Ommeltu pitsi Suomessa

Sireliuksen mukaan vöyriläinen ja valkealainen reikäompelu on hyvin lähellä ommeltua pitsiä, mutta se on edelleen pohjaan kiinnitettynä. Esimerkkejä ommellusta pitsistä löytyy Suomesta jo 1600-luvulta ylimystön vaatevarastosta. (Sirelius 1928, 20-22)

Ommellut pitsit ovat Lindholmin  mukaan olleet vähän tunnettuja Suomessa. Vain joitakin pitsejä löytyy museoiden kokoelmista. Pitsit ovat peräisin mm. Italiasta ja Irlannista. (Lindholm (1947, 42-43)


Ommellun pitsin valmistus tuli Suomessa tutuksi vasta 1900-luvun alussa Ruotsissa heränneen innostuksen myötä. Helsingin Käsityökoulun (Helsingfors Handarbetsskolan) taideompeluopettajan Sophien Snellmanin innoittamana taito levisi oppilaiden keskuudessa. Ulkomaanmatkoiltaan hän toi mukanaan myös uusia virikkeitä. Kiinnostusta pitseihin ja taidon levittämistä jatkoi Helsingin Käsityöopiston (Helsingfors Handarbetsinstitut) taideompeluopettaja Idi Lindholm. Hänen pitsikirjansa vuodelta 1947 on myös ommellun pitsin osalta varsinainen aarreaitta.


                                    

Kuva. Kaulukset/rannekkeet. 1917. Idi Lindholm suunnitellut ja valmistanut Sophie Snellmanin johdolla. HYM:KK736:5_1.
Kuva: Marja Anttila, Ommeltuja pitsejä Suomesta -näyttely, Rauma 2003.


                              

Kuva. Pitsi teemyssyyn. 1919. Agnes Sandell.
Kuva: Marja Anttila, Ommeltuja pitsejä Suomesta -näyttely, Rauma 2003.


            

Kuva. Morsiustiara. 1960. Ritva Harala.
Kuva: Marja Anttila, Ommeltuja pitsejä Suomesta -näyttely, Rauma 2003.


Ommellun pitsin suunnittelun ja valmistuksen opetus jatkui Helsingin Käsityönopettajaopiston ja myöhemmin Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutuslinjan opetusohjelmassa. Opetus on edelleen Helsingin yliopston käsityönopettajan koulutuksen opetussuunnitelmassa valinnaiskurssin osasisältönä.


                                                

Kuva. Puvun koriste. 1967. Marja Anttila (os. Turto). Pitsi on valmistettu silkkilangasta Helsingin käsityönopettajaopistossa Maija-Leena Seppälän johdolla. Pitsi poikkeaa perinteisestä ommellusta pitsistä värillisyytensä vuoksi. Aikaa pitsin suunnitteluun ja valmistamiseen kului parisensataa tuntia.
Kuva: Marja Anttila 


                

Kuvat. Pitsikokeiluja eri materiaaleista 1970-luvulta. Käsityönopettajan koulutuksen näytekokoelmat.
Kuvat: Marja Anttila.


Pitsin ompeleminen on kaikesta huolimatta vähän tunnettu tekniikka Suomessa. Se ei ole samalla tavalla yleistynyt kuten esimerkiksi toinen aitopitsitekniikka, nypläys.


Raumalla oli vuonna 2003 upea näyttely teemalla: Ommeltuja pitsejä Suomesta. Hienon hienot työt olivat suurimmaksi osaksi yksityisten henkilöiden, lähinnä käsityönopettajien valmistamia ja omistamia. Arvokkaat museoesineet olivat pääasiassa käsityönopettajien kouluttajien valmistamia Helsingin yliopistomuseon käsityötieteen kokoelmista ja Espoon kaupunginmuseosta. Näyttelystä sai hyvän käsityksen Suomessa valmistetuista ommelluista pitseisä yli sadan vuoden ajalta. (Rauman museo, Pitsikeskus Emelia 2003, Ommeltuja pitsejä Suomesta -näyttelyluettelo ja Espoon kaupunginmuseo 1996, Pitsiä neuloin ja nypylöin)
                                    


                         


Kuva. Paljas puu -tekstiilitaulu. 2002. Marjut Eriksson. Erikoislankatekniikka -kurssin työ, käsityönopettajan koulutus.
Kuva: Marja Anttila, Ommeltuja pitsejä Suomesta näyttely, Rauma.


                        


Kuva. Kastemekko. 2001. Janina von Weissenberg-Schildt. Kastemekon etumus ommeltua pitsiä ja aurinkopitsiä ohuesta villalangasta helmikoristein. Erikoislankatekniikka -kurssin työ, käsityönopettajan koulutus.
Kuva: Marja Anttila, Ommeltuja pitsejä Suomesta näyttely, Rauma.


                     


Kuva. Sydänystävä -tekstiilitaulu. 2000. Tuija Vähävuori. Pitsi on ommeltu osittain irrallisena kankaalle, osittain kankaaseen kiinni. Erikoislankatekniikka -kurssin työ, käsityönopettajan koulutus.
Kuva: Marja Anttila, Ommeltuja pitsejä Suomesta näyttely, Rauma.