Maurice de Coppet -käännöspalkinto Filosofiselle sanakirjalle

KANSI_768_420_0_A.inddSuomentaja Erkki Salo on palkittu Voltairen teoksen Dictionnaire philosophique käännöksestä Filosofinen sanakirja (Osuuskunta Vastapaino 2013). Kyseessä on vuonna 1764 ilmestyneen, yli 500-sivuisen teoksen ensimmäinen suomennos.

Maurice de Coppet -palkinto myönnettiin kauden 2013–2015 parhaalle ranskalaisen alkuperäisteoksen suomennokselle. Palkintolautakunnan muodostavat ranskalaisen filologian professorit Mervi Helkkula ja Juhani Härmä.

Filosofinen sanakirja

Palkittu teos ei ole varsinainen sanakirja; se koostuu eripituisista artikkeleista tai esseistä, joissa käsitellään eri aiheita: historiaa, uskontoa, filosofiaa, kirjallisuutta, jne. Sekä filosofina että merkittävänä kirjailijana tunnettu Voltaire (1694–1778) tuo esille maailmankatsomuksensa, jonka mukaisesti hän ruoskii suvaitsemattomuutta ja taistelee maailmankatsomuksellista haihattelua ja taikauskoisuutta vastaan.

Kirjan lukuisten oppineisuutta osoittavien viittausten takia se ei avaudu helposti nykylukijalle. Palkintolautakunnan mukaan Erkki Salo on tavoittanut mainiosti Voltairelle niin ominaisen iskevän, henkevän ja sarkastisen tyylin, ja hänen asiantuntevat kommenttinsa helpottavat kirjan lukemista. Tehtävä on ollut haastava, mutta Salon ratkaisut ovat syntyneet huolellisen harkinnan tuloksena.

Nicolas de Largillièren maalaus Voltairesta vuodelta 1718

Nicolas de Largillièren maalaus Voltairesta vuodelta 1718

Tekijänsä keskeisiin kuuluvan teoksen saattaminen suomen kielelle on kulttuuriteko, josta on palkintolautakunnan mielestä onniteltava kustantajaa. Pienkustantamot tekevät erittäin arvokasta työtä varsinkin vanhemman ranskalaisen kirjallisuuden ja erilaisten klassikoiden tunnetuksi tekemisessä. Vuosina 2013–2015 ilmestyneistä ranskalaisten teosten suomennoksista kaksi kolmasosaa on peräisin pienkustantajilta.

Erkki Salo

Erkki Salo teki elämäntyönsä kirjastonhoitajana Lempäälässä. Hän opiskeli englantia ja ranskaa Turun yliopistossa. Ennen nyt palkittua teosta hän oli suomentanut ranskasta renessanssikirjailija Rabelais’n Pantagruelin sekä valistusfilosofi Rousseaun Yksinäisen kulkijan mietteitä. Voltaire-käännös oli vuonna 2014 ehdokkaana J. A. Hollon palkinnon saajaksi. Salo kuoli 68-vuotiaana tammikuussa 2014. Salon perikunnan toivomuksesta koko palkintosumma (4000 €) lahjoitetaan Suomen Punaiselle Ristille.

Maurice de Coppet

Coppet toimi Ranskan toisena Suomen-suurlähettiläänä 1920-luvulla. Hän myös käänsi ranskaksi suomalaista kirjallisuutta. Coppet’n kuoleman jälkeen hänen leskensä Yseult de Coppet teki vuonna 1931 Helsingin yliopistolle lahjoituksen, jonka turvin perustettiin suurlähettilään nimeä kantava rahasto. Rahastosta myönnetään palkintoja ansiokkaille ranskalaisten kirjojen suomennoksille ja ruotsinnoksille. Rahaston sääntöjen mukaan valinta tapahtuu sekä alkuperäisteoksen että käännöksen arvon perusteella.

Rahaston viime vuosisadalla keskeytynyt toiminta elvytettiin usean vuosikymmenen jälkeen vuonna 2005, ja palkinto jaetaan nykyisin joka toinen vuosi – lahjoittajan toivomuksen mukaisesti Maurice de Coppet’n kuolinpäivänä 28. syyskuuta.

Aiemmat palkitut:

  • 2005: Gustave Flaubert: Madame Bovary / Rouva Bovary. (WSOY). Suom. Anna-Maija Viitanen.
  • 2007: Georges Perec: La vie mode d’emploi / Elämä käyttöohje (Loki-Kirjat). Suom. Ville Keynäs.
  • 2009: Pierre Bayard: Comment parler des livres que l’on n’a pas lus / Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (Atena). Suom. Pirjo Thorel.
  • 2011: Jean-Marie Gustave Le Clézio: Ritournelle de la faim / Alkusoitto (Otava). Suom. Annikki Suni.
  • 2013: Charles Baudelaire : Les fleurs du mal / Pahan kukat (Sammakko). Suom. Antti Nylén.

Pääsy julkisiin palveluihin yli kielimuurien – automaattinen käännösalusta julkaistu

Euroopan kielten päivänä 26.9.2015 Euroopan komissio alkaa tukea kansalaisille ja yrityksille suunnattujen julkisten palvelujen toimintaa yli kielirajojen Eurooppaa yhdistävällä automaattisella käännösalustalla.

Käännösalusta (The Automated Translation platform of Connecting Europe Facility, CEF.AT) helpottaa monikielistä viestintää sekä asiakirjojen ja muun kielellisen sisällön vaihtoa Euroopassa sekä kansallisten julkishallintojen että hallintoelinten ja EU:n kansalaisten ja yritysten välillä. Käännösalusta vastaa moniin julkishallinnon tarpeisiin koskien kuluttajien oikeuksia, terveydenhuoltoa, julkisia hankintoja, sosiaaliturvaa, kulttuuria ja muita aloja.

Toistaiseksi useimmille eurooppalaisille kielille ei ole ollut saatavilla asianmukaista kieliteknologista tukea. Euroopan vaalima kielellinen monimuotoisuus voikin muuttua esteeksi tilanteissa, joissa se vaikeuttaa tietojen vaihtamista tai estää tasapuolisen pääsyn julkisiin palveluihin, liiketoiminta- tai työmahdollisuuksiin ja tukipalveluihin.

Lue koko juttu Kielipankin verkkosivuilla

375 humanistia: Erja Tenhonen-Lightfoot

Erja Tenhonen-Lightfoot on tulkkauksen yliopisto-opettaja. Hän on toiminut pitkään kaikilla tulkkauksen eri osa-alueilla, erityisesti konferenssitulkkina. Tenhonen-Lightfoot nauttii nähdessään opiskelijoidensa omaksuvan tulkin hyviä työtapoja ja menestyvän työelämässä. Hän näkee koneellisissa tulkkaus- ja kääntämisvälineissä paitsi riskejä, myös paljon mahdollisuuksia.

Tutustu  Erja Tenhonen-Lightfootiin 375 humanistia -verkkosivuilla

Kuvaaja: Johanna Hirvonen

Kuvaaja: Johanna Hirvonen

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Venäläiset klassikot elokuvissa 29.9.–20.10.

Venäläiset klassikot – sivuilta kankaalle Elokuva-arkisto Orionissa.

Syksyn Helsingin kirjamessujen teemamaata kunnioitetaan sarjalla venäläisten klassikoiden parhaita elokuvasovituksia.

Näytösajat KAVIn verkkosivuilla. Liput myynnissä Orionin kassalla ja KAVIn verkkokaupassa.

Venäläisen kirjallisuuden seuran asiantuntijat alustavat elokuvia:

  • Anna Karenina 29.9. klo 17, esittelee Ben Hellman
  • Aikalainen 30.9. klo 17, vieraana Timo Linnasalo
  • Kaksintaistelu 6.10. klo 21, esittelee Tintti Klapuri
  • Valkeat yöt 10.10. klo 18.15, esittelee Pekka Pesonen
  • Veljekset Karamazov 17.10. klo 18.30, esittelee Martti Anhava

Kirjailija Vladimir Sorokin esiintyy yliopistolla 5.10.

Venäjän arvostetuimpiin ja tunnetuimpiin kuuluva nykykirjailija Vladimir Sorokin saapuu Suomeen kirjallisuusaiheiselle luennolle sekä julkistamaan uuden romaaninsa Telluuria.

Vladimir Sorokin esiintyy maanantaina 5.10. klo 18–20 Metsätalon salissa 1 (Unioninkatu 40 B). Tilaisuuden juontaa yliopistonlehtori Ben Hellman ja sen järjestää Helsingin yliopiston Venäjän kielen ja kirjallisuuden oppiaine.

Kuva: http://like.fi/kirjailijat/vladimir-sorokin

Kuva: http://like.fi/kirjailijat/vladimir-sorokin

Sorokinin voi tavata myös Gaudeamuksen Kirja & kahvissa kello 17. Molempiin tilaisuuksiin on avoin pääsy. Sorokin ei vieraile Helsingin kirjamessuilla, jonka teemana Venäjä tänä vuonna on.

Vladimir Sorokin (s. 1955) on ylistetty ja parjattu skandalisti, myös kirjallisena ”lihamyllynä” tunnettu tekijä. Synnyinmaassa häntä ruvettiin julkaisemaan vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Sorokinille on myönnetty lukuisia palkintoja: Kansan Booker -palkinto (2001), Andrei Belyi -palkinto (2001) sekä Liberty-palkinto (2005). Vuonna 2005 hän vastaanotti Saksan kulttuuriministeriön palkinnon. Romaanien, novellien ja näytelmien lisäksi Sorokin on kirjoittanut oopperalibreton ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on eniten käännettyjä venäläisiä nykykirjailijoita.

Lisätietoa kustantajan verkkosivuilla