Englannin ylivalta jatkuu lukiolaisten kielivalinnoissa, sillä lähes kaikki tänä vuonna lukion oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet englantia kotimaisten kielten lisäksi, ilmenee Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemista luvuista. Helsingin yliopiston nykykielten laitoksella kielten opiskelun vähenemistä ja samalla suomalaisten kielitaidon kaventumista pidetään huolestuttavana.

– Opiskeltavien aineiden kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä. Tämä voi vaikuttaa etenkin poikien kiinnostukseen valita ylimääräisiä kieliä, ranskan kielen professori Mervi Helkkula arvioi.

Valinnaisten kielten opiskelu kiinnostaakin lukiossa tyttöjä huomattavasti enemmän kuin poikia. Toiseksi suosituimpana kielenä, mutta selväsi englannin takana, jatkaa saksa, jota on opiskellut joka neljäs lukion suorittaneista.

Espanjan suosio kasvaa – ranskan taitajista pula

Seuraavina tulevat ranska ja espanja, joiden opiskelijamäärät olivat lukion päättäneiden valitsemissa kielissä lähes tasoissa. Ranskaa opiskeli lukio-opintojensa aikana 17 ja espanjaa 16 prosenttia opiskelijoista.

Espanjan kieli on poikkeuksellisessa asemassa siinä, että sen opiskelijamäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa. Iberoromaanisten kielten professorin Timo Riihon mukaan suosiolle on monta syytä.

– Globalisaation kautta maailma on muuttunut, ja ihmisillä on Espanjan lisäksi kontakteja paljon myös Latinalaiseen Amerikkaan. Lisäksi espanjan kieli kuuluu ja näkyy nykyisin esimerkiksi televisiosarjoissa, musiikissa ja vaikkapa ravintoloiden nimissä. Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että espanjaa puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä.

Samaan aikaan ranskan opiskelijamäärät ovat laskeneet. Mervi Helkkulan mukaan tämä on valitettavaa, sillä sekä ranskaa että suomea osaavista ihmisistä on jatkuvasti pula. Hänen mukaansa ranskan taito on esimerkiksi EU:ssa välttämätön, jos haluaa hoitaa tehtävänsä hyvin. Kielten lisäksi tarvitaan kulttuurin tuntemusta

Liike-elämä ja kulttuuri kohtaavat

Vaikka saksan kieli on yhä tukevasti toisena, myös sen suosio on laskussa, sillä vielä vuonna 2007 saksaa oli opiskellut joka kolmas lukiosta valmistuneista.

– Liike-elämän selvitysten mukaan saksa on kuitenkin se kieli, jota rekrytoijat toivovat hakijoiden osaavan. Englannin kielen taitoahan pidetään nykyään itsestäänselvyytenä. Kannattaa myös muistaa, että Berliini on palannut Euroopan luovan kulttuurielämän keskukseksi, germaanisen filologian professori Irma Hyvärinen sanoo.

Venäjää oli opiskellut noin seitsemän prosenttia lukion tänä vuonna päättäneistä. Vaikka opiskelijoiden määrä onkin noussut viime vuosina muutaman prosenttiyksikön, on luku jo yksin maantieteellisen sijaintimme huomioon ottaen alhainen.

– Kehityksen suunta on sinänsä ilahduttava, mutta seitsemän prosenttia lukiosta valmistuneista ei riitä vastaamaan tarpeisiin, joita liike-elämän selvityksissä on toistuvasti tuotu esiin. Ei ole myöskään mitään syytä olettaa, että asioiminen venäläisten tahojen kanssa onnistuisi jatkossakaan pelkän englannin pohjalta. Menestyminen Venäjällä edellyttää paitsi venäjän kielen myös venäläisen kulttuurin, perinteiden ja tapojen tuntemusta, sanoo venäjän kielen professori Ahti Nikunlassi.

Liike-elämän tarpeiden lisäksi kielitaidolla on toinenkin ulottuvuus, muistuttaa Irma Hyvärinen. – Kielen kautta ihminen hahmottaa maailmaa eri tavalla. Kielten osaaminen tekee ihmisistä moniarvoisempia ja auttaa hyväksymään ja ymmärtämään toisia.

Helsingin yliopiston nykykielten laitoksella opetetaan ja tutkitaan Euroopassa puhuttavia kieliä, kulttuuria ja kirjallisuutta. Opetusta tarjotaan kaikkiaan 23 kielessä.