Kieli-ihmisiä Kirjamessuilla 22.–25.10.

Helsingin kirjamessuilla esiintyy neljän päivän aikana runsaasti nykykielten laitoksen tutkijoita.

***

Tiedetori

Sattuma ja ennakoimattomuus
To 22.10. klo 16.00–16.30
Keskustelu Venäjän kirjallisuuden klassikoista, Tolstoista ja Dostojevskista, ja filosofian teemoista. Puheenjohtajana Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen. Keskustelijoina Jaakko Belt, venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen ja Heli Rantala.

Saako sinutella vai täytyykö teititellä?
Pe 23.10. klo 12.00–12.30
Pitäisikö Suomessakin teititellä asiakaspalvelussa? Onko englantia puhuessaan syytä lisätä puhuteltavan titteli? Miten toimitaan Ranskassa? Uusi tutkimus 13 kielen puhuttelukäytänteistä näyttää, miten kohteliaisuuden keinot vaihtelevat Euroopassa. Aiheesta keskustelemassa FT Johanna Isosävi, dosentti Hanna Lappalainen ja dosentti Minna Nevala.

Mitä sellaista meidän tulisi tietää Venäjästä, mistä ei puhuta?
Pe 23.10. 15.00–15.30
Vaikka Venäjä on suomalaisessa julkisessa keskustelussa jatkuvasti esillä, on silti paljon asioita, joista Suomessa ei tiedetä tai ei puhuta. Mitä meidän olisi hyvä vielä tietää? Tätä pohtivat professorit Markku Kivinen, Markku Kangaspuro ja Arto Mustajoki. Haastattelijana tiedottaja Leena Vähäkylä.

Digitaaliset ihmistieteet ja tutkimuksen avoimuus
Pe 23.10. 16.30–17.00
Puhetta digitaalisuudesta on käyty myös humanistien piirissä pitkään. Mutta mitä ovat digitaaliset ihmistieteet? Avoimen tieteen periaatteita alleviivataan ahkerasti, mutta miten tiedettä syntyy: top-down vai bottom-up? Aiheesta keskustelemassa ja väittelemässä ovat Leo Lahti ja Eetu Mäkelä. Tilaisuuden juontaa Mikko Tolonen.

Tiedetorin koko ohjelma ja lisätiedot

***

12 TUOLIA – UUSIA DIALOGEJA VENÄLÄISESTÄ KIRJALLISUUDESTA

Sijainti: Aleksis Kivi
Alkaa: 22.10.2015 13.00
Kuvaus: Helsingin yliopiston huippusuosittu keskustelusarja venäläisestä kirjallisuudesta jatkuu messuilla professori Pekka Pesosen johdolla. Omista suosikeistaan venäläisessä kirjallisuudessa ja venäläisen kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa Sofi Oksanen.

Sijainti: Aleksis Kivi
Alkaa: 23.10.2015 13.00
Kuvaus: Helsingin yliopiston huippusuosittu keskustelusarja venäläisestä kirjallisuudesta jatkuu messuilla professori Pekka Pesosen johdolla. Omista suosikeistaan venäläisessä kirjallisuudessa ja venäläisen kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa Rosa Liksom.

Sijainti: Aleksis Kivi
Alkaa: 24.10.2015 13.00
Kuvaus: Helsingin yliopiston huippusuosittu keskustelusarja venäläisestä kirjallisuudesta jatkuu messuilla professori Pekka Pesosen johdolla. Omista suosikeistaan venäläisessä kirjallisuudessa ja venäläisen kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa Sirpa Kähkönen.

***

MUU OHJELMA

Tutkijat ilman rajoja – suomalais-venäläistä tiedeyhteistyötä
Sijainti: Aino
Alkaa: 22.10.2015 13.00
Kuvaus: Kansalliskirjasto järjestää paneelikeskustelun ylirajaisesta tiedeyhteistyöstä. Mukana suomalaisia ja venäläisiä tieteenharjoittajia kielitieteen ja -teknologian, historiantutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen aloilta: Jussi-Pekka Hakkarainen, Kirsti Ekonen, Jevgeni Petrov, Jack Rueter, Vladimir Feštšenko, Tomi Huttunen ja Marina Fedina.

Venäjän kielen oppikirjat esittelyssä
Sijainti: Kullervo
Alkaa: 25.10.2015 12.00
Kuvaus: Arto Mustajoki haastattelee kirjojen tekijöitä Marja Jegorenkovia, Marjatta Alestaloa ja Marja Mononen-Aaltosta venäjän kielen opetuksen nykytendensseistä ja oppikirjojen tekemisestä.

Venäjän kieli puolessa tunnissa
Sijainti: Kirjakahvila
Alkaa: 25.10.2015 14.00
Kuvaus: Arto Mustajoki perehdyttää venäjän kieleen puolessa tunnissa.

Messujen ohjelmakalenteri

Kääntämisen ja kulttuurien maisemia -luentosarja 27.10.–8.12.

Aika ja paikka: tiistai klo 16–18, Metsätalo, Unioninkatu 40, luentosali 2

Kirjallinen teos ja sen kieli ovat aina sidoksissa sekä kirjoituspaikkaansa että -aikaansa. Teoksen maailman arkisuus ja ylevyys, eksoottisuus ja kotoisuus voivat heittää häränpyllyä, jollei suomentaja ole tehtävänsä tasalla. Eri kielten ja kulttuurien tuttuus ja vieraus, tekstin maantieteellinen ja/tai ajallinen etäisyys suomentajan nykyhetkestä on laaja ja alati mielenkiintoinen aihe.

Luentosarjassa kokeneet suomentajat puhuvat siitä, miten he käsittelevät näitä kysymyksiä omassa työssään. Aihetta lähestytään myös tutkimuksen näkökulmasta.

Ohjelma

Luentosarjalla voi suorittaa käännöstieteen opintojakson Kulttuuri ja kääntäminen (CKT230), 3 op. Ilmoittautuminen WebOodissa. Luennot ovat lisäksi avoimia kaikille kiinnostuneille, myös yksittäisiä luentoja voi tulla kuuntelemaan. Tervetuloa!

Luentosarja järjestetään yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kirjallisuuden kääntäjien jaoston kanssa.

Maurice de Coppet -käännöspalkinto Filosofiselle sanakirjalle

KANSI_768_420_0_A.inddSuomentaja Erkki Salo on palkittu Voltairen teoksen Dictionnaire philosophique käännöksestä Filosofinen sanakirja (Osuuskunta Vastapaino 2013). Kyseessä on vuonna 1764 ilmestyneen, yli 500-sivuisen teoksen ensimmäinen suomennos.

Maurice de Coppet -palkinto myönnettiin kauden 2013–2015 parhaalle ranskalaisen alkuperäisteoksen suomennokselle. Palkintolautakunnan muodostavat ranskalaisen filologian professorit Mervi Helkkula ja Juhani Härmä.

Filosofinen sanakirja

Palkittu teos ei ole varsinainen sanakirja; se koostuu eripituisista artikkeleista tai esseistä, joissa käsitellään eri aiheita: historiaa, uskontoa, filosofiaa, kirjallisuutta, jne. Sekä filosofina että merkittävänä kirjailijana tunnettu Voltaire (1694–1778) tuo esille maailmankatsomuksensa, jonka mukaisesti hän ruoskii suvaitsemattomuutta ja taistelee maailmankatsomuksellista haihattelua ja taikauskoisuutta vastaan.

Kirjan lukuisten oppineisuutta osoittavien viittausten takia se ei avaudu helposti nykylukijalle. Palkintolautakunnan mukaan Erkki Salo on tavoittanut mainiosti Voltairelle niin ominaisen iskevän, henkevän ja sarkastisen tyylin, ja hänen asiantuntevat kommenttinsa helpottavat kirjan lukemista. Tehtävä on ollut haastava, mutta Salon ratkaisut ovat syntyneet huolellisen harkinnan tuloksena.

Nicolas de Largillièren maalaus Voltairesta vuodelta 1718

Nicolas de Largillièren maalaus Voltairesta vuodelta 1718

Tekijänsä keskeisiin kuuluvan teoksen saattaminen suomen kielelle on kulttuuriteko, josta on palkintolautakunnan mielestä onniteltava kustantajaa. Pienkustantamot tekevät erittäin arvokasta työtä varsinkin vanhemman ranskalaisen kirjallisuuden ja erilaisten klassikoiden tunnetuksi tekemisessä. Vuosina 2013–2015 ilmestyneistä ranskalaisten teosten suomennoksista kaksi kolmasosaa on peräisin pienkustantajilta.

Erkki Salo

Erkki Salo teki elämäntyönsä kirjastonhoitajana Lempäälässä. Hän opiskeli englantia ja ranskaa Turun yliopistossa. Ennen nyt palkittua teosta hän oli suomentanut ranskasta renessanssikirjailija Rabelais’n Pantagruelin sekä valistusfilosofi Rousseaun Yksinäisen kulkijan mietteitä. Voltaire-käännös oli vuonna 2014 ehdokkaana J. A. Hollon palkinnon saajaksi. Salo kuoli 68-vuotiaana tammikuussa 2014. Salon perikunnan toivomuksesta koko palkintosumma (4000 €) lahjoitetaan Suomen Punaiselle Ristille.

Maurice de Coppet

Coppet toimi Ranskan toisena Suomen-suurlähettiläänä 1920-luvulla. Hän myös käänsi ranskaksi suomalaista kirjallisuutta. Coppet’n kuoleman jälkeen hänen leskensä Yseult de Coppet teki vuonna 1931 Helsingin yliopistolle lahjoituksen, jonka turvin perustettiin suurlähettilään nimeä kantava rahasto. Rahastosta myönnetään palkintoja ansiokkaille ranskalaisten kirjojen suomennoksille ja ruotsinnoksille. Rahaston sääntöjen mukaan valinta tapahtuu sekä alkuperäisteoksen että käännöksen arvon perusteella.

Rahaston viime vuosisadalla keskeytynyt toiminta elvytettiin usean vuosikymmenen jälkeen vuonna 2005, ja palkinto jaetaan nykyisin joka toinen vuosi – lahjoittajan toivomuksen mukaisesti Maurice de Coppet’n kuolinpäivänä 28. syyskuuta.

Aiemmat palkitut:

  • 2005: Gustave Flaubert: Madame Bovary / Rouva Bovary. (WSOY). Suom. Anna-Maija Viitanen.
  • 2007: Georges Perec: La vie mode d’emploi / Elämä käyttöohje (Loki-Kirjat). Suom. Ville Keynäs.
  • 2009: Pierre Bayard: Comment parler des livres que l’on n’a pas lus / Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (Atena). Suom. Pirjo Thorel.
  • 2011: Jean-Marie Gustave Le Clézio: Ritournelle de la faim / Alkusoitto (Otava). Suom. Annikki Suni.
  • 2013: Charles Baudelaire : Les fleurs du mal / Pahan kukat (Sammakko). Suom. Antti Nylén.

375 humanistia: Tyyni ja Oiva Tuulio

Melkein 100-vuotiaaksi elänyt Tyyni Tuulio ehti ahkeroida kuuden vuosikymmen ajan kirjailijana, suomentajana ja tutkijana. Tuulio oli lisäksi mukana kulttuurielämän luottamustehtävissä, joiden kautta hän pääsi luontevasti vaikuttamaan tasa-arvoasioihin. Valoisa maailmankatsomus yhdistettynä kirjoittamisen intohimoon antoivat Tuuliolle mahdollisuuden tuoda kirjojensa kautta esiin tärkeinä pitämiään asioita.

Tutustu Tyyni Tuulioon 375 humanistia -verkkosivuilla

Oiva Tuulio kuului Suomen ensimmäisiin hispanisteihin. Hän aloitti Espanjan kulttuurin ja kirjallisuuden tekemisen tunnetuksi suurelle yleisölle Suomessa. Tuulio järjesti ensimmäisten joukossa käytännön espanjan kielen kursseja Helsingin yliopistossa. Professorina ja Satakuntalaisen osakunnan inspehtorina hän osallistui opiskelijoiden kulttuurikasvatukseen myös luentosalien ulkopuolella.

Tutustu Oiva Tuulioon 375 humanistia -verkkosivuilla

Tyyni ja Oiva Tuulion kihlajaiskuva, SKS-kirjallisuusarkisto

Tyyni ja Oiva Tuulion kihlajaiskuva, SKS-kirjallisuusarkisto

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

375 humanistia: Iris Schwanck

Iris Schwanck syntyi Genevessä kaksikulttuuriseen ja -kieliseen perheeseen. Hän on työskennellyt kansainvälisten asioiden parissa ja rakentanut koulutuksen, yliopistoyhteistyön ja kulttuurin kautta siltoja eri maiden ja kulttuurien välille. Romaanisten kielten laitokselta Schwanck siirtyi yliopiston keskushallinnon kansainvälisten asioiden suunnittelijan tehtävään. CIMOssa hän kehitti korkeakouluyhteistyötä ja toimi apulaisjohtajana. Kulttuurin pariin paluu tapahtui, kun Schwanckista tuli Suomen Ranskan instituutin johtaja. Luonteva jatkumo työuralle oli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus FILIn johtajan tehtävä.

Tutustu Iris Schwanckiin 375 humanistia -verkkosivustolla

Kuvaaja Katja Maria Nyman.​

Kuvaaja Katja Maria Nyman.​

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.