Lesung mit Nora Gomringer

Am 18.9.14 trägt Nora Gomringer an der Universität Helsinki eine Auswahl von Gedichten aus sieben ihrer Lyrikbände vor. Während der neunzigminütigen Lesung erfahren die zahlreichen Zuhörer auch viel aus dem Leben der vierunddreißigjährigen Lyrikerin und hören witzige Anekdoten aus ihren Auftritten.

Nora Gomringer Frau Gomringer folgte einer Einladung der Studierenden des Kurses Kolloquium der Fachrichtung Germanistik. Sie weilt zurzeit als Stadtschreiberin für das Goethe-Institut Finnland in Helsinki und eine ihrer Beschäftigungen während dieses Aufenthaltes ist die Fertigstellung von fünfundzwanzig Gedichten zum Thema Krankheiten. Dies sei ein unerschöpfliches Thema, lacht sie und trägt das Gedicht Demenz vor. Der Gedichtband ist der mittlere Teil einer Trilogie, die sich Monster-Morbus-Mode nennt. Der erste Teil Monster Poems, herausgekommen 2013, fasst in Worte, was nur schwer beschreibbar ist. Die Illustrationen des Grafikers Reimar Limmer beleuchten die Thematik auch visuell. Aus diesem Band trägt Nora Gomringer Baby vor und meint dazu trocken, dass sie dieses Gedicht in einem ausgesprochen kinderreichen und kinderfreundlichen Ort, wie zum Beispiel im Prenzlauer Berg, wohl nicht ohne Risiken vortragen könnte.
Nora Gomringer

Der Auftritt Gomringers ist zeitweilig humoristisch und sehr locker, vor allem der Einstieg mit den Gedichten Ich werde jetzt etwas mit der Sprache machen und Ursprungsalphabet, hat aber durchaus auch ernste, stille und nachdenkliche Momente. Das Publikum ist beeindruckt von der Art, wie sie mit dem Thema Holocaust umgeht und ihre eigene Familiengeschichte in den Gedichten aufarbeitet. Das Gedicht Du baust einen Tisch, das eigentlich kein Liebesgedicht sein sollte, ruft Erinnerungen an Beziehungen, die gescheitert sind, und an Eifersucht wach, so dass, wie Nora Gomringer bemerkt, die Zuhörerin sich zum Ausruf „mich“ am Ende hinreißen lässt; ein Wort, das die Lyrikerin bewusst weggelassen hat, weil es ein unreiner Reim ist auf „Tisch“.

Die Gedichte Nora Gomringers sind in mehrere Sprachen übersetzt worden, so auch ins Finnische und Schwedische. Sie freut sich denn auch über das auf Finnisch vorgetragene Gedicht „Aion tehdä kielellä jotain“, eine Übersetzung von den Studierenden unter Leitung von Marja Ursin. Zum Ende der Lesung erhält Nora Gomringer diese finnische Version des Gedichtes als Erinnerung an ihren Besuch bei den Germanisten der Universität Helsinki.

Nora Gomringer mit dem Organisationsteam

Nora Gomringer mit dem Organisationsteam

Text und Fotos: Susanna Pfander

Sattumaa, sekopäistä ja sykähdyttävää – Venäläisen avantgarden manifestit

Tuore antologiateos Venäläisen avantgarden manifestit esittelee 1900-luvun alkupuolella kukoistaneita avantgardeliikkeitä runoilijoiden ja taiteilijoiden omin sanoin. Nykykielten laitoksen opiskelijat suomensivat kirjaan kuuluisia venäläisiä manifesteja, ohjelmajulistuksia, suunnitelmia ja visioita.

– Manifestit ovat tämän päivän suomalaiselle lukijalle dokumentteja aikakaudesta, jolloin kokonainen sukupolvi uskoi vallankumouksen leviävän lyhyessä ajassa kaikkialle maailmaan, kirjoittaa kirjan toimittanut professori Tomi Huttunen esipuheessa.

venäläisen avantgarden ismit

Manifesteista kohoaa esiin venäläisen avantgardekirjallisuuden historiallisia avainkäsitteitä kuten sattuma, hulluus, ennakoimattomuus, yllätykset, virheet, räjähdykset ja nyrjähdykset. Hankkeen kautta opiskelijat pääsivät tutustumaan myös sellaisiin runoilijoihin, joiden tuotoksiin he eivät muuten olisi välttämättä törmänneet.

– Tartuin mielelläni esimerkiksi 41°-ryhmän teksteihin, koska sitä kautta sain perehtyä järjentakaiseen kieleen, joka on venäläisten futuristien keksinnöistä sekopäisin ja sykähdyttävin, kuvailee Siiri Anttila, yksi projektiin osallistuneista opiskelijoista.

Kääntäminen on seikkailua kielessä

Käännettävät tekstit olivat paikoin melko kimurantteja.

– Vastaan tuli sellaisia kysymyksiä, joihin ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan joiden ratkominen vaati sanakirjan käytön lisäksi myös aika paljon tunnustelua, fiilistelyä ja haeskelua. Kääntäessä joutui miettimään tarkasti alkutekstejä, jotka saattoivat olla hyvin hämmentäviä. Tämä oli työlästä, mutta samalla suuri ilo, Anttila kertoo.

– Kääntäminen on seikkailua kielessä ja omien siipien kokeilemista. Tuntuu aina palkitsevalta, kun kääntäessä keksii uusia, oivaltavia tapoja käyttää omaa äidinkieltään ja löytää luovia ilmaisuja asioille, joille ei ole suoraa käännösvastinetta omassa äidinkielessä – kun tajuaa pystyvänsä ilmaisemaan kauniisti monimutkaisiakin asioita, pohtii toinen opiskelija Anni Lappela.

Hankkeeseen osallistuminen edellytti monenlaista taustatyötä kuten aikakauden kirjalliseen kontekstiin tutustumista.

– Opin tiedollisesti paljon uutta – se oli yksi käännösprosessin parhaita asioita. Taustatietojen selvittäminen ja luovien ratkaisuiden pohtiminen vaativat myös suurta kärsivällisyyttä ja kurinalaista työskentelyä, jota voi oppia vain kääntämällä, Lappela kuvailee.

Kirja syntyi kaaoksesta kollektiivisesti

venalaisen-avantgarden-manifestit_kansi_255_poesiaOpiskelijat ja Huttunen koostivat antologian yhteistyössä. He miettivät yhdessä käännettävien tekstien valintaa ja kommentoivat toistensa tuotoksia.

– Oli kiinnostavaa ja opettavaista seurata, miten tällainen kokonaisuus valikoitui, jäsentyi ja sai lopullisen muotonsa – miten kaaoksesta syntyy kirja, Anttila kertoo.

Hankkeen toteutus oli yhteisöllisempää kuin tavallinen käännöstyö.

– Kääntäminen on yleensä aika yksinäistä puuhaa, mutta kun teimme antologiaa porukalla, kääntämisestä tuli kollektiivisempaa ja siitä tuli keskusteltua tavallista enemmän, Lappela kertoo.

– Vaikka vastuun jakaminen ja näkemysten yhteensovittaminen ei mielestäni aina ollut helppoa, oli porukassa hauskaa ja motivoivaa tehdä hommia. Ehkä kirja konkretisoi sellaista hauskaa yhteistä tekemisen meininkiä, mitä toivoisin myös lisää, Anttila sanoo.

Venäläisen avantgarden manifestit julkaistiin kesäkuussa 2014.

– Oman tekstin näkeminen painettuna on aina ihanaa. Se kannustaa jatkamaan ja konkretisoi omia abstrakteja unelmia, Lappela iloitsee.

Juttuun haastateltujen henkilöiden lisäksi käännöksiä tekivät Liisa Bourgeot, Elisa Harvala, Miro Järnefelt, Sanni Koski, Kiril Kozlovsky, Eila Mäntysaari, Mika Mihail Pylsy, Mika Rassi, Elli Salo, Pauli Tapio ja Riku Toivola.

Venäläisen avantgarden manifestit -antologian käännöstyötä ovat tukeneet Raija Rymin-Nevanlinnan rahasto (Helsingin yliopisto) sekä FILI. Antologia on osa Koneen Säätiön rahoittamaa tutkimushanketta Itsesyntyinen venäläinen avantgarde.