Kokemuksia vaihto-opiskelusta Moskovan Vyškassa

Venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelija Siiri Anttila ja yleisen historian jatko-opiskelija Susan Ikonen kertovat vaihto-opiskelukokemuksistaan Moskovan Vyškassa (Высшая школа экономики, Higher School of Economics).

Vyškan filologisessa tiedekunnassa on tarjolla todella paljon kiinnostavia kursseja. Kursseihin sisältyy usein sekä luentoja että seminaarityöskentelyä. Opetus on tasokasta ja professorit/opettajat ovat ansioituneita tutkijoita (esim. Andrei Nemzer, Oleg Lekmanov, Ilja Kukulin, Ekaterina Rakhilina…). Heitä on ilo kuunnella. On myös mielenkiintoista kuulla, millaisten aiheiden parissa täkäläiset opiskelijat työskentelevät ja mikä heitä kirjallisuuden- ja kielentutkimuksessa kiinnostaa.

Kurssivalikoima vaihtelee lukukauden ja jakson mukaan. Osa kevään kursseista on esimerkiksi alkanut jo syksyllä, mutta kaikkea voi mennä vähintäänkin kuuntelemaan. Komparativistika-maisteriohjelman kursseilla mm. tarkastellaan venäläistä kirjallisuutta historiallisesti suhteessa länsieurooppalaiseen ja maailmankirjallisuuteen sekä lähestytään filologiaa myös teoreettisemmin osana humanistisia tieteitä. Hyviä venäläisen kirjallisuuden kursseja on monipuolisesti tarjolla myös filologian kanditason opinnoissa ja kulttuurin tutkimuksen (kulturologija) oppiaineessa. Kursseille ilmoittautuminen ja ylipäätään tiedon löytäminen kursseista on uudelle opiskelijalle äkkiseltään sekavaa ja hankalaa, mutta maksaa vaivan. Ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatussa venäjän opetuksessa on joitakin sopivia kursseja myös edistyneille (esim. Professional Writing).

Yliopiston toimipisteitä on eri puolilla kaupunkia, filologinen tiedekunta sijaitsee Staraja Basmannaja ulitsalla, päärakennus, kirjasto ja kansainvälisten asioiden toimisto puolestaan Mjasnitskaja ulitsalla. Kansainvälinen osasto hoitaa kaikki käytännön asiat hyvin ja sujuvasti. Byrokratian kiemurat on hoidettu opiskelijoiden puolesta hyvin pitkälti valmiiksi ja vaihto-opiskelijoista pidetään muutenkin hyvää huolta. Olot asuntolassa ovat elämisen ja työskentelyn kannalta suotuisat. Vaihto-opiskelijat on majoitettu samoihin asuntoloihin, joten kurssien lisäksi myös asuntolassa voi tutustua kollegoihin eri maista.

P.S. Jos joku Vyškaan vaihtoon aikova tahtoo kysyä lisää käytännön kokemuksista, saa ottaa yhteyttä: siiri.anttila@helsinki.fi tai susan.ikonen@helsinki.fi.

vyshka

Siiri ja Susan Mjasnitskajalla Vyškan päärakennuksen edessä

Slavica Helsingiensia 45 ilmestynyt

Slavica Helsingiensia 45

sh45Инструментарий русистики: ошибки и многоязычие
А. Никунласси & Е. Ю. Протасова (ред.)

В серии Инструментарий русистики затрагиваются методологические основы изучения русского языка. Настоящий том посвящен вопросу правильности и неправильности речи в ситуации многоязычия. Русский язык рассматривается в контакте с финским, японским, казахским, греческим, мордовским, таджикским и другими языками. Функциональный подход к анализу ошибок позволяет понять их типологию: какие общие и особенные черты встречаются в русской речи, когда на нее воздействуют разные языки окружения. Сочетание теоретического и практического аспектов приводит к отчасти неожиданным результатам.

Читать далее: http://www.helsinki.fi/slavicahelsingiensia/preview/sh45/index.htm

Väitös: Merja Pikkarainen: Finnish and Russian as lingua francas 24.1.2015 klo 10 (PR sali 13)

Merja Pikkarainen: Finnish and Russian as lingua francas. Joint activity in conversations

FM Merja Pikkarainen väittelee 24.1.2015 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta “Finnish and Russian as lingua francas. Joint activity in conversations”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, sali 13, Fabianinkatu 33. Väitöstilaisuudessa käytetään suomea, venäjää ja englantia.

Vastaväittäjänä on professori Nikolai Vakhtin, Venäjän tiedeakatemia, ja kustoksena on professori Arto Mustajoki.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Slavica Helsingiensia.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: Merja Pikkarainen, merja.pikkarainen@helsinki.fi

Kaksitoista tuolia Yle Radio 1:n ohjelmasarjana

Kaksitoista tuolia: Dialogeja venäläisestä kirjallisuudesta Kuva: Ville Korhonen

Viime syksynä emeritusprofessori Pekka Pesonen kutsui suomalaisia kirjailijoita keskustelemaan kanssaan omista suosikkiklassikoistaan. Keskustelusarja oli valtava yleisömenestys.

Yle nauhoitti dialogit ja nyt Tarleena Sammalkorpi on koostanut niistä 6-osaisen sarjan Yle Radio 1:lle. Ohjelmat lähetetään perjantaisin klo 17.20. Radio 1:n ohjelmakaaviosta johtuen vain muutamalla ohjelmalla on toinen lähetysaika sunnuntaissa. Kaikki ohjelmat ovat kuitenkin kuunneltavissa Areenassa.

Dialogisarja oli nimetty Ilja Ilfin ja Jevgeni Petrovin kuulun satiirin ”Kaksitoista tuolia” mukaan. Nämä kaksitoista keskustelua tiivistyivät kuudeksi koosteeksi, joissa puhutaan niin tunnetuista ja rakastetuista venäläisklassikoista kuin vähemmän tunnetuistakin.

Mukana on runoa ja proosaa, lyhyttä ja pitkää, jokaisessa ohjelmassa kaksi kirjailijavierasta.

Sarja alkaa Pirkko Saision ja Mikko Rimmisen valinnoilla. Saision kirjailija on Anton Tšehov ja hänen kertomuksensa, Mikko Rimminen taas puhuu Vladimir Nabokovin pienoisromaanista ”Läpinäkyväisiä”.

  • Pe 4.4. klo 17.20 (uusinta su 6.4. klo 8.05)
    Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Pirkko Saisio ja Mikko Rimminen
  • Pe 11.4. klo 17.20
    Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Ilpo Tiihonen ja Hannu Mäkelä
  • Pe 18.4. klo 17.20
    Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Eeva-Kaarina Aronen ja Hannu Väisänen
  • Pe 25.4 klo 17.20
    Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Rosa Liksom ja Anita Konkka
  • Pe 2.5. klo 17.20 (uusinta su 4.5. klo 8.05)
    Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Marja-Leena Mikkola ja Riikka Pelo
  • Pe 9.5. klo 17.20
    Kirjakerho: Venäläiset klassikot, emeritusprofessori Pekka Pesosen kirjailijavieraina Sofi Oksanen ja Pentti Linkola

Ks. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/01/venalainen-kirjallisuus-inspiroi-suomalaisia-kirjailijoita

William A. Kretzschmar Jr.: “Complex Systems for Corpus and Historical Linguistics”

To continue the theme of corpus linguistics and digital humanities, the VARIENG Research Unit is hosting

A guest lecture by Professor William A. Kretzschmar Jr. (University of Georgia, University of Glasgow, University of Oulu) on “Complex Systems for Corpus and Historical Linguistics”

When: Friday 28 February 2014, at 2 p.m.
Where: Metsätalo lecture room 14 (Unioninkatu 40B, 3rd floor).

Everybody is warmly welcome to attend.



Abstract

As shown in The Linguistics of Speech (2009), the basic elements of speech (i.e., language in use, what people actually say and write to and for each other) correspond to what has been called a “complex system” in sciences ranging from physics to ecology to economics. After a non-technical introduction to the principles of complexity science, this talk will apply properties of complexity to corpus linguistics and historical linguistics.

Complex systems are made up of massive numbers of components interacting with one another, and this results in self-organization and emergent order. For speech, the order that emerges is simply the fact that our use of words and other linguistic features is significantly clustered in the spatial and social and textual groups in which we actually communicate. In both texts and regional/social groups, the frequency distribution of features occurs as the same pattern: an asymptotic hyperbolic curve (or “A-curve”).

These properties are easily observed from corpora, and should guide analyses we make from corpora. In corpus and historical linguistics, first, the scaling property of complex systems tells us that there are no representative speakers, and so our observation of any small group of speakers is unlikely to represent any group at a larger scale—and limited evidence is the necessary condition of many of our historical studies. The fact that underlying complex distributions follow the 80/20 rule, i.e. 80% of the word tokens in a data set will be instances of only 20% of the word types, gives us an effective tool for estimating the status of historical states of the language.

Besides issues of sampling, the frequency-based approach also affects how we can think about change. The A-curve immediately translates to the S-curve now used to describe linguistic change, and explains that “change” cannot reasonably be considered to be a qualitative shift. The Great Vowel Shift, for example, is a useful generalization, but complex systems explains why we should not expect it ever to be “complete” or to appear in the same form in different places. Finally, complexity science helps us to see and understand how English continues to “emerge” around us in the ongoing complex system of our speech, so that any process of “standardization” does not just lead inevitably to Modern English, but must be understood as a limited and highly specialized part of the history of English.

Reference

Kretzschmar, William A., Jr. 2009. The Linguistics of Speech. Cambridge: Cambridge University Press.