Kielen rajoja ja hyvää kieltä säätelevät muun muassa kielipolitiikka ja kielenhuolto-oppaat. Vuorovaikutustilanteessa säännöt eivät kuitenkaan paljon paina, vaan ihmiset sopivat yhdessä, miten kieltä käytetään. Englantia lingua francana eli maailmankielenä puhuvien kommunikointi on tähän herkullinen tutkimuskohde, sanoo lauantaina 16.3. väittelevä Niina Hynninen.

Tutkimusten mukaan ylhäältä annetut säännöt ovat tärkeimpiä syitä, miksi jokin kielen muoto on mielestämme oikein tai väärin.

– Englantia lingua francana puhuvat ottavat usein kielellisen asiantuntijan roolin, vaikka läsnä olisi äidinkielisiä puhujia. Hiukan yllättäen tulokset myös osoittavat, että akateeminen asiantuntijuus on sidoksissa kielelliseen asiantuntijuuteen.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten kieli muotoutuu käyttäjille hyväksyttäväksi kielen säätelykeinojen eli esimerkiksi korjaamisen ja kommentoinnin avulla.

Tulokset osoittavat, että vuorovaikutustilanteissa puhujat puuttuvat toistensa kielenkäyttöön vain harvoin, vaikka huomaisivat siinä virheitä. Kielellinen vaihtelu on siis hyväksyttävää.

– Näyttää siltä, että kynnys korjata toista on suuri. Se, mitä sanotaan on merkityksellistä – ei se, miten sanotaan.

Tutkimus osoittaa myös, että lingua francassa mallina eivät olekaan englantia äidinkielenään puhuvat, vaan heidän on sopeuduttava yhteisesti sovittuun kieleen.

Tutkimusaineisto on kerätty eri alojen kansainvälisiltä yliopistokursseilta, joissa englantia käytettiin lingua francana. Aineisto koostuu vuorovaikutustilanteiden nauhoituksista sekä niihin osallistuneiden opiskelijoiden, opettajien ja englannin kielen opettajien haastatteluista.

Tulos tukee Jaana Suviniityn tammikuussa julkaistua tutkimusta, jonka mukaan opiskelijat ymmärtävät parhaiten englanninkielistä opetusta, kun englanti ei ole opettajan äidinkieli.

FM Niina Hynninen väittelee 16.3.2013 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Language Regulation in English as a Lingua Franca – Exploring language-regulatory practices in academic spoken discourse. Väitöstilaisuus järjestetään Päärakennuksessa, sali 12, Fabianinkatu 33.

Opponenttina on professori Marina Bondi, University of Modena and Reggio Emilia, ja kustoksena professori Anna Mauranen.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Niina Hynninen
niina.hynninen@helsinki.fi

Jaana Suviniitty. Kuva: Nykykielten laitos 

Tuore väitös osoittaa, että suomalaiset opiskelijat ymmärtävät parhaiten englantia, kun se ei ole opettajan äidinkieli. Opiskelijoiden mielestä englanti yleiskielenä eli lingua francana (ELF) on helposti ymmärrettävää, koska se on riisuttu kielellisistä hienouksista. Opettajat myös varmistavat eri menetelmin, että he tulevat ymmärretyksi. FM Jaana Suviniityn englantilaisen filologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan 14. joulukuuta.

Yliopistot ovat panostaneet kansainvälistymiseen 90-luvulta asti. Käytännössä yliopistoihin on perustettu englanninkielisiä maisteriohjelmia ja lisätty englanninkielistä opetusta.

Väitöksessään Suviniitty selvitti englanninkielisen maisteriohjelman toimintaa ja opiskelijoiden näkemyksiä englanninkielisestä opetuksesta. Tutkimusaineisto koostuu luentojen videotallenteista ja niiden litteraateista sekä opiskelijoiden kyselylomakevastauksista.

Vastausten perusteella luennot jaettiin haastaviin ja helposti lähestyttäviin. Tavoite oli selvittää, mikä erotti näitä luentoja.

Litteraatit paljastivat, että helposti lähestyttävillä englanninkielisillä luennoilla opettajat käyttivät vuorovaikutteisia menetelmiä huomattavasti enemmän. Lisäksi aineisto osoitti, että suomenkielisillä luennoilla vuorovaikutteisia menetelmiä käytettiin odotusten vastaisesti vähemmän kuin ELF-luennoilla. Tulokset poikkeavat merkittävästi monista aiemmista tutkimuksista.

– Opiskelijat saattoivat kuvailla luennoitsijan kieltä kökköenglanniksi, mutta silti luento nousi vertailussa kaikista ymmärrettävimmäksi. ELF-luennoitsijat kuvittelevat usein kielitaitonsa riittämättömäksi ja haluavat tämän takia opiskelijoiden osallistuvan luentoihin, Suviniitty sanoo.

Tutkimus osoittaa, että ELF-luennot ja niihin perustuvat englanninkieliset maisteriohjelmat eivät haittaa oppimista tai luentojen ymmärtämistä. Tämä perustuu siihen, että englantia vieraana kielenä puhuvat luennoitsijat käyttävät kielessä
– tietoisesti tai vaistomaisesti – vuorovaikutteisia työkaluja viestin perille menon varmistamiseksi.

FM Jaana Suviniitty väittelee 14.12.2012 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta Lectures in English as a Lingua Franca – Interactional Features (Englanninkielisten luentojen vuorovaikutteiset piirteet). Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalossa,  Sali 1, Unioninkatu 40.

Vastaväittäjänä on dosentti Hilkka Stotesbury Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Anna Mauranen.

Väitöskirjan elektroninen julkaisu on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Jaana Suviniitty
jaana.suviniitty@aalto.fi
050 590 3491