Tag Archives: käännöskirjallisuus

Kääntämisen ja kulttuurien maisemia -luentosarja 27.10.–8.12.

|

Aika ja paikka: tiistai klo 16–18, Metsätalo, Unioninkatu 40, luentosali 2

Kirjallinen teos ja sen kieli ovat aina sidoksissa sekä kirjoituspaikkaansa että -aikaansa. Teoksen maailman arkisuus ja ylevyys, eksoottisuus ja kotoisuus voivat heittää häränpyllyä, jollei suomentaja ole tehtävänsä tasalla. Eri kielten ja kulttuurien tuttuus ja vieraus, tekstin maantieteellinen ja/tai ajallinen etäisyys suomentajan nykyhetkestä on laaja ja alati mielenkiintoinen aihe.

Luentosarjassa kokeneet suomentajat puhuvat siitä, miten he käsittelevät näitä kysymyksiä omassa työssään. Aihetta lähestytään myös tutkimuksen näkökulmasta.

Ohjelma

Luentosarjalla voi suorittaa käännöstieteen opintojakson Kulttuuri ja kääntäminen (CKT230), 3 op. Ilmoittautuminen WebOodissa. Luennot ovat lisäksi avoimia kaikille kiinnostuneille, myös yksittäisiä luentoja voi tulla kuuntelemaan. Tervetuloa!

Luentosarja järjestetään yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kirjallisuuden kääntäjien jaoston kanssa.

Maurice de Coppet -käännöspalkinto Filosofiselle sanakirjalle

|

KANSI_768_420_0_A.inddSuomentaja Erkki Salo on palkittu Voltairen teoksen Dictionnaire philosophique käännöksestä Filosofinen sanakirja (Osuuskunta Vastapaino 2013). Kyseessä on vuonna 1764 ilmestyneen, yli 500-sivuisen teoksen ensimmäinen suomennos.

Maurice de Coppet -palkinto myönnettiin kauden 2013–2015 parhaalle ranskalaisen alkuperäisteoksen suomennokselle. Palkintolautakunnan muodostavat ranskalaisen filologian professorit Mervi Helkkula ja Juhani Härmä.

Filosofinen sanakirja

Palkittu teos ei ole varsinainen sanakirja; se koostuu eripituisista artikkeleista tai esseistä, joissa käsitellään eri aiheita: historiaa, uskontoa, filosofiaa, kirjallisuutta, jne. Sekä filosofina että merkittävänä kirjailijana tunnettu Voltaire (1694–1778) tuo esille maailmankatsomuksensa, jonka mukaisesti hän ruoskii suvaitsemattomuutta ja taistelee maailmankatsomuksellista haihattelua ja taikauskoisuutta vastaan.

Kirjan lukuisten oppineisuutta osoittavien viittausten takia se ei avaudu helposti nykylukijalle. Palkintolautakunnan mukaan Erkki Salo on tavoittanut mainiosti Voltairelle niin ominaisen iskevän, henkevän ja sarkastisen tyylin, ja hänen asiantuntevat kommenttinsa helpottavat kirjan lukemista. Tehtävä on ollut haastava, mutta Salon ratkaisut ovat syntyneet huolellisen harkinnan tuloksena.

Nicolas de Largillièren maalaus Voltairesta vuodelta 1718

Nicolas de Largillièren maalaus Voltairesta vuodelta 1718

Tekijänsä keskeisiin kuuluvan teoksen saattaminen suomen kielelle on kulttuuriteko, josta on palkintolautakunnan mielestä onniteltava kustantajaa. Pienkustantamot tekevät erittäin arvokasta työtä varsinkin vanhemman ranskalaisen kirjallisuuden ja erilaisten klassikoiden tunnetuksi tekemisessä. Vuosina 2013–2015 ilmestyneistä ranskalaisten teosten suomennoksista kaksi kolmasosaa on peräisin pienkustantajilta.

Erkki Salo

Erkki Salo teki elämäntyönsä kirjastonhoitajana Lempäälässä. Hän opiskeli englantia ja ranskaa Turun yliopistossa. Ennen nyt palkittua teosta hän oli suomentanut ranskasta renessanssikirjailija Rabelais’n Pantagruelin sekä valistusfilosofi Rousseaun Yksinäisen kulkijan mietteitä. Voltaire-käännös oli vuonna 2014 ehdokkaana J. A. Hollon palkinnon saajaksi. Salo kuoli 68-vuotiaana tammikuussa 2014. Salon perikunnan toivomuksesta koko palkintosumma (4000 €) lahjoitetaan Suomen Punaiselle Ristille.

Maurice de Coppet

Coppet toimi Ranskan toisena Suomen-suurlähettiläänä 1920-luvulla. Hän myös käänsi ranskaksi suomalaista kirjallisuutta. Coppet’n kuoleman jälkeen hänen leskensä Yseult de Coppet teki vuonna 1931 Helsingin yliopistolle lahjoituksen, jonka turvin perustettiin suurlähettilään nimeä kantava rahasto. Rahastosta myönnetään palkintoja ansiokkaille ranskalaisten kirjojen suomennoksille ja ruotsinnoksille. Rahaston sääntöjen mukaan valinta tapahtuu sekä alkuperäisteoksen että käännöksen arvon perusteella.

Rahaston viime vuosisadalla keskeytynyt toiminta elvytettiin usean vuosikymmenen jälkeen vuonna 2005, ja palkinto jaetaan nykyisin joka toinen vuosi – lahjoittajan toivomuksen mukaisesti Maurice de Coppet’n kuolinpäivänä 28. syyskuuta.

Aiemmat palkitut:

  • 2005: Gustave Flaubert: Madame Bovary / Rouva Bovary. (WSOY). Suom. Anna-Maija Viitanen.
  • 2007: Georges Perec: La vie mode d’emploi / Elämä käyttöohje (Loki-Kirjat). Suom. Ville Keynäs.
  • 2009: Pierre Bayard: Comment parler des livres que l’on n’a pas lus / Miten puhua kirjoista joita ei ole lukenut (Atena). Suom. Pirjo Thorel.
  • 2011: Jean-Marie Gustave Le Clézio: Ritournelle de la faim / Alkusoitto (Otava). Suom. Annikki Suni.
  • 2013: Charles Baudelaire : Les fleurs du mal / Pahan kukat (Sammakko). Suom. Antti Nylén.

29.1. Alumnipäivä

|

Puhalla ajatteluusi uutta paloa tieteen huippujen avulla Helsingin yliopiston Alumnipäivässä 29.1.2015.

Tutustu humanistisen tiedekunnan ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!

seppele

Nykykielten laitoksella on tilaisuudessa kolme ohjelmanumeroa.

Alumni Morning Coffee 8-9.30 am: Ulla Tuomarla: Verbal aggression in Social Media

Humanistisen tiedekunnan osuudessa:

14.10-14.30 Dostojevski ja randomläppä, professori Tomi Huttunen, Nykykielten laitos. Dostojevski tunnetaan kuumehoureisen kerronnan ja psykologisten painajaisten mestarina. Hänen teoksissaan korostuvat ennakoimattomuus, perusteettomat purkaukset ja nyrjähtäneet puheenvuorot. Dostojevskin sankareiden ennakoimaton puhe tiivistyy yhteen pieneen sanaan, joka esiintyy vähintään kerran joka sivulla Idiootissa ja Karamazovin veljeksissä. Mikä on tuo sana?

14.30-14.50 Käännöskirjallisuus maailmankuvan avartajana, professori Liisa Tiittula, Nykykielten laitos. Käännöskirjallisuus vaikutti aikanaan merkittävästi suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden kehittymiseen. Mikä sen asema on nyt? Tarvitaanko tämän päivän globalisoituneessa maailmassa kirjallisuuden suomennoksia?

***

Alumnipäivän ohjelma on ilmainen kaikille rekisteröityneille alumneille. Mikäli et ole vielä osa 21 000 alumnin asiantuntijajoukkoamme, tule mukaan rekisteröitymällä maksuttomalle Alumnikampukselle tai liittymällä Alumniyhdistykseen. Helsingin yliopiston alumneja ovat kaikki entiset ja nykyiset opiskelijat ja työntekijät.

Professori: Kirjallisuus auttaa ylläpitämään vuoropuhelua venäläisten kanssa

|

Venäjä on juuri vahvistettu Helsingin Kirjamessujen teemamaaksi vuonna 2015. Venäjän kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen mielestä Venäjän valitseminen on rohkea veto.

– Haastavassa poliittisessa tilanteessa monet haluaisivat boikotoida Venäjää ja kaikkea siihen liittyvää. Kirjallisuus on kuitenkin hyvä väylä käydä sivistynyttä vuoropuhelua. Samalla saadaan tietoa venäläisten ihmisten keskuudessa vallitsevista mielialoista, Huttunen sanoo.

Ukraina jakaa venäläiskirjailijat kahteen leiriin

– Venäläisten kirjailijoiden kesken on selkeästi havaittavissa uusia ristiriitoja Ukrainan tilanteeseen liittyen. Kuluneen vuoden aikana kirjailijat ovat jakaantuneet nationalistien ja liberaalien leireihin. Olisi tärkeää, että Helsingin Kirjamessuilla nähtäisiin eri aatesuuntien edustajia keskustelemassa yhdessä sivistyneesti, Huttunen ehdottaa.

Professorin mielestä myös ukrainalaisen kirjallisuuden tulisi näkyä Kirjamessuilla.

– Venäjän monikulttuurinen ja valtioiden rajat ylittävä identiteetti on tärkeä keskustelunaihe tänä päivänä, hän huomauttaa.

Suomessa laaja tarjonta venäläistä kirjallisuutta

Venäläinen kirjallisuus on ollut Suomessa vahvasti esillä koko 2010-luvun: suomennoksia on tehty enemmän kuin vuosikymmeniin. Vuonna 2015 ilmestyy pino uusia suomennoksia – luvassa on ainakin Jevgeni Vodolazkinia, Ljudmila Ulitskajaa, Mihail Šiškiniä, Lev Rubinšteinia ja Sergei Lukjanenkoa.

– Myös Jelena Tšižovan, Vladimir Sorokinin, Boris Akuninin ja Natalia Kljutšarovan kääntämisestä on ollut puhetta. Näitä kirjailijoita tullaan varmaan näkemään myös messuilla, Huttunen uskoo.

Lisätietoa

Helsingin yliopisto
professori Tomi Huttunen
050 448 2324
tomi.huttunen@helsinki.fi

Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaari 15.5.

|

Kääntämisen, tulkkauksen ja terminologian tutkijayhteistö TraST (Helsingin yliopisto) ja Kustannusosakeyhtiö Tammi järjestävät yhteistyössä Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaarin torstaina 15.5. kello 10-17. Tilaisuus pidetään Helsingin yliopiston päärakennuksen pienessä juhlasalissa (4. kerros) osoitteessa Fabianinkatu 33.

Laadukas suomennos on avain maailmankirjallisuuteen. Tämän päivän polttavat kysymykset liittyvät muun muassa alkuperäisteosten saatavuuden ja lukemisen lisääntymiseen sekä koneiden tuottamiin käännöksiin:

  • Supistuuko suomennosten määrä?
  • Kapeneeko kulttuurivalikoima?
  • Miten käy laadun, jos kaukaisista kulttuureista käännetään kirjallisuutta vain valtakielten kautta?
  • Mihin tarvitaan enää suomentajia, jos Google kääntää myös romaaneja?

Kääntäjät maailmankirjallisuuden välittäjinä -seminaarissa äänen saavat suomentajat, kustantajat ja lukijat sekä kirjallisuuden ja kääntämisen tutkijat. Aamupäivän osuudessa käsitellään maailmankirjallisuuden kääntämisen historiaa ja suuntia. Iltapäivällä kuullaan erityisesti suomentajia ja kustantajia. Päivän päättää suomentajien paneelikeskustelu, jossa etsitään vastauksia siihen, miksi pitää kääntää.

Yksi perinteikkäistä maailmankirjallisuuden kanavista on Tammen Keltainen kirjasto, joka täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Muun muassa tämän sarjan kautta suomalaisilla on ollut kuudenkymmenen vuoden ajan laaja näkymä maailmankirjallisuuteen – suomennettuina teoksina.

Seminaariin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet ilman ennakkoilmoittautumista.

Ohjelma

10.00-10.15 Helsingin yliopiston saksan kääntämisen professori Liisa Tiittula avaa seminaarin

10.15-10.45 Professori Hannu Riikonen, yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto: Kääntäminen ja maailmankirjallisuus Suomessa

10.45-11.15 Tutkija Martin Ringmar, Lundin yliopisto: Indirekt översättning – ”helt otänkbart idag?” Fördomar och fakta om översättningar på omvägar

11.30-12.30 Käännöstieteen professorit Outi Paloposki, Turun yliopisto, ja Kaisa Koskinen, Itä-Suomen yliopisto: Kirjallisuus, sarjallisuus, uudelleenkääntäminen

Tauko

14.00-14.30 Kristiina Rikman ja Marja-Leena Mikkola: Alice Munro suomeksi. Suomentajan ja lukijan näkökulmat

14.30-15.00 Suomentaja Kersti Juva: Jayne ja Jane: Kääntäjän henkilökohtainen suhde kirjailijaan

15.30-16.00 Kustannustoimittajat, suomentajat Alice Martin ja Vappu Orlov: Kustannustoimittaja ja maailmankirjallisuus

16.00-17.00 Paneelikeskustelu aiheesta ”Miksi pitää suomentaa?”, vetäjänä Liisa Tiittula, puhujina espanjalaisen ja portugalilaisen kirjallisuuden suomentaja Tarja Härkönen, englanninkielisen kirjallisuuden suomentaja Kersti Juva, ranskankielisen kirjallisuuden suomentaja Ville Keynäs, saksankielisen kirjallisuuden suomentaja Jukka-Pekka Pajunen sekä arabiankielisen kirjallisuuden suomentaja Sampsa Peltonen

Keltainen_kirjasto
Tammi_logo

Lisätietoja:

Saksan kääntämisen professori Liisa Tiittula
puh. 050 448 2298
liisa.tiittula@helsinki.fi