heidän hankkimansa osaamisen syvyys ja laajuus ja ne monet, opiskelijan näkökulmasta yllättävätkin, suunnat, joissa humanistien osaamiselle on tarvetta, Asikainen sanoo.

Lue lisää