New England Indian Pale Ale (NEIPA), Vermont IPA tai kenties New England Pale Ale (NEPA) nimellä myytävät oluet ovat nyt tämän vuoden uutuus Suomessa. Tyylin kantaisä on Vermontissa toimivan pienpanimon The Alchemist Heady Topper, josta jo muutama vuosi sitten kohistiin kts. https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/tassa-on-maailman-parhaaksi-rankattu-olut-saavuttamaton-graalin-malja/3327852#gs.qgmJ0Vo
Nyt NEIPAa tai NEPAa alkaa saada suomalaisilta pienpanimoilta, ja kuten aina oluttyylien suhteen kiistely alkaa siitä, että millainen tyyliin kuuluvan oluen tulisi olla. Lisäksi panimot voivat nimetä oluensa mihin hyvänsä tyylisuuntaan kuuluvaksi. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että Vermont IPA ei olisikaan välttämättä NEIPAa. Minä tyydyn toteamaan vain, että on hyvä, ettei sentään lyhennetä VIPAksi. Lisää tyylisotkusta voi lukea Olutpostin artikkelista https://olutposti.fi/beerspectives-neipa-vai-nepa/
Minulta on kysytty, että mistä New England IPAa voisi ostaa. Alkosta sitä ei löydy, mikä ei taatusti yllätä ketään. Ilmeisesti vedellä laimennettuakaan ei vielä löydy, joten turha vaivata K-kauppiasta. Suuret Oluet – Pienet Panimot (SOPP) Helsingin Rautatientorilla Ke 26.7.2017 – Su 30.7.2017 on paikka, mistä löytyy viisi enemmän tai vähemmän tyylin edustajaa: Suomenlinnan Panimon ja Donut Islandin kollaboraatio Greetings From Hazy Isles 6,2%, Iso-Kallan Panimon Voodoo IPA 6,2%, CoolHead Brew:n Summer In Vermont 8%, Maistilan Hobsession 2 PA 5,2% ja Donut Islandin I Hop It´s Not Not A Problem #3 NEIPA 6,2% (tämän artikkelin kuvassa).
Listan viimeinen löytyi Panimo Hiiden tiskiltä ja arvioni mukaan täyttää NEIPAn määritelmän. Toisaalta en ole koskaan Alchemistin Heady Topperia päässyt maistamaan, joten referenssiolut puuttuu. Lyhyesti määrittelen Donut Islandin I Hop It´s Not Not A Problem #3 NEIPAn sanoilla appelsiinimehu kohtaa IPAn. {(PÄIVITYS: AOSin uuden kaapin kasaustalkoisiin 19.10.2017 tuli entisen AOS-aktiivin (Kiitos Lauri!) matkalaukussaan Vermontista tuomana alkuperäistä The Alchemist Heady Topperia. Kesän makumuistikuviin verrattuna vaikuttaa siltä, että CoolHead Brew:n Summer In Vermont pääsi lähimmäksi sitä, mitä NEIPAn pitäisi olla.)} Tyylistä ei taida oikein tulla suosikkiani, mutta toki on mukavaa päästä maistamaan, että kuinka paljon saadaan humalasta revittyä makuja irti ph:ta säätämällä happamaksi. Toisaalta en kysynyt, että onko hedelmiä käytetty maustamiseen puhumattakaan siitä, että olisiko utuisuutta lisätty vehnäjauhoilla oli sitten sameus tavoite tai vain humaloinnista johtuva sivuseikka. Yhdentekevää, sillä lopputulos ratkaisee. Donut Islandin NEIPAn osalta suosittelen maistamaan olutta. Oluterikoisuuksien etsinnässä, joka sinällään alkaa osoittaa ylikuumenemisen merkkejä, sillä puhtaiden perusmakujen löytäminen on jo vaikeaa, em. olut ei ainakaan petä maistelijan odotuksia.
Mitä muuta tämän vuoden SOPP:ssa
Tuoppien jakopiste sisäänkäynnin luona on nyt paremmin järjestelty, sillä enää ei palautuspisteestä sisääntulijoiden ruuhkan läpi kuljeteta pestyjä tuoppeja. Telttakatosjärjestelyt ovat hieman sekavammat, ja wc-puolelle kulkureitti on ahdas. Ruokamyyjien sijoittaminen keskelle on hyvä ratkaisu. Edelleenkin vaikeuksia tuottaa tietyn panimon löytäminen, sillä telttakatosten etureunassa ei ole panimoiden nimiä ja katosten alla ruuhkaa riittää. Kallista toki on SOPP:ssa. Keskimäärin 3,5 eurosta 4 euroon maksaa 0,2 dl maisteluannos, mutta ainutlaatuisten oluiden kohdalla hinta on perusteltu ja keskustan ravintoloissa on kovempiakin hintoja litrahinnan lorahtaessa reilusti yli 20 €/L.
SOPP:ssa olutharrastajien kannalta huono asia on se, että vuodesta toiseen samat panimot ovat paikalla tuoden onneksi uusia tai erikoisempia oluita tarjolle. Tila on rajallinen, joten asia on ymmärrettävää ja suuri yleisö tuskin edes kiinnittää huomiota siihen, että mitkä pienpanimot ovat edustettuina. Muutama uusi panimo onneksi joukosta löytyy.
Panimo Honkavuori on Joensuulainen pienpanimo. Itä-Suomessa on ainakin tähän asti aloittanut vähänlaisesti pienpanimoita, joten oli oikein mukava maistaa heidän 694 Tupla-Ipaa, joka DIPAmaiseen tapaan humaloinnillaan pehmensi katkeruuden ja todellakin oli luvatun tasapainoinen. Harmillista on, että näden ruokakauppaan liian vahvojen oluiden saatavuus on ravintoloiden varassa. Eikä Honkavuoren 7,7% vahvuista Tupla-ipaa tulla kaupan hyllyllä näkemään, vaikka alkoholilain uudistaminen tapahtuisikin.
Mikonkadun puoleisen telttakatoksen perältä löytyy 63 tuhatta litraa vuodessa valmistava Maistila Oulusta. Mukavaa oli kuulla toiselta pääomistajalta, että sopivat tuotantotilat olivat löytyneet kohtuullisen helposti. Maistilan Musta Jaska Imperial Stout 8,8% oli oikein mainio stout. Yliyrittämistä maun osalta ei ollut, vaan kahvisuus ja paahteisuus tuli hienostuneesti esille. Kerrassaan voimakas ja tasapainoinen olut, jossa alkoholi piiloutui täydellisesti pehmeään kermaisuuteen. On harmillista, että IPA- ja nyttemmin Saison-intoilun jalkoihin jäävät porterit ja stoutit. Eikä muuten haitannut yhtään, että Musta Jaska myytiin jäätävän kylmänä, sillä kirkas auringonpaiste lämmitti sen oikeaan stout-lämpötilaan, jossa aromit ja pehmeys tulevat esille.