Kaksikieliset, alle kouluikäiset lapset omaksuvat kahden kielen äänteitä pääasiassa myöhemmin kuin yksikieliset ikätoverinsa. Eroavaisuus näkyy myös ääntämisvirheiden määrässä ja luonteessa.

Olga Nenonen tutki väitöskirjassaan foneettista kielen kehittymistä alle kouluikäisillä lapsilla, jotka puhuvat kaksikielisinä suomea ja venäjää. Tutkimuksessa seurattiin kuuden lapsen foneettista kehitystä 2,5 vuoden ajanjaksolla. Lisäksi tehtiin 126 lapselle testi, jossa arvioitiin lasten artikulointia venäjäksi ja suomeksi.

Tulokset osoittavat, että kaksikieliset tekevät ääntämisessä osittain samoja virheitä kuin yksikieliset, mutta suuremmassa määrin ja myöhemmällä iällä.

– Lisäksi tutkimusaineistossa esiintyi merkittävä määrä kaksikielisten virheitä, jotka johtuvat venäjän ja suomen foneettisten järjestelmien eroavaisuuksista. Nämä virheet muistuttavat vieraan kielen opiskelijoiden ääntämisvirheitä, Nenonen kertoo.

Analyysi osoittaa, että foneettinen kehitys on nopeampaa ja helpompaa suomen kielessä kuin venäjässä.

– Venäjän vokaalijärjestelmä on suhteellisen yksinkertainen, joten se omaksutaan nopeammin kuin suomen vokaalijärjestelmä. Sen sijaan venäjän konsonanttijärjestelmä on hyvin monimutkainen ja se opitaan suomen konsonantteja hitaammin, Nenonen tarkentaa.

Kielispesifit foneettiset piirteet aiheuttavat eniten ongelmia sekä suomessa että venäjässä. Tutkimus osoittaa, että kaksikielisten foneettisessa kehityksessä kielet voivat vaikuttaa toisiinsa ja jopa häiritä toisiaan. Tätä kutsutaan foneettiseksi interferenssiksi. Ilmiö voi aiheuttaa venäläisen tai suomalaisen aksentin joillakin kaksikielisillä lapsilla. Tavallisesti aksentti kuitenkin hälvenee tai katoaa ajan mittaan.

FL Olga Nenonen väittelee 27.2.2016 kello 11 Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 5 (Fabianinkatu 33).