375 humanistia: Fred Karlsson

Kuva: Evy Nickström, Hbl.

Kuva: Evy Nickström, Hbl.

Emeritusprofessori Fred Karlsson on mieleltään kielitieteen sekatyömies. Opinalana yleinen kielitiede on universaalisen laaja. Eri kielten professuureja Helsingin yliopistossa on muutamia kymmeniä. Yleinen kielitiede on näiden lisäksi olemassa kaikkia muita 6 900 kieltä sekä kielitieteen teoriaa ja metodologiaa varten.

Tutustu Fred Karlssoniin 375 humanistia -verkkosivuilla

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

375 humanistia: Tuuli Merikoski

Sielultaan ikuiseksi juoksijaksi tunnustautuva Tuuli Merikoski on niittänyt mainetta huippu-urheilijana. Naisten 800 metrin suomenennätyksen haltija suoritti yleisen kielitieteen opinnot Helsingin yliopistolla. Hallitusammattilaisena urheilutoiminnan eri tasoilla vaikuttava Merikoski tunnetaan kansainvälisillä kentillä urheilijoiden opinto- ja urasuunnitteluun (Dual Career) erikoistuneena asiantuntijana ja uraohjaajana.

Tutustu Tuuli Merikoskeen 375 humanistia -verkkosivuilla

Kuva: Tarja Rauhala.

Kuva: Tarja Rauhala.

Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi humanistinen tiedekunta nostaa esiin 375 humanistia. Sivustolla esiteltävät henkilöt avaavat näkymää humanistisen alan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen merkitykseen sekä tarjoavat esimerkkejä humanistien laaja-alaisesta osaamisesta.

Yli 20 kieltä ja kulttuuria esittäytyy Koe Kampuksessa 29.10.

Koe kampus! -tapahtuma torstaina 29.10.2015 tarjoaa lukiolaisille ja muille yliopisto-opinnoista kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua pääkaupunkiseudun yliopistoihin. Nykykielten laitoksen ohjelma sopii sinulle, jos olet kiinnostunut kielistä, kulttuureista, kirjallisuudesta tai kieliteknologiasta!

Laitoksen ohjelmaan kuuluu mm. ainejärjestöjen järjestämä ilmainen kansainvälinen buffet (klo 13–15 Metsätalon 3. kerroksen B-siiven käytävässä, Unioninkatu 40), johon osallistuvat tänä vuonna myös suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien oppiaineet. Samalla pääset juttelemaan opiskelijoiden kanssa ja kuulemaan, millaista Helsingin yliopistolla opiskelu on ja mitä pitää osata loistaakseen pääsykokeissa.

Ruokailun yhteydessä on käynnissä myös kielivisailu, jossa voit kokeilla, montako kieltä tunnistat. Visassa on mukana jopa 33 kieltä, eikä siinä ole vielä edes puolia kaikista Helsingin yliopistolla opiskeltavista kielistä…

Klo 13–15 salissa 8 (Metsätalo, 3. krs) on mahdollisuus pistäytyä tapaamassa kieliteknologien lemmikkiä Elias-robottia, jonka kanssa voit jutella. Elias saattaa innostua soittamaan ilmakitaraakin! (Lisää Eliaksesta: katso video tai lue juttu.) Eliasta esittelee Graham Wilcock.

Klo 14–15 salissa 4 (Metsätalo, 2B-kerros) pääsee tutustumaan av-kääntäjän ammattiin, kun yliopistonlehtori Mari Pakkala-Weckström demonstroi, miten tv-sarjan tekstitys tehdään.

Tervetuloa!

Koko ohjelma Helsingin yliopiston keskustakampuksella

Kieli-ihmisiä Kirjamessuilla 22.–25.10.

Helsingin kirjamessuilla esiintyy neljän päivän aikana runsaasti nykykielten laitoksen tutkijoita.

***

Tiedetori

Sattuma ja ennakoimattomuus
To 22.10. klo 16.00–16.30
Keskustelu Venäjän kirjallisuuden klassikoista, Tolstoista ja Dostojevskista, ja filosofian teemoista. Puheenjohtajana Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen. Keskustelijoina Jaakko Belt, venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen ja Heli Rantala.

Saako sinutella vai täytyykö teititellä?
Pe 23.10. klo 12.00–12.30
Pitäisikö Suomessakin teititellä asiakaspalvelussa? Onko englantia puhuessaan syytä lisätä puhuteltavan titteli? Miten toimitaan Ranskassa? Uusi tutkimus 13 kielen puhuttelukäytänteistä näyttää, miten kohteliaisuuden keinot vaihtelevat Euroopassa. Aiheesta keskustelemassa FT Johanna Isosävi, dosentti Hanna Lappalainen ja dosentti Minna Nevala.

Mitä sellaista meidän tulisi tietää Venäjästä, mistä ei puhuta?
Pe 23.10. 15.00–15.30
Vaikka Venäjä on suomalaisessa julkisessa keskustelussa jatkuvasti esillä, on silti paljon asioita, joista Suomessa ei tiedetä tai ei puhuta. Mitä meidän olisi hyvä vielä tietää? Tätä pohtivat professorit Markku Kivinen, Markku Kangaspuro ja Arto Mustajoki. Haastattelijana tiedottaja Leena Vähäkylä.

Digitaaliset ihmistieteet ja tutkimuksen avoimuus
Pe 23.10. 16.30–17.00
Puhetta digitaalisuudesta on käyty myös humanistien piirissä pitkään. Mutta mitä ovat digitaaliset ihmistieteet? Avoimen tieteen periaatteita alleviivataan ahkerasti, mutta miten tiedettä syntyy: top-down vai bottom-up? Aiheesta keskustelemassa ja väittelemässä ovat Leo Lahti ja Eetu Mäkelä. Tilaisuuden juontaa Mikko Tolonen.

Tiedetorin koko ohjelma ja lisätiedot

***

12 TUOLIA – UUSIA DIALOGEJA VENÄLÄISESTÄ KIRJALLISUUDESTA

Sijainti: Aleksis Kivi
Alkaa: 22.10.2015 13.00
Kuvaus: Helsingin yliopiston huippusuosittu keskustelusarja venäläisestä kirjallisuudesta jatkuu messuilla professori Pekka Pesosen johdolla. Omista suosikeistaan venäläisessä kirjallisuudessa ja venäläisen kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa Sofi Oksanen.

Sijainti: Aleksis Kivi
Alkaa: 23.10.2015 13.00
Kuvaus: Helsingin yliopiston huippusuosittu keskustelusarja venäläisestä kirjallisuudesta jatkuu messuilla professori Pekka Pesosen johdolla. Omista suosikeistaan venäläisessä kirjallisuudessa ja venäläisen kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa Rosa Liksom.

Sijainti: Aleksis Kivi
Alkaa: 24.10.2015 13.00
Kuvaus: Helsingin yliopiston huippusuosittu keskustelusarja venäläisestä kirjallisuudesta jatkuu messuilla professori Pekka Pesosen johdolla. Omista suosikeistaan venäläisessä kirjallisuudessa ja venäläisen kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa Sirpa Kähkönen.

***

MUU OHJELMA

Tutkijat ilman rajoja – suomalais-venäläistä tiedeyhteistyötä
Sijainti: Aino
Alkaa: 22.10.2015 13.00
Kuvaus: Kansalliskirjasto järjestää paneelikeskustelun ylirajaisesta tiedeyhteistyöstä. Mukana suomalaisia ja venäläisiä tieteenharjoittajia kielitieteen ja -teknologian, historiantutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen aloilta: Jussi-Pekka Hakkarainen, Kirsti Ekonen, Jevgeni Petrov, Jack Rueter, Vladimir Feštšenko, Tomi Huttunen ja Marina Fedina.

Venäjän kielen oppikirjat esittelyssä
Sijainti: Kullervo
Alkaa: 25.10.2015 12.00
Kuvaus: Arto Mustajoki haastattelee kirjojen tekijöitä Marja Jegorenkovia, Marjatta Alestaloa ja Marja Mononen-Aaltosta venäjän kielen opetuksen nykytendensseistä ja oppikirjojen tekemisestä.

Venäjän kieli puolessa tunnissa
Sijainti: Kirjakahvila
Alkaa: 25.10.2015 14.00
Kuvaus: Arto Mustajoki perehdyttää venäjän kieleen puolessa tunnissa.

Messujen ohjelmakalenteri

Poikkitieteellisyys ruokkii mielikuvitusta

This story is also available in English

Digital Humanities Hackathon -intensiivikurssi 11.–15.5.2015 kokosi yhteen eri alojen osaajia Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Kurssi antoi esimakua uudesta, syksyllä alkavasta digitaalisen humanismin sivuainekokonaisuudesta.

DSC_4852

Digitaalisessa humanismissa valtavat aineistot (Big Data) valjastetaan humanistis-yhteiskunnallisen tutkimuksen käyttöön tietojenkäsittelytieteen menetelmien avulla. Hackathonit taas ovat tiiviitä tapahtumia, joissa tehdään monialaista yhteistyötä ohjelmistoihin liittyvissä projekteissa. Tällä viikon kurssilla osallistujat pääsivät kokeilemaan tutkimuksen tekoa harjoitusprojekteissa.

– Hackathonissa hakattiin eteenpäin hirveällä vauhdilla. Viikossa ei opi koodaamaan, mutta sen sijaan oppii kyllä ymmärtämään, millaiset asiat ovat ylipäätään mahdollisia, kuvailee kurssille osallistunut jatko-opiskelija ja graafisen suunnittelun lehtori Arja Karhumaa Aalto-yliopistosta.

Toisiaan täydentäviä kykyjä

Kurssin osallistujajoukko oli poikkeuksellisen heterogeeninen. Tavallisten tutkinto-opiskelijoiden lisäksi mukana oli vaihto-opiskelijoita, tohtorikoulutettavia, tutkijatohtoreita ja lehtoreitakin, jotka ovat kurssilla oppimassa uutta. Humanistien ja tietojenkäsittelytieteilijöiden lisäksi löytyi taidealan ja valtiotieteellisenkin edustajia.

Osallistujat toivat kurssille eri taustoista kumpuavaa osaamistaan.

– Humanistit osaavat esimerkiksi hahmottaa, mitkä kysymykset ovat oleellisia. Tietojenkäsittelijänä minä taas keksin ratkaisuja, joilla näihin kysymyksiin saadaan vastauksia, sanoo tietotekniikan jatko-opiskelija Eric Malmi Aalto-yliopistosta.

– Tein datasta aikasarjoja ja huomasin, että eräässä kohdassa oli selkeä piikki tuloksissa. Historian opiskelija sitten osasi tulkita, mihin historian tapahtumaan ilmiö todennäköisesti liittyy. Sellaiset hetket olivat parhaita oivalluksia.

Yhteistä kaikille osallistujille oli se, että he pääsivät astumaan tutun tonttinsa ulkopuolelle. Tieteiden rajat ylittävässä yhteistyössä pitää oppia ymmärtämään vieraiden alojen kieltä ja ajattelua.

– Erilaiset käsitteet olivat haasteellisia. Niitä piti avata ja selittää puolin ja toisin, kun yhteinen termistö puuttui, Malmi kuvailee.

– Kurssilla on oppinut terminologiaa muilta aloilta. Se on antanut itseluottamusta lähteä keskustelemaan toisen alan ihmisten kanssa, Karhumaa kommentoi.

Alojen välistä tulkkausta

Sekalaisessa ryhmässä työskentely oli tohtorikoulutettava Dragana Cvetanovicin (Aleksanteri-instituutti) mielestä inspiroivaa ja suuri etu.

– Monitieteisiin hankkeisiin pystyy lähtemään mukaan rohkeammin, kun tajuaa että riittää, kun tuo mukaan oman panoksensa ja alkaa pikku hiljaa ymmärtää ja hyödyntää myös muiden osaamista. Silloin voi ryhtyä välikädeksi tai tulkiksi alojen välillä.

– Poikkitieteellinen yhteistyö edistää erityisesti tutkimuksellista mielikuvitusta. Silmät aukeavat ja tajunta laajenee, sanoo viestinnän tohtorikoulutettava Salla-Maaria Laaksonen valtiotieteellisestä tiedekunnasta.

DSC_4838

Tietokone ja tutkijat jakavat työtaakan

Kurssin osallistujat jakautuivat neljään ryhmään, jotka perehtyivät kukin omaan tutkimushankkeeseensa. Ryhmät esittelivät tutkimustuloksiaan 15.5. seminaarissa. Tapahtuma oli varaslähtö kansainväliseen digitaalisen humanismin päivään, jota vietetään 19. toukokuuta.

Hankkeiden tutkimuskysymykset olivat humanistisia. Niihin vastaaminen edellytti kurssilaisilta digitaalisten menetelmien käyttöä. Esimerkiksi Skotlanti-mainintoja 1600–1800-lukujen kirjeistä etsinyt ryhmä ei olisi millään voinut pärjätä manuaalisella lähestymistavalla, sillä heidän aineistonsa koostui jopa 5000 kirjeestä ja yli 2 miljoonasta sanasta.

Digihumanismissa ohjelmoinnin tehtävä voi olla vaikkapa seuloa valtavasta aineistosta tutkimuskysymykselle relevantit materiaalit, joihin voidaan sitten pureutua tarkemmin käsityönä. Tämä säästää huomattavasti tutkijoiden aikaa ja vaivaa sekä huolehtii myös siitä, että kaikki olennaiset materiaalit pääsevät mukaan tutkimukseen.

Teksti: Anni Aarinen. Kuvat: Mika Federley.


Mitä ryhmissä tutkittiin?

Klikkaamalla linkkejä löydät blogimerkintöjä, joita ryhmät kirjoittivat viikostaan.

  • Ensimmäinen ryhmä selvitti teknisten ammattilehtien perusteella sitä, miten hehkulamput levisivät Suomeen ja miten ne otettiin vastaan.
  • Toinen ryhmä tutki, miten sosialismista puhuttiin suomalaisissa sanomalehdissä 1895–1910.
  • Kolmas ryhmä perehtyi siihen, mitä Englannin ja Skotlannin yhdistymisestä sanottiin sen ajan kirjeissä.
  • Neljännen ryhmän tutkimuskohteena oli Suomen ja suomalaisuuden esittäminen Finnairin Blue Wings -lehdissä.

Kiinnostaako digihumanismi, Venäjä tai alkuperäiskansat? Uudet, temaattiset sivuaineopinnot alkavat syksyllä!

Humanistinen tiedekunta pilotoi syksystä 2015 alkaen tietyn teeman ympärille kiertyviä, maisteriopiskelijoille suunnattuja sivuaineopintokokonaisuuksia (25 op, nk. modulaarisia maisteriopintoja). Ensi vaiheessa kokonaisuuksia on tarjolla kolmesta eri teemasta: digitaalinen humanismi, monitieteinen Venäjä-tutkimus sekä alkuperäiskansojen tutkimus.

Ilmoittautuminen alkaa kesän lopussa. Uudenlaisia modulaarisia opintoja esitellään pian avautuvalla ja kesän aikana rakentuvalla sivustolla: https://blogs.helsinki.fi/modulaariset


Lue lisää