375 humanistia: Liisa Tiittula

Liisa Tiittula analysoimassa multimodaalista viestintää, Institut für Deutsche Sprache, Mannheim 2011. Kuva: Wilfried Schütte

Liisa Tiittula analysoimassa multimodaalista viestintää, Institut für Deutsche Sprache, Mannheim 2011. Kuva: Wilfried Schütte

Liisa Tiittula on saksan kielen professori, jonka vastuualueena on kääntäminen ja käännöstiede. Tutkimuksessa hänelle on tärkeätä tieteidenvälinen yhteistyö ja yhteiskunnasta kumpuavien kysymysten selvittäminen. Työelämäyhteistyö on tärkeää niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa.

Tutustu Liisa Tiittulaan 375 humanistia -verkkosivuilla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Yli 20 kieltä ja kulttuuria esittäytyy Koe Kampuksessa 29.10.

Koe kampus! -tapahtuma torstaina 29.10.2015 tarjoaa lukiolaisille ja muille yliopisto-opinnoista kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua pääkaupunkiseudun yliopistoihin. Nykykielten laitoksen ohjelma sopii sinulle, jos olet kiinnostunut kielistä, kulttuureista, kirjallisuudesta tai kieliteknologiasta!

Laitoksen ohjelmaan kuuluu mm. ainejärjestöjen järjestämä ilmainen kansainvälinen buffet (klo 13–15 Metsätalon 3. kerroksen B-siiven käytävässä, Unioninkatu 40), johon osallistuvat tänä vuonna myös suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien oppiaineet. Samalla pääset juttelemaan opiskelijoiden kanssa ja kuulemaan, millaista Helsingin yliopistolla opiskelu on ja mitä pitää osata loistaakseen pääsykokeissa.

Ruokailun yhteydessä on käynnissä myös kielivisailu, jossa voit kokeilla, montako kieltä tunnistat. Visassa on mukana jopa 33 kieltä, eikä siinä ole vielä edes puolia kaikista Helsingin yliopistolla opiskeltavista kielistä…

Klo 13–15 salissa 8 (Metsätalo, 3. krs) on mahdollisuus pistäytyä tapaamassa kieliteknologien lemmikkiä Elias-robottia, jonka kanssa voit jutella. Elias saattaa innostua soittamaan ilmakitaraakin! (Lisää Eliaksesta: katso video tai lue juttu.) Eliasta esittelee Graham Wilcock.

Klo 14–15 salissa 4 (Metsätalo, 2B-kerros) pääsee tutustumaan av-kääntäjän ammattiin, kun yliopistonlehtori Mari Pakkala-Weckström demonstroi, miten tv-sarjan tekstitys tehdään.

Tervetuloa!

Koko ohjelma Helsingin yliopiston keskustakampuksella

Kääntämisen ja kulttuurien maisemia -luentosarja 27.10.–8.12.

Aika ja paikka: tiistai klo 16–18, Metsätalo, Unioninkatu 40, luentosali 2

Kirjallinen teos ja sen kieli ovat aina sidoksissa sekä kirjoituspaikkaansa että -aikaansa. Teoksen maailman arkisuus ja ylevyys, eksoottisuus ja kotoisuus voivat heittää häränpyllyä, jollei suomentaja ole tehtävänsä tasalla. Eri kielten ja kulttuurien tuttuus ja vieraus, tekstin maantieteellinen ja/tai ajallinen etäisyys suomentajan nykyhetkestä on laaja ja alati mielenkiintoinen aihe.

Luentosarjassa kokeneet suomentajat puhuvat siitä, miten he käsittelevät näitä kysymyksiä omassa työssään. Aihetta lähestytään myös tutkimuksen näkökulmasta.

Ohjelma

Luentosarjalla voi suorittaa käännöstieteen opintojakson Kulttuuri ja kääntäminen (CKT230), 3 op. Ilmoittautuminen WebOodissa. Luennot ovat lisäksi avoimia kaikille kiinnostuneille, myös yksittäisiä luentoja voi tulla kuuntelemaan. Tervetuloa!

Luentosarja järjestetään yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kirjallisuuden kääntäjien jaoston kanssa.

Saksan kieli ja kulttuuri valloittivat Metsätalon

Maanantaina 5.10. Metsätalolla oli tavallistakin enemmän hulinaa, kun reilu 200 saksanlukijaa ja parisen kymmentä saksanopettajaa eri lukioista vieraili Saksa-aiheisessa toimintapäivässä. Tapahtuman järjesti joukko opiskelijoita ja opettajia germaanisen filologian ja saksan kääntämisen oppiaineista. Mukana oli myös Goethe-instituutti.

– Yhteistyö koulujen ja lukioiden kanssa on paitsi antoisaa, myös elintärkeää oppiaineen tulevaisuutta ajatellen, sanoo professori Ulrike Richter-Vapaatalo.

– Päivän järjestämiseen ja muuhun yhteistyöhön osallistuneet opiskelijat saivat tätä kautta myös työelämäyhteyksiä, joista voi olla hyötyä heidän ammatillista tulevaisuuttaan ajatellen.

Yksi ohjelmanumeroista oli rastikierros, jossa lukiolaiset suunnistivat itsenäisesti keskustakampuksella: kolme rastia Metsätalossa, yksi Kaisa-kirjastossa ja yksi päärakennuksella. Kullakin rastilla he ratkaisivat saksan kieltä harjoittavan tehtävän ja saivat oikeasta vastaukseksi palkinnoksi sanan. Viidestä sanasta he kokosivat lopuksi lauseen.

Lukio-opiskelijat istuskelivat myös saksalaisessa kahvilassa pelien ja sumpin äärellä sekä kuulivat infohuoneessa germanistiikan opiskelijoilta siitä, millaista on asuminen Saksassa ja kielten opiskelu Helsingin yliopistossa sekä mitä vaihto-opiskelumahdollisuuksia saksankielisiin maihin on tarjolla.

Lukioiden saksanopettajat puolestaan tutustuivat omassa infokahvilassaan ammatillisiin aiheisiin kuten saksan oppijoiden suullisen kielitaidon arviointiin, monikielisyysdidaktiikkaan ja muuhun saksanopetukseen liittyvään tutkimukseen.

Lopuksi kaikki kokoontuivat yhteiseen viisi luentoa tunnissa -tilaisuuteen, jossa tutustuttiin mm. musikaalien kääntämiseen, saksalaiseen taiteeseen ja kielen luonnolliseen omaksumiseen.

Kuvat: Heini Mähönen

Käännökset pelastavat ihmishenkiä

Translators without borders eli kääntäjät ilman rajoja on järjestö, joka kaataa kielimuureja. Se tarjoaa ilmaisia käännöspalveluita hyväntekeväisyysjärjestöille.

Lori Thicke. Kuva: Mika Federley

Kyseessä on maailman suurin humanitääristen kääntäjien yhteisö, joka pystyy satojen eri kieliparien kääntämiseen.  Yli 3 000 ammattilaiskääntäjää lahjoittaa järjestön kautta aikaansa. Käännösten määrä lähestyy jo 9 000 000 sanaa vuodessa; markkinahinta tälle työpanokselle olisi noin 2 000 000 Yhdysvaltain dollaria. Hyväntekeväisyysjärjestöt pystyvät käyttämään säästyneet rahat varsinaiseen toimintaansa ja saavat enemmän aikaiseksi.

Järjestön toinen perustaja Lori Thicke vieraili Helsingin yliopistolla 10.4. Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumissa puhumassa siitä, miten käännösten avulla voidaan varmistaa, että maailman vähäosaisimmatkin pääsevät käsiksi tärkeään tietoon.

Lue koko juttu Humanistilehdestä