Jatko-opiskelijat ”kuin kalat vedessä” kirjamessuilla

Venäjän kielen ja kirjallisuuden jatko-opiskelijoiden osaamiselle oli tänä vuonna valtavasti kysyntää Helsingin kirjamessuilla, kun teemamaana oli itänaapurimme.

Anni Lappela tulkkaa Ljudmila Ulitskajaa. Kuva: Mika Perkiömäki

Anni Lappela tulkkaa Ljudmila Ulitskajaa. Kuva: Mika Perkiömäki

Jatko-opiskelija Anni Lappela teki messuilla tulkkauksia ja haastatteluja parille kustantamolle ja Amnestylle.

– Kirjamessuilla tulkkaaminen jännitti todella paljon, koska se tehtiin yleisön edessä. Joskus yleisöä saattoi olla aika paljonkin, useita satoja ihmisiä!

Tulkkaustilanteet ovat hyvää siedätystä niille, joita vaivaa itsekriittisyys.

– Vaikka olen opiskellut Venäjällä ja ollut siellä töissä parina kesänä, oma venäjä nolostuttaa yhä: puhun sitä hassulla aksentilla ja teen puhuessani paljon kielioppivirheitä. Tulkatessa tilanteet menevät ohi kuitenkin niin nopeasti, ettei omien virheiden ihmettelemiseen jää aikaa – ne ehtii vain korjata ja sitten pitää siirtyä välittömästi eteenpäin, Lappela kuvailee. – Tuntui tosi huikealta, kun vaikka kahvijonossa joku tuntematon tuli kiittämään haastattelun jälkeen!

Jatko-opiskelija Riku Toivola puolestaan työskenteli jäsenhankkijana Venäläisen kirjallisuuden seuran ständillä. Lisäksi hän juoksi paikalle milloin vain tarvittiinkin tulkkia, haastattelijaa tai joku pitämään kirjailijoille seuraa. Hän pääsi juttusille esimerkiksi Lev Rubinšteinin ja Artemi Troitskin kanssa.

– Viikonloppu oli varsin touhukas. Monet slavistiystäväni maailmalta olivat ihmeissään, kun Facebookiin ilmestyi yhteiskuviani kuuluisten kirjailijoiden kanssa, Toivola kertoo.

– Tietysti oli hienoa nähdä, että jatko-opiskelijat olivat isojen yleisöjen edessä kirjamessuilla kuin kalat vedessä ja keskustelivat tasaveroisesti miljoonapainoksia myyneiden kirjailijoiden kanssa, kehuu venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen.

Riku Toivola haastattelee ja tulkkaa Ljudmila Ulitskajaa. Kuva: Kirill Reznik.

Riku Toivola haastattelee ja tulkkaa Ljudmila Ulitskajaa. Kuva: Kirill Reznik.

Lappela kokee, että kirjallisuuden opiskelu antoi hyvän pohjan kirjamessuilla tulkkaamiseen.

– Koska venäläisen kirjallisuuden kaanon on tullut opiskeltua, kirjallisuuskeskustelujen tulkkaaminen tuntui yllättävän sujuvalta. Kirjailijat viittailivat tuttuihin teoksiin ja niiden henkilöihin. Kirjallinen maailma, josta keskusteltiin, tuntui tutulta.

– On oma taiteenlajinsa antaa tulkille tilaa. Kirjailijan temperamentti ja haastattelukokemus vaikuttavat siinä paljon. Vaikeinta on tulkata niitä kirjailijoita, joita ei ennestään tunne. Ideaalin tulkkaustilanteen saavuttamiseksi pitäisi tutustua kirjailijaan henkilökohtaisesti ja viettää jonkin verran aikaa tämän kanssa, jatko-opiskelija Mika Pylsy arvioi.

Joskus tulkkaustilanteeseen saattaa joutua yllättäen. Pylsy pyydettiin kirjamessuilla viime hetkellä mukaan tulkkaamaan Boris Akuninin, Viktor Jerofejevin, Jelena Tšižovan ja Jevgeni Vodolazkinin keskustelua.

– Tulkkaaminen ex tempore oli sikäli rentoa, että minulla oli näistä kirjailijoista jonkinlainen käsitys jo olemassa. Koska kirjailijoiden välinen väittely kuitenkin hiiltyi matkan varrella ja tulkki unohtui, jouduin paikoin simultaanitulkkaamaan keskustelun päälle ja toimimaan ikään kuin erotuomarina, mikä ei suinkaan ole tulkin tehtävä, Pylsy huomauttaa. – Lopulta kaikki kuitenkin sujui hyvin ja aika loppui liian nopeasti!

Vasemmalta Boris Akunin, Jevgeni Vodolazkin, Jelena Tšižova, Mika Pylsy ja Viktor Jerofejev. Kuva: HelMet по-русски eli Sellon venäjänkielinen kirjasto.

Vasemmalta Boris Akunin, Jevgeni Vodolazkin, Jelena Tšižova, Mika Pylsy ja Viktor Jerofejev. Kuva: HelMet по-русски eli Sellon venäjänkielinen kirjasto.

Myös kirjailijoita haastatellessa oli syytä tietää, mistä puhuu.

– Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus on syvällisen kontaktin edellytys näissä tilanteissa. Nyky-yhteiskunnan ja arkielämän problematiikka kulki keskusteluissa jatkuvasti rinnan Dostojevskin ja kumppaneiden luoman maailman kanssa, Toivola selittää.

– Oli jännittävää päästä keskustelemaan niin nykypolitiikan heijastuksista ja vaikutuksesta kirjallisuuteen kuin lastenkirjallisuuden tyttöhahmoistakin, Lappela lisää.

Kohtaamiset kirjailijoiden kanssa jäivät Lappelan mieleen.

– Jotkin kohtaamiset olivat hämmentäviä, mutta jotkin yksinkertaisesti vain vaikuttavia, lämpimiä.

Lisää kuvia HelMet по-русски:n eli Sellon venäjänkielisen kirjaston Facebook-sivulla

Venäläisen kirjallisuuden seura oli esillä Cultura-säätiön, Sellon venäjänkielisen kirjaston ja Suomi-Venäjä-seuran yhteisellä ständillä.

Kieli-ihmisiä Kirjamessuilla 22.–25.10.

Helsingin kirjamessuilla esiintyy neljän päivän aikana runsaasti nykykielten laitoksen tutkijoita.

***

Tiedetori

Sattuma ja ennakoimattomuus
To 22.10. klo 16.00–16.30
Keskustelu Venäjän kirjallisuuden klassikoista, Tolstoista ja Dostojevskista, ja filosofian teemoista. Puheenjohtajana Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen. Keskustelijoina Jaakko Belt, venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen ja Heli Rantala.

Saako sinutella vai täytyykö teititellä?
Pe 23.10. klo 12.00–12.30
Pitäisikö Suomessakin teititellä asiakaspalvelussa? Onko englantia puhuessaan syytä lisätä puhuteltavan titteli? Miten toimitaan Ranskassa? Uusi tutkimus 13 kielen puhuttelukäytänteistä näyttää, miten kohteliaisuuden keinot vaihtelevat Euroopassa. Aiheesta keskustelemassa FT Johanna Isosävi, dosentti Hanna Lappalainen ja dosentti Minna Nevala.

Mitä sellaista meidän tulisi tietää Venäjästä, mistä ei puhuta?
Pe 23.10. 15.00–15.30
Vaikka Venäjä on suomalaisessa julkisessa keskustelussa jatkuvasti esillä, on silti paljon asioita, joista Suomessa ei tiedetä tai ei puhuta. Mitä meidän olisi hyvä vielä tietää? Tätä pohtivat professorit Markku Kivinen, Markku Kangaspuro ja Arto Mustajoki. Haastattelijana tiedottaja Leena Vähäkylä.

Digitaaliset ihmistieteet ja tutkimuksen avoimuus
Pe 23.10. 16.30–17.00
Puhetta digitaalisuudesta on käyty myös humanistien piirissä pitkään. Mutta mitä ovat digitaaliset ihmistieteet? Avoimen tieteen periaatteita alleviivataan ahkerasti, mutta miten tiedettä syntyy: top-down vai bottom-up? Aiheesta keskustelemassa ja väittelemässä ovat Leo Lahti ja Eetu Mäkelä. Tilaisuuden juontaa Mikko Tolonen.

Tiedetorin koko ohjelma ja lisätiedot

***

12 TUOLIA – UUSIA DIALOGEJA VENÄLÄISESTÄ KIRJALLISUUDESTA

Sijainti: Aleksis Kivi
Alkaa: 22.10.2015 13.00
Kuvaus: Helsingin yliopiston huippusuosittu keskustelusarja venäläisestä kirjallisuudesta jatkuu messuilla professori Pekka Pesosen johdolla. Omista suosikeistaan venäläisessä kirjallisuudessa ja venäläisen kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa Sofi Oksanen.

Sijainti: Aleksis Kivi
Alkaa: 23.10.2015 13.00
Kuvaus: Helsingin yliopiston huippusuosittu keskustelusarja venäläisestä kirjallisuudesta jatkuu messuilla professori Pekka Pesosen johdolla. Omista suosikeistaan venäläisessä kirjallisuudessa ja venäläisen kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa Rosa Liksom.

Sijainti: Aleksis Kivi
Alkaa: 24.10.2015 13.00
Kuvaus: Helsingin yliopiston huippusuosittu keskustelusarja venäläisestä kirjallisuudesta jatkuu messuilla professori Pekka Pesosen johdolla. Omista suosikeistaan venäläisessä kirjallisuudessa ja venäläisen kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemassa Sirpa Kähkönen.

***

MUU OHJELMA

Tutkijat ilman rajoja – suomalais-venäläistä tiedeyhteistyötä
Sijainti: Aino
Alkaa: 22.10.2015 13.00
Kuvaus: Kansalliskirjasto järjestää paneelikeskustelun ylirajaisesta tiedeyhteistyöstä. Mukana suomalaisia ja venäläisiä tieteenharjoittajia kielitieteen ja -teknologian, historiantutkimuksen ja kirjallisuudentutkimuksen aloilta: Jussi-Pekka Hakkarainen, Kirsti Ekonen, Jevgeni Petrov, Jack Rueter, Vladimir Feštšenko, Tomi Huttunen ja Marina Fedina.

Venäjän kielen oppikirjat esittelyssä
Sijainti: Kullervo
Alkaa: 25.10.2015 12.00
Kuvaus: Arto Mustajoki haastattelee kirjojen tekijöitä Marja Jegorenkovia, Marjatta Alestaloa ja Marja Mononen-Aaltosta venäjän kielen opetuksen nykytendensseistä ja oppikirjojen tekemisestä.

Venäjän kieli puolessa tunnissa
Sijainti: Kirjakahvila
Alkaa: 25.10.2015 14.00
Kuvaus: Arto Mustajoki perehdyttää venäjän kieleen puolessa tunnissa.

Messujen ohjelmakalenteri

Professori: Kirjallisuus auttaa ylläpitämään vuoropuhelua venäläisten kanssa

Venäjä on juuri vahvistettu Helsingin Kirjamessujen teemamaaksi vuonna 2015. Venäjän kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen mielestä Venäjän valitseminen on rohkea veto.

– Haastavassa poliittisessa tilanteessa monet haluaisivat boikotoida Venäjää ja kaikkea siihen liittyvää. Kirjallisuus on kuitenkin hyvä väylä käydä sivistynyttä vuoropuhelua. Samalla saadaan tietoa venäläisten ihmisten keskuudessa vallitsevista mielialoista, Huttunen sanoo.

Ukraina jakaa venäläiskirjailijat kahteen leiriin

– Venäläisten kirjailijoiden kesken on selkeästi havaittavissa uusia ristiriitoja Ukrainan tilanteeseen liittyen. Kuluneen vuoden aikana kirjailijat ovat jakaantuneet nationalistien ja liberaalien leireihin. Olisi tärkeää, että Helsingin Kirjamessuilla nähtäisiin eri aatesuuntien edustajia keskustelemassa yhdessä sivistyneesti, Huttunen ehdottaa.

Professorin mielestä myös ukrainalaisen kirjallisuuden tulisi näkyä Kirjamessuilla.

– Venäjän monikulttuurinen ja valtioiden rajat ylittävä identiteetti on tärkeä keskustelunaihe tänä päivänä, hän huomauttaa.

Suomessa laaja tarjonta venäläistä kirjallisuutta

Venäläinen kirjallisuus on ollut Suomessa vahvasti esillä koko 2010-luvun: suomennoksia on tehty enemmän kuin vuosikymmeniin. Vuonna 2015 ilmestyy pino uusia suomennoksia – luvassa on ainakin Jevgeni Vodolazkinia, Ljudmila Ulitskajaa, Mihail Šiškiniä, Lev Rubinšteinia ja Sergei Lukjanenkoa.

– Myös Jelena Tšižovan, Vladimir Sorokinin, Boris Akuninin ja Natalia Kljutšarovan kääntämisestä on ollut puhetta. Näitä kirjailijoita tullaan varmaan näkemään myös messuilla, Huttunen uskoo.

Lisätietoa

Helsingin yliopisto
professori Tomi Huttunen
050 448 2324
tomi.huttunen@helsinki.fi

Korvapuustista Boccaccioon – nykykielet kirjamessuilla

Humanistinen tiedekunta osallistuu Kirjamessuille omalla näyttelyosastollaan ja tarjoaa neljä päivää humanistien tuottamaa ohjelmaa. Messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 23.–26.10.2014.

Nykykielten laitokseen liittyvä ohjelma messuilla

Torstai 23.10.

11.00 Korvapuusti yleiselle maulle! Venäläisen avantgarden manifestit
Venäläinen avantgarde oli omintakeinen keitos eurooppalaisia vaikutteita ja aitovenäläisiä ideoita. Uuden antologian toimittaja Tomi Huttunen ja kääntäjä Siiri Anttila esittelevät distien manifesteja. Haastattelijana Henriikka Tavi. Järjestäjä: Osuuskunta Poesia.

14.30 Tieteellinen kilpajuoksu
Keskustelutilaisuus tieteen ja tiedon nykytilasta akateemisessa kilpailutaloudessa. Aiheena teokset Julkaise tai tuhoudu! ja Tutkimuksen kansallinen tehtävä. Paikalla keskustelemassa Reetta Muhonen, Erkki Karvonen ja Arto Mustajoki. Järjestäjä: Vastapaino

15.00 Boccaccio – kertojien kuningas
Professori Elina Suomela-Härmä kertoo, kuka oli Boccaccio. Esityksessä kuullaan myös Boccaccio-aiheisen kirjoituskilpailun voittajateksti. Italialaisen filologian oppiaine ja ainejärjestö Divina Compagnia esittää.

16.00 Miltä Suomi näyttää saksattarien silmin?
Suomeen muuttaneiden saksalaisnaisten elämäntarinoita kirjaksi koonneet Ulrike Richter-Vapaatalo ja Petra Schirrmann kertovat koskettavia tarinoita vieraaseen kulttuuriin sopeutumisesta. Haastattelijana tiedottaja Anni Aarinen.

Perjantai 24.10.

12.00 Boccaccio – kertojien kuningas
Kuka oli Boccaccio? Se selviää esityksen aikana, kuten myös se, millainen on italian opiskelijoiden Boccaccio-aiheisen kirjoituskilpailun voittajateksti. Italialaisen filologian oppiaine ja ainejärjestö Divina Compagnia esittää.

13.00 Venäläinen avantgarde – ristiriitojen ja räjähdysten pyörre
Venäläisen avantgarden manifestit -teoksen tekstien suomentamiseen osallistuneet opiskelijat Anni Lappela ja Elisa Harvala sekä professori Tomi Huttunen kertovat, mikä 100-vuotiaassa venäläisessä avantgardessa oli vallankumouksellista. Tiedottaja Anni Aarinen haastattelee.

17.30 Komisario Montalbanon matkassa Sisiliassa: Andrea Camillerin teokset kääntäjän ja tutkijan silmin
Millaisia haasteita kääntäjä kohtaa suomentaessaan murretta sisältävää teosta? Mitä murre romaanissa viestittää? Miten murteen paikallisvärin säilyttäminen käännöksessä onnistuu? Tutkija Riikka Ala-Risku haastattelee kääntäjä Helinä Kangasta ja professori Liisa Tiittulaa. Järjestäjä: Helsingin yliopisto

screenshot_messulehti_580

Lauantai 25.10.

15.30 Voiko murretta ja slangia kirjoittaa?
Käännöstieteen professori Liisa Tiittula, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi ja yliopisto-opettaja Riikka Ala-Risku keskustelevat puhekielen käytöstä kaunokirjallisuudessa.