XIII Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi 10.–11.4.

KäTu-symposiumien tarkoituksena on tarjota kääntäjille ja tulkeille sekä kääntämisen ja tulkkauksen tutkijoille ja kouluttajille foorumi, jolla he voivat keskustella alan ilmiöistä, käynnissä olevista tutkimushankkeista ja tieteenalan tilasta ja kehityksestä.

Vuonna 2015 symposiumi pidetään Helsingissä, ja teemana on kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt. Symposiumin teemalla juhlistetaan myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton 60-vuotista taivalta. Tarkoituksena on tarkastella laajasti monikielisen viestinnän kenttää ja sen piirissä toimivia yhteisöjä.

Lisätietoa symposiumin verkkosivuilta

375 humanistia: Pekka Pesonen

Pekka Pesonen on venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori. Hän toimi Helsingin yliopistossa vuosina 1970–2010, niistä viimeiset 22 vuotta professorina. Tutkimus- ja opetustyön lisäksi hän on kirjoittanut lähes 50 vuoden ajan sanomalehtiartikkeleita, tehnyt radio-ohjelmia ja vetänyt laajan suosion saaneita suurelle yleisölle avoimia luento- ja keskustelusarjoja.

Tutustu Pekka Pesoseen 375 humanistia -verkkosivulla

Pekka Pesonen lukee kirjaa lapsenlapsensa kanssa.​

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Humanistit ja tietojenkäsittelijät lyövät hynttyyt yhteen

Digitaalinen humanismi pääsee pian vauhtiin, sillä sen edistämiseen on valittu kaksi puuhamiestä: Aatehistorioitsija Mikko Tolonen toimii professori Timo Honkelan sijaisena. Hänen aisaparikseen on palkattu tietojenkäsittelytieteilijä Eetu Mäkelä Aalto-yliopistosta.

Mäkelä ja Tolonen vierailivat 23.2. nykykielten laitoksella esittäytymässä ja tutustumassa digihumanismista kiinnostuneisiin tutkijoihin. Virallisesti kumpikin aloitti laitoksen leivissä 1. maaliskuuta.

Tutkimusongelma edellä

Tolonen painottaa sitä, että digihumanismissa ei tavoitella uutta tieteenalaa vaan monitieteistä yhteistyötä. Tärkeintä on tutkimuksellinen lisäarvo: digitaalisilla menetelmillä haetaan uusia näkökulmia ja vastauksia tutkimuskysymyksiin, jotka tulevat humanistisen tutkimuksen keskiöstä. Teema pitää sisällään myös digitaalisuuden tutkimuksen.

Laajojen datakokonaisuuksien avulla voi etsiä merkityksiä kysymyksille kuten ”mitä historia on”. Tolonen esitteli kaksi lähestymistapaa: tiedon kokoamisen suurista korpuksista tekstinlouhinnan avulla ja metadatan käyttämisen kvantitatiivisena työkaluna. Erityyppiset aineistot ovat yhdisteltävissä: voidaan sekä tutkia rakenteista dataa että liikkua siitä tekstilouhintaan. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia.

– Käännetään esimerkiksi kirjastoluettelo päälaelleen: käytetään vanhaa aineistoa uuteen tarkoitukseen viemällä se avoimeen tieteelliseen laskentakirjastoon. Luettelosta voi kaivaa vaikkapa julkaisupaikkojen avulla tietoa siitä, missä jotain tieteenalaa kehitettiin aktiivisesti tiettynä aikana, Tolonen havainnollistaa.

Avoimuutta datan hyödyntämiseen

Kukin tietoaineisto ja tutkimus vaatii erityiskäsittelyä ja asiantuntijan panoksen. Aineiston puhdistaminen esimerkiksi kirjoitusvirheistä ja epäyhtenäisistä kirjoitusasuista on työlästä.

– Aineistoja kannattaa putsata automatisoidusti ohjelmakoodin avulla erilaisia sääntöjä kehittäen, Tolonen selittää.

Samalla osa työn tuloksista voidaan kohdistaa myös muihin vastaaviin aineistoihin – näin syntyy huomattavaa skaalattavuutta. Aineisto tarjotaan myös muiden tutkijoiden käytettäväksi: periaatteessa kuka tahansa voi osallistua työhön jo tutkimusprosessin aikana. Mitään ei korjata käsin ilman, että siitä jäisi palautettava jälki.

– Koko työkulku raakadatasta tulkintojen kautta johtopäätöksiin on tarkasteltavissa ja toistettavissa, Mäkelä korostaa.

Visualisointi auttaa näkemään uusia asioita

Mäkelä kehittää järjestelmiä datan käsittelyyn. Niiden hyödyllisyyden arviointi on haastavaa, ja siksi hän haluaakin palautetta työkalujen käyttäjiltä.

– Humanisteilla on vaikeita tutkimusongelmia ja paljon rikasta aineistoa, mutta ei tarpeeksi työkaluja sen tonkimiseen. Haluan mahdollistaa syväluotaavan sukelluksen raakadataan, Mäkelä kuvailee.

Mäkelä on laatinut esimerkiksi visualisointityökaluja. Yhteisiä nimittäjiä niille ovat karttojen ja aikajanojen hyödyntäminen sekä linkittäminen takaisin alkuperäiseen aineistoon.

Humanistiset aineistot ja tutkimus vaativat usein syvällistä tulkintaa. Tarvitaan työkaluja, jotka auttavat löytämään aineistosta kiinnostavia säännönmukaisuuksia ja jäsentämään raakadataa.

– Tarkoitus ei ole laatia dataa raksuttavia algoritmeja, jotka sylkäisisivät lopuksi ulos valmiin tuloksen. Haluan tarjota työkaluja nimenomaan ihmiselle: auttaa tutkijaa katsomaan aineistoaan eri tavalla, Mäkelä selittää.

Yhteistyökulttuuri juurrutettava tutkimukseen

Tolonen näkee tarpeen sosiaaliselle muutokselle. Humanistis-yhteiskunnallisen tutkimuksen merkittävä pullonkaula on moderniin data-analyysiin liittyvien menetelmien ja osaamisen puute sekä ratkaisujen hajanaisuus. Avoimet sähköiset aineistot ovat kaikkien saatavilla, mutta liian laajoja yksittäisen tutkijan hallittavaksi.

– Kasvavien aineistomäärien käyttöönottoon tarvitaan työkalujen lisäksi myös uudenlaista tutkimusyhteistyötä, samaan tapaan kuin esimerkiksi biotieteissä on ryhdytty toimimaan ihmisen perimän tutkimukseen liittyen. Lisäksi keskeistä on, että päätökset menetelmien käytöstä ja kehittämisestä syntyvät tutkijalähtöisesti, Tolonen sanoo.

Tervetuloa ensimmäisiin Suomen kielitieteen olympialaisiin 28.–29.3.2015

Kielitieteen olympialaiset on lukiolaisille tarkoitettu kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen moninaisuuteen. Kilpailutehtävien ratkaiseminen ei edellytä ennakkotietoja kielitieteestä tai joidenkin tiettyjen kielten osaamista, vaan yleinen kiinnostus kieliin ja looginen päättelykyky riittävät.

Kilpailutehtävät suoritetaan kisaviikonlopun (la-su) aikana verkossa.

Kielitieteen olympialaisiin osallistuminen on erinomainen mahdollisuus tutustua maailman kieliin ja kielitieteeseen. Suomen kielitieteellinen yhdistys palkitsee kilpailun voittajat ja myöntää osallistumistodistuksen kaikille osallistuneille.

Kansallisia kielitieteen olympialaisia on järjestetty jo useita vuosia esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä. Vuodesta 2003 lähtien on järjestetty myös kansainvälisiä kielitieteen olympialaisia, joissa kansallisten kilpailujen voittajat ratkovat kielitieteellisiä ongelmia joukkueina. Suomessa olympialaiset järjestetään vuonna 2015 ensimmäistä kertaa.

Kilpailun järjestävät yleisen kielitieteen oppiaineryhmä, Suomen kielitieteellinen yhdistys (SKY) sekä Äidinkielen opettajain liitto (ÄOL).

Lisätietoa: http://www.linguistics.fi/kiol/

Saksalaisvaikutteita Suomen kulttuurissa ja yhteiskunnassa 17., 24. ja 31.3.

Saksalaisvaikutteita Suomen kulttuurissa ja yhteiskunnassa -luentosarja jatkuu:

17.3. Toisen maailmansodan perintö

Tiistaina 17.3.2015 klo 17:15-18:45 (Metsätalo, luentosali 1) Professori Hanna Meretoja (Tampereen yliopisto, yleinen kirjallisuustiede): Toisen maailmansodan perinnön käsittely saksalaisessa ja suomalaisessa nykykirjallisuudessa.

Samaa aihepiiriä käsittelee luentosarjaan kuulumaton keskustelutilaisuus keskiviikkona 18.3.2015 klo 18 (Goethe-Institut, Salomonkatu 5 B, Helsinki).

  • W.G. Sebald: Ilmasota ja kirjallisuus.
  • Onko kirjallisuus arvovapaata? Siitä keskustelevat Oili Suominen (suomentaja), Teemu Manninen (runoilija ja kriitikko) ja Kaisa Kaakinen (kirjallisuustieteilijä).

24.3. kaupunkikuva

Tiistaina 24.3.2015 klo 17:15-18:45 (Metsätalo, luentosali 1) Dos. Anja Kervanto Nevanlinna (Helsingin yliopisto, taidehistoria): Saksalaisuuksia kaupunkikuvassa. Lataa mainosjuliste

31.3. armeija

Tiistaina 31.3.2015 klo 17:15-18:45 (Metsätalo, luentosali 1) Emeritusprofessori Seppo Hentilä (Helsingin yliopisto, poliittinen historia): Millaisen armeijan saksalaiset halusivat Suomeen vuonna 1918 perustaa? Lataa mainosjuliste

Luentosarja järjestetään Emil Öhmannin säätiön tuella.

Tervetuloa!