Marraskuun lopun vaihtelevia tunnelmia

Joulun aikaan laskeudutaan tänä vuonna tavallista epävarmemmissa tunnelmissa, vaikka juhlavuotta vietetäänkin. Talous yskii, kuinkas muuten.

Helsingin yliopiston rahoitus nimittäin vähenee rajusti tulevina vuosina. Syynä on valtiontalouden heikko tilanne ja sen aiheuttamat budjettileikkaukset koko yliopistosektorille. Säästötarve kasvaa vuodesta 2016 alkaen ja on yliopiston laskelmien mukaan 106 miljoonaa euroa Sipilän hallituskauden lopulla vuonna 2019-2020. Tämä on 15 prosenttia yliopiston kokonaistuloista. Perusrahoituksen osalta leikkaus on 20 prosenttia (93 miljoonaa euroa). Luvut ovat huikaisevia.

Yliopiston hallitus päätti syyskuussa käynnistää muutosohjelman, jolla tavoitellaan 86 miljoonan euron säästöjä. Muutosohjelma sisältää sekä säästö- että uudistustoimenpiteitä. Lopulliseen sopeutustarpeeseen vaikuttavat muun muassa se, kuinka hyvin yliopisto onnistuu uusien tuottojen hankinnassa sekä se, toteutuuko Helsingin yliopistoon kohdistettu ylimääräinen leikkaus eli apteekkikompensaation poistuminen. Viime mainitun vaikutus on vuositasolla 29 miljoonaa euroa. Perustuslakivaliokunta käsittelee asiaa parhaillaan.

YT-menettely aloitettiin niin ikään syyskuussa, kun yliopiston johto jätti neuvotteluesityksen. Irtisanomisuhka kohdistuu yhteensä 1200 työntekijään ja koskee tällä erää koko henkilöstöä, opetus- ja tutkimushenkilöstö mukaan lukien. Sen jälkeen, kun neuvotteluvaihe saadaan päätökseen, työnantaja antaa ilmoituksen henkilöstön todellisesta vähennystarpeesta. Mitään tietoa ei ole siitä, kuinka vähennykset tullaan kohdistamaan. Neuvotteluvaiheen aikana on voimassa sekä hallintohenkilöstöä että opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskeva rekrytointikielto. Toivotaan, että se lievenee joulukuun alussa. Kaikki rekrytoinnit ovat tällä hetkellä pysähdyksissä. Tiedekunta hakee jo etukäteen rekrytointilupia, jotta nämä asiat saadaan nopeasti liikkeelle heti kun se on taas mahdollista.

Oikeustieteellisen tiedekunnan rehtorilta tuleva ensi vuoden perusrahoituksen tulo on 10 % edellisvuotta pienempi. Koska tiedekunnalla on säästöjä, ensi vuosi tullaan toimeen, sillä säästöjä saadaan käyttää. Tiedekunnan ensi vuoden talousarvio on 400 000 € alijäämäinen. Tiedekunnan viime vuosilta yhteenlaskettu säästö tulee vuoden 2015 lopulla olemaan noin 1,5 M€, joten vuoden 2016 lopullakin säästöä lienee noin 1 M€. Tiedekunnan henkilöstösuunnitelman toimenpiteet ensi vuodeksi ovat erittäin varovaiset, sillä etenkään pitkävaikutteisiin henkilöstömenoihin ei nyt voida sitoutua. Nämä minimitoimenpiteet pyritään kuitenkin toteuttamaan suunnitellusti, jolleivät yliopistotason uudet päätökset muuta tilannearviotamme. Menoja on edelleen karsittava, jotta talous olisi tasapainossa.

Hyvääkin on kerrottavana: tiedekunta on mukana yhtenä yliopiston kärjistä ns. tutkimuksen profilointihaussa, jossa yliopisto hakee Suomen Akatemian rahoitusta tutkimusprofiilinsa vahvistamiseen. Hakemuksen kokonaisarvo on noin 16 M€. Oikeustieteellisen osuuden arvo on siitä noin 3 M€. Jos profilointihakemus menestyy, se merkitsee, että seuraaville kolmelle teema-alueelle tulee urapolkuprofessuuri: oikeus ja globalisaatio, oikeuden eurooppalaistuminen, digitalisaatio ja oikeus. Lisäksi humanistisen alan puolelta on mukana Venäjän oikeuteen ja hallintoon kohdistuva tutkimus. Yliopiston kärkiteemat oikeuden ohella ovat: digitalisaatio, oppiminen, psykologia sekä monitieteinen Venäjätutkimus. Profilointi merkitsee siltarahoitusta: rekrytoinnit toteutetaan vaiheittain viiden vuoden aikana. Ne tulevat aikanaan tiedekunnan itse rahoitettaviksi. Alkuvaiheessa Akatemian rahoituksen osuus on 100 prosenttia. Jos toiveemme kuullaan, ensimmäisenä tulisi hakuun oikeus ja globalisaatio -teeman urapolkuprofessuuri.

Yliopistontason koulutusohjelmauudistus ”Iso pyörä” etenee. Siinä pyritään vahvistamaan koulutusohjelma-ajattelua yliopiston keskeisenä rakenneosana samaan tapaan kuin jo aiemmin tehtiin tohtorinkoulutusuudistuksessa. Oikeustieteellisten tutkintojen suhteen uudistus ei merkitse kovinkaan radikaalia muutosta, koska oikeustieteen tutkinnot ovat jo valmiiksi laaja-alaisia. Kandiohjelmaan otetaan jatkossa aina vähintään 40 aloittajaa, kuten yleensä myös maisteriohjelmaan. Oikeustieteessä oikeusnotaaritutkinnon sisäänotto päävalinnassa eli pääsykokeen kautta on tällä erää 260 aloittajaa. Uudistuksen myötä tähdätään siihen, että syntyisi myös uudentyyppisiä koulutusohjelmia, jotka voivat olla tieteidenvälisiä. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa otetaan jatkossa käyttöön maksut ETA-alueen ulkopuolelta tuleville hakijoille. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa keskeiset uudistukset koskevat kansainvälistä maisteriohjelmaa. Siihen kaavaillaan uutena myös eurooppaoikeudellista profiilia. Tiedekuntaneuvosto on hyväksynyt marraskuussa maisteritutkinnon uuden rakenteen.

Yliopiston hallintoa uudistetaan siten, että jatkossa hallinto muodostaa yhden, koko yliopiston kattavan palveluorganisaation. Uudistus oli vireillä jo ennen yliopiston nykyistä talousahdinkoa, mutta nyt se pyritään toteuttamaan kiireisesti osana muutosohjelmaa. Nykyisin yksiköillä on omaa hallintoaan, keskushallinnolla omaansa. Uutta organisaatiota suunnitellaan nopeassa tahdissa. On nähtävissä, että tällä uudistuksella tavoitellaan hallinnon nykyistä tehokkaampaa palvelutuotantoa.

Yliopiston johto tavoittelee myös sitä, että Viikin kampuksella ja Keskustakampuksella olisi nykyistä vähemmän tiedekuntia ja laitoksia. Viikin kampuksella toimii neljä tiedekuntaa, Keskustassa viisi. Keskustassa kaksi tiedekuntaa, teologinen ja oikeustieteellinen, ovat laitoksettomia, kun taas muissa kolmessa tiedekunnassa on laitoksia. Viidessä tiedekunnassa on yhteensä kymmenen laitosta, humanistinen tiedekunta on jakautunut neljään laitokseen. Oletettavasti silläkin tulee olemaan merkitystä, muodostaako nykyinen yksikköjako esteitä tarkoituksenmukaisten koulutusohjelmien luomiselle. Yliopiston hallitus keskustelee asiasta joulukuun kokouksessaan. On realistista arvioida, että hallitus tulee edellyttämään tiedekuntien määrän selvää vähentämistä.

Lokakuun alussa toteutetun työilmapiirikartoituksen tulos oli hieman alavireinen. Hyvää tiedekunnassa oli, että vuosittaisia kehityskeskusteluita on alettu toden teolla käydä. Toinen kehittämiskohteemme, perehdyttäminen, oli edennyt varovaisemmin. Seuraavaksi kehittämiskohteeksi valikoitui opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta kehittämiskeskusteluiden laatu. Tulisimme kokeilemaan sitä, että myös oppiaineessa voidaan käydä ryhmäkehityskeskusteluita. Henkilöstö on erityisen huolissaan vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä, mitä tulee yliopistolliseen päätöksentekoon. Kun ajat ovat kovat, tarvitaan paljon keskustelua ja hyvää yhteishenkeä. Ja niin avointa viestintää kuin suinkin mahdollista. Tällä hetkellä joudumme yksinkertaisesti odottamaan, että asiat etenevät meitä ylemmillä tasoilla.

Vaikka ajat ovat haasteelliset, katseen pitää olla tulevaisuudessa. Tiedekunnan pitää tukeutua vahvuuksiinsa ja vahvistaa niitä edelleen. Hankalat ajat eivät saa olla veruke aikalisiin ja hidasteluun toiminnan kehittämisessä. Näen paljon hyvää energiaa toiminnassamme. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on ilmeinen vahvuutemme. Opiskelijoiden kanssa tulee tehdä määrätietoista yhteistyötä opetuksen kehittämiseksi. Kansainvälisessä toiminnassa olemme yliopistolla tienavaaja. Alumnien kanssa vietettiin viime viikolla huikeaa 375-vuotisjuhlaa muistaen ja muistellen muutamia merkkihenkilöitä, kuten professori Inkeri Anttilaa ja entistä YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilää. Yhteiskunnan tukikin olisi nyt tärkeämpi kuin koskaan, ajattelen esimerkiksi vuoteen 2017 jatkuvaa vivutettua varainhankintakampanjaa.

Oikeustieteen alan valtakunnallista yhteistyötä pitää tiivistää. Työlistalla on ensimmäisenä valintakoeyhteistyö. Helsingin tiedekunta kehittää ja testaa ensi kesänä koemallia, joka 2017 valinnassa laajennetaan yhteistyöksi ainakin Turun ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa. Tähtäimessä on valintakoeyhteistyön ohella aito yhteisvalinta. Lapin yliopisto puolestaan pilotoi 2016 omansalaistaan valintakoemallia. Näiden kokemusten jälkeen päätetään, millaisella mallilla edetään.

Pariisissa on aloitettu maailman tulevaisuuden kannalta hyvin tärkeä ilmastokokous. Nyt tarvitaan todella maailman johtajien yhteistä näkemystä siitä, kuinka edetään. Ja tahtoa elää sen mukaan. Pieni tiedekuntamme on mielellään mukana tuossakin prosessissa, kunhan vain saamme siihen tilaisuuden.

 

Kimmo Nuotio
dekaani