Socrative

By Outi Valkama 2.11.2012 – 11:34 in Aiheeton, Yleisesti verkko-opetuksesta

Kokeilin Socrativea www.socrative.com ja ajattelin kirjata ensimmäiset kokemukseni.

Kyseessä on vastausjärjestelmä, jolla on mahdollista edistää opiskelijoiden osallistamista opetustilanteessa. (Englanninkielinen termi on ”student response system”.)

Palvelu on verkkopohjainen ja ilmainen*. Ei siis tarvita mitään asennuksia tai admin-oikeuksia koneelle. Toimii selaimella tietokoneilla ja mobiililaitteilla. Ja Socrativen käyttö on helppoa.

Kun luot tunnuksen, saat oman huoneen jota voit käyttää kaikilla kursseilla. Opiskelijat menevät tietokoneella tai jollain mobiililaitteella osoitteeseen m.socrative.com ja syöttävät huoneen numeron.

Kysymykset toteutetaan opetuksen aikana siten, että itse kysymys esitetään joko suullisesti tai vaikka PowerPoint-dioissa. Sen jälkeen Socrativessa käynnistetään joko monivalinta-kysymys true/false -kysymys tai lyhytvastaus. Kysymyksiä ei siis kirjoiteta tai valmistella Socrativeen etukäteen, vaan niin halutessa luentomateriaaliin. Lyhytvastauksista voi lisäksi äänestää, esim. valita suosikki, mielestään oikea vastaus tms.

Opiskelijoiden vastaukset eivät näyttäisi tallentuvan mihinkään, joten jos opettaja haluaa ne talteen, tulisi hänen kerätä ne itselleen esim. Print Scrn-painikkeella opetuksen aikana.

Käytännön opetustilanteessa tulisi opettajan avata vastaamisen ajaksi toisen ohjelman Socrativen päälle, pienentää selainikkuna kysymyksen avaamisen jälkeen tai pysäyttää datatykin kuva, jotta opiskelijat eivät näe vastaustilannetta ennen kuin opettaja näin toivoo. Tai käyttää toista konetta tai mobiililaitetta Socrativen hallinnointiin, mutta tällöin tulisi miettiä miten vastausjakauma näytetään opiskelijoille joustavasti.

Kokeilin opiskelijakäyttöä android-puhelimella ja tavallisella tietokoneella; molemmat toimivat hyvin. Yhtäaikaisia osallistujia huoneessa voi olla korkeintaan 50. Jos opiskelijoita on enemmän kuin tämä, kannattaa miettiä kysymyksiin vastaamista pareittain tai pienryhmissä.

Lisäksi Socrativessa on mahdollisuus valmistella ja toteuttaa opiskelijakyselyitä tai testejä (Quizzes). Niiden raportit saa ladattua omalle koneelle ja ne näyttäisivät löytyvän myös Socrativesta. (Mutta siitä lisää jatkotestailun jälkeen.)

* Kyseessä on siis ilmainen verkkopalvelu (ei siis HY:n tukema). Oletettavaa on, että se jossain vaiheessa tulee maksulliseksi, siihen tulee mainoksia tai jokin muu yhtiö ostaa sen ja liittää osaksi omia tuotteitaan. Mutta ainakin siihen asti mielestäni kannattaa hyödyntää tätä palvelua. Ja koska kysymykset eivät tallennu Socrativeen, opettajalla ei jää sinne mitään materiaaleja, vaikka käyttöehdot jonain päivänä muuttuisivat tai palvelu ei olisi käytettävissä.

Kokeilin samalla näytönkaappaajaohjelmistoa nimeltään Screencast-o-matic ja tein Socrativeen liittyen seuraavan videopätkän.

 

Comments (1)

SOSe 2011 3/3 Moodle 2

By Outi Valkama 11.10.2011 – 11:38 in Seminaarit, tilaisuudet

Itseäni seminaarissa kiinnosti eniten Moodlen uudemman version (2.1.1+) esittely, jonka Metropolia on rohkeasti ottanut syksyllä käyttöönsä. Helsingin yliopistossa on käytössä tällä hetkellä 1.9 -versio. Uusia ominaisuuksia esiteltiin lyhyesti aamupäivällä ja iltapäivän työpajassa pääsimme itse kokeilemaan ja rakentamaan kurssialueita.

Ylläpidon kannalta suurin muutos on paremmat mahdollisuudet integroida Moodle muihin järjestelmiin. Esimerkiksi odotettu Moodlen ja WebOodin integrointi on siis tällöin askeleen lähempänä toteutumista.

Opettajan kohdalla suurin muutos lienee tiedostoissa, jotka eivät ole enää työtilakohtaisia vaan tietokannassa.  Käyttäjillä on henkilökohtainen tiedosto-hakemisto, josta voi lisätä tiedostoja opettamilleen kursseille. Tiedostojen lisääminen kurssialueelle yksinkertaistuu klikkauksien määrässä laskettaessa.

Lisäksi suuri muutos on arvosanaehdolliset aineistot ja aktiviteetit. Nyt kurssialueita voi rakentaa esimerkiksi siten, että mallivastaukset tulevat näkyviin kun tehtävään on vastattu. Tai siten, että ensimmäisen oppimistehtävän pisteiden perusteella määräytyy seuraava kurssitehtävä.

Pieniä parannuksia ja muutoksia löytyi sieltä sun täällä,  kuten html-editorissa ja arviointikirjassa. Jäsenet voi lisätä toiselta kurssialueeltaan toiselle. Palautekysely on mahdollista tehdä Moodlessa, eli uusi aktiviteetti tähän tarkoitukseen. Ja lisäksi aineistoja ja aktiviteettejä voi kopioida kurssialueen sisällä napin painalluksella.

Henkilökohtaisissa asetuksissa voi paremmin ja helpommin vaikuttaa Moodlesta tuleviin sähköpostiviesteihin.

Uusina lohkoina navigaatio ja kommentit. Navigaatio-lohko tuo sivupalkkiin linkit etusivulle, omaan profiiliin, omiin työtiloihin ja niiden osallistujalistoihin.  Kommentit-lohkoon voivat kurssin osallistujat kirjoittaa kommenttejaan, jotka näkyvät suoraan kurssin etusivulla. Lohkoja voi lisäksi telakoida vasempaan reunaan.

Itseäni hämäsi eniten muutos tiedostoissa. Vaikka on hienoa, että tiedostojen lisääminen ja uudelleenkäyttö eri kurssialueilla on helpompaa, täytyy muutoksen vaikutukseen erilaisissa opetustilanteissa vielä perehtyä tarkemmin.

Toisaalta pikkuisen totuttelua vaativat myös muutokset navigaatiossa. Niin kuin aina, kun asiat eivät löydy ihan samasta paikasta kuin mihin on tottunut. Navigaatio-lohkon telekointi vasempaan reunaan tuntuu itsestä luontevalta, koska tällöin pystyn paremmin keskittymään kurssialueen toimintoihin. Erona 1.9-versioon, Asetukset-lohko mukautuu sen mukaan, mitä toimintoa kurssilla ollaan muokkaamassa. Asetuksiin avautuu kullakin hetkellä käsiteltävän aineiston tai  aktiviteetin asetukset.  Muuten avoinna on koko työtilaa eli kurssialuetta koskevat asetukset.

Eikä tässä tietenkään ole kaikki muutokset / uudistukset. Lisätietoja Moodle:n 2-versiosta voi katselle mm. Martin Dougiamasin esityksestä:

Ja vielähän ei tiedetä mikä versio tarkalleen HY:ssä otetaan seuraavana tuotantokäyttöön, mitä muutoksia siihen mennessä on tullut ja miltä Moodlemme käytännössä näyttää ja mitä ominaisuuksia siinä on käytössä. Todennäköisesti entistä kauniimpi, monipuolisempi ja tietenkin parempi ;)

Comments (0)

SOSe 2011 2/3 Facebook ja Google+ ja OCW

By Outi Valkama 7.10.2011 – 14:45 in Aiheeton, Seminaarit, tilaisuudet

… jatkoa SOSe 2011 seminaarista.

Facebookin käyttö opetuksessa tuli esille kahdessa aamupäivän esityksessä. Ensin opiskelijakertomus Facebookin käytöstä innovaatioprojektissa. Kun opiskelijat saivat itse valita toimintatapansa, valitsivat he välineekseen Facebookin. Oppilaitoksen tarjoamat välineet eivät houkutelleet, ja esim. kyselyt tavoittivat heidän mielestään opiskelijat paremmin Facebookin kautta kuin sähköpostitse.

Toisessa esityksessä Petri Silmälä Metropolian tietohallinnosta oli miettinyt Facebookia ja muita verkon yhteisöpalveluja ja oppimisen näkökulmasta.  Etuna on, että ne ovat opiskelijoille tuttuja, tukevat verkostoitumista ja rikkovat perinteistä opettajan ja opiskelijoiden roolijakoa. Heikkoutena puolestaan nähtiin se, että palveluja ei ole suunniteltu oppimista ajatellen, sekä palveluihin liittyvät tietoturva ja tekijänoikeuskysymykset. Lisäksi palvelut vaativat rekisteröitymistä käyttäjäksi, ja kuten yleisön kommenteista oli aiemmin tullut esille, opiskelijoita ei voi eikä saa pakottaa tähän.

Tarkemmin käsiteltiin Google +:n hangouts plugaria. Kyseessä on kevyt verkkoneuvottelu ja chat-työkalu, johon voi integroida Google docseja tai YouTube-videoita. Hangoutsin piirien kommentoitiin olevan taipuisampi kuin fb:n sivut tai ryhmät. Sen sijaan Facebookilla on hoot-lisäke, joka on vastaava kuin hangouts. Hoot.me:n avulla voit vaihtaa Facebookin ”opiskelu-tilaan” ja tehdä yhteistyötä ystäviesi kanssa. Myös Facebookin sivujen (Pages) käyttö kursseilla voi olla Silmälän mielestä perusteltua. Tätä kautta voi kerätä kumuloituvaa potentiaalista opiskelija-ainesta. Soveltuu etenkin silloin, kun kurssi suunnattu ulkopuolisille, kurssilla on yhteistoiminnallisuutta ja kurssi pysyy suhteellisen samanlaisena vuodesta toiseen.

En ihan heti kuvittelisi yliopistomme tietohallinnon esittelevän Facebookin opetuskäytön mahdollisuuksia.  Ovatko ammattikorkeakoulut kenties joustavampia uusien välineiden kohdalla, tai kynnys kokeilla uusia asioita on pienempi? Ehkä meillä pelataan varman päälle, hyvässä ja pahassa :)

Ehkä tästä avoimuudesta uusille asioille kertoo myös avoimuus avoimille oppimateriaaleille. Metropolia on ainoana suomalaisena oppilaitoksena mukana Open Courseware konsortiossa.

Useat opettajat tuntuvat vierastavan oppimateriaaliensa avoimuutta. Ei-avoin materiaali (suljettu lienee tässä huono vastakohta) ei sekään ole suojassa plagioinnilta, joka avoimuuden kohdalla on ehkä se suurin pelko.  Avoimuuteen voi suhtautua myös siten, että jos materiaalinsa jakaa Creative Commons-lisenssillä niin, että materiaalia saa käyttää ja muuttaa, kunhan tekijän nimi mainitaan ja jaetaan jatkossakin samalla lisenssillä, eikö tällöin voi saada mainetta ja kunniaa oppilaitosrajojen ulkopuolella ja prosessissa oppimateriaalien laatu paranee entisestään?

Iltapäivän Open CourseWare -työpaja on katsottavissa seminaarin sivuilla.

Comments (2)

SOSe 2011 1/3 casejä tutuista välineistä

By Outi Valkama 7.10.2011 – 14:37 in Aiheeton, Seminaarit, tilaisuudet

Metropolia järjesti sulautuvan opetuksen seminaarin 4.10.2011

Aamupäivä koostui Metropolian henkilökunnan ja opiskelijoiden lyhyistä esityksistä ja case-kertomuksista. Aamupäivän esitykset ja osittain iltapäivän työpajat löytyvät seminaarin sivuilta: https://wiki.metropolia.fi/display/osaaminen/Sulautuva+oppiminen

Päivää alusti Terhi-Maija Itkonen-Isakov teemalla sulautuvasta oppimisesta näkymättömään oppimiseen, esitellen mm.  John Moravecin ajatuksia koulutuksen muutoksista (Education 1.0 – Education 3.0)

Seuraavaksi kuulimme Elina Hotasen kokemuksia ensimmäisestä kurssitoteutuksestaan verkkokokousjärjestelmä Adobe Connectilla, joka on HY:ssäkin käytössä. Kurssi oli aiemmin on järjestetty sekä Helsingissä että Lahdessa. Lisäksi Lahden osallistujat eivät olleet Lahdesta, vaan ovat matkustaneet lähitapaamisiin eri puolilta Suomea. Tällä kertaa ainut lähiryhmä oli Helsingissä, ja osallistumaan pystyi myös Adobe Connectin kautta.

Opetustilanteet päätettiin myös tallentaa, jolloin opiskelijat pystyivät teknisten ongelmien kohdatessa turvautumaan tallenteisiin, ja hyödyntämään niitä tenttiin valmistautumisessa.

Adobe Connectiahan on käytetty paljon luentojen yhteydessä siten, että halukkaat ovat voineet kuunnella esitykset verkon kautta ja mahdollisesti esittää luennoitsijalle kysymyksiä. Tämän kertomuksen perusteella voisi sanoa, että mitä enemmän etäryhmää otetaan mukaan, ja mitä enemmän opettajan aika ja huomio kuluu etäryhmän kanssa, sitä enemmän lähiryhmä ”kärsii” tilanteesta. Lisäksi opiskelijoiden webkamera- ja ääniyhteyksiä kannattaa käyttää harkiten, sillä niiden kanssa tulee helposti ongelmia, ja opetukseen varattu aika kuluu näiden selvittämiseen. Opiskelijoita kannattaa myös ohjeistaa seuraamaan opetusta hyvien verkkoyhteyksien kautta, sillä ”mokkulan” kaista ei usein riitä verkkokokoukseen osallistumiseen. Sen sijaan tallenteista hyötyvät sekä etä- että lähiopiskelijat.

Jussi Linkola kertoi opiskelijanäkökulman Confluencen käytöstä oppimispäiväkirjana ja opinnäytetyön tukena

Etuja löytyi useita:

  • hyvä väline omaan reflektointiin
  • paikka materiaaliarkistolle
  • prosessi näkyvissä sekä itselle että ohjaajille
  • avoimella wikillä saa työelämänäkyvyyttä
  • wikin blogiominaisuutta voi käyttää oman oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen

Helsingin yliopistolla on oma Confluence-wiki, joka on opiskelijoidemme, opettajiemme ja tutkijoidemme käytettävissä. Sen käyttöä tutkimus- ja opinnäytetyöprosessien tukena kannattaa itse kunkin harkita. Jussin kokemusten perusteella: Toimii.

Comments (0)

Sosiaalisen median karikot

By Outi Valkama 8.11.2010 – 14:59 in Seminaarit, tilaisuudet

Virtuaalikorkeakoulujen online-seminaarissa 4.11.2010 oli aiheena Sosiaalisen median karikot – Ongelmia ja avoimia kysymyksiä somen opetuskäytössä.

Mielenkiintoinen seminaari, jonka tallenne on katsottavissa verkossa.

Seminaarin aloitti Salla Laaksonen, joka kertoi pari esimerkkiä omasta opiskelustaan HY:n tiedeviestinnän ja viestinnän kursseilla. Ensimmäisessä esimerkissään hän kertoi luentokurssista, jossa he kahden muun opiskelijan kanssa päättivät tuottaa yhteiset muistiinpanot mikrobloggauspalvelu Jaikussa.

(Mikroblogi on blogi, jonka merkinnät ovat lyhyitä, yleensä korkeintaan 140 merkin mittaisia. Niitä käytetään useimmiten kertomaan lyhyesti mitä ollaan tekemässä tai ajatellaan. Sivustoilla on myös mahdollisuus seurata haluamiensa käyttäjien päivityksiä. Twitter on kansainvälisesti käyttäjämäärältään selvästi suurin mikroblogipalvelu. Myös organisaatiokohtaiseen viestintään tarkoitettu Yammer on mikrobloggauspalvelu.)

Kurssia varten Jaikuun luotiin oma kanava, jolloin merkintöjä oli helppo seurata.  Seuraajia olikin enemmän kuin varsinaisia kirjoittajia. Seuraavalla kurssilla he päättivät laajentaa sosiaalisen median (some) käyttöä ja ryhmään liittyi myös neljäs opiskelija. Opettajan kanssa sovittiin, että luentopäiväkirja voitiin tuottaa yhteisesti Jaikulla ja esseet kirjoitettiin wikiin. Jokainen kirjoitti wikiin omat esseensä, mutta muut kommentoivat ja antoivat vinkkejä. Lisäksi Jaiku-kanavalla näkyivät yhdessä kerätyt linkkikokoelmat aiheesta (Delicious-palvelun avulla).

Vaikka luentojen aikana olikin hankala kirjoittaa syvällisempiä huomioita aiheesta, Jaikun kautta aiheesta tuli keskusteltua enemmän, sekä luentojen aikana että niiden jälkeen. Salla koki myös opiskelumotivaationsa lisääntyneen. Ja lisätiedon etsiminen oli entistä helpompaa.  Muistiinpanojen ja esseiden avoimuus lisäksi paransi laatua, koska kirjoittajat tiedostivat sen, että merkinnöillä on myös muita lukijoita.

Jere Majava Opetusteknologiakeskuksesta määritteli esityksessään sosiaalisen median internetin kehitysvaiheeksi, jonka ansiosta ihmiset voivat tehdä yhdessä sellaisia asioita, jotka aiemmin ovat vaatineet organisaation. Tässä mielessä sosiaalinen media haastaa opetuksen voimakkaammin kuin esimerkiksi verkko-oppimisympäristöt.

Sosiaalinen media myös voimallistaa opiskelijan. Opettaja ei pysty kontrolloimaan tilannetta samalla tavalla, joten sosiaalinen media vaatii opettajilta uudenlaisen roolin löytämistä. Toisaalta opiskelijan täytyy olla aktiivinen, passiivinen rooli ei onnistu sosiaalisessa mediassa. Uhkana sosiaalisen median käytölle Jere näkikin sen, että perinteisiin opettajan ja opiskelijan rooleihin on helppo jämähtää.

Kolmantena Harto Pönkä kertoi toimintakulttuurin kehittymisestä sosiaalisen median opetuskäytössä neljän vaiheen kautta.  Toimintakulttuuri kehittyy samalla kuin sosiaalisen median käyttö laajenee ja syvenee. Lähtökohtana somen opetuskäytössä on usein yksi sosiaalisen median palikka, joka otetaan kurssille. Esimerkiksi kurssin blogi tai wiki. Vastuu toiminnasta on edelleen opettajalla. Toisessa vaiheessa annetaan palikoita myös opiskelijoille (esimerkiksi opiskelijoiden omat blogit). Samalla annetaan vastuuta toiminnasta enemmän opiskelijoille. Seuraavassa vaiheessa hajautetaan toimintaa useaan eri somen ympäristöön. Jollain seurantasivulla ”kootaan” toiminta yhteen paikkaan (tähtimalli). Viimeisessä vaiheessa vastuu on opiskelijoilla,  ja vapautta valita itse myös työvälineensä. Sosiaalisen median asiantuntijayhteisöt ovat osana oppimisympäristöä. Katso kuva yhteisöistä:  http://xkcd.com/802

Aihe herätti paljon kysymyksiä ja keskustelua. Salla esitti jo puheenvuoronsa päätteeksi kysymyksen, että voiko yliopisto tukea sitä, että opiskelija kurssien kautta rakentaa verkkonäkyvyyttään? Verkkonäkyvyyden edut opiskelijan kannalta nähtiin kommenteissa tulevan esille etenkin työnhakuvaiheessa. Verkkonäkyvyyden kautta voi tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan ja toisaalta luoda verkostoja.

Opetuskäytössä tärkeänä koettiin, että opettajat eivät lähde kylmiltään kokeilemaan sosiaalisen median välineitä opetuksessa. Ensin olisi mietittävä prosessit ja tavoitteet ja sitten valittava väline. Ja toisaalta opettajan olisi hyvä tuntea kyseinen väline ja siihen liittyvä toimintakulttuuri.

Lisäksi keskusteltiin siitä, voiko opiskelijat velvoittaa sosiaalisen median käyttöön. Päädyttiin siihen, että jossain määrin voi velvoittaa, jos opiskelijat ovat kurssille tullessaan tästä tietoisia. Esimerkiksi Facebookin käyttöön ei opiskelijoita voi osallistujien mielestä voi pakottaa, tosin Facebookin ylipäätänsä koettiin soveltuvan heikosti opetukseen.

Comments (0)

Digital Storytelling

By Outi Valkama 13.10.2010 – 15:57 in Seminaarit, tilaisuudet

Verkkoja kokemassa 2010 -seminaarista päällimmäisenä jäi mieleen digitaalinen tarinankerronta ja aimo annos tutkimukseen pohjautuvaa tietoa oppimisesta Roger Säljön ja Kai Hakkaraisen johdolla.

Tarinankerronnasta kertoi Simon Strömberg Tukholmasta (The Culture Administration of Stockholm).  Esimerkeissä tarinat muodostuivat kuvista ja kertojan omasta äänestä.  Digitaalisia tarinoita oli tehty etenkin nuorten kanssa, useissa eri projekteissa. Tarkoituksena on saada nuorten oma ääni kuuluviin. Menetelmää oli käytetty muun muassa nuorisovankien ja maahanmuuttajien kanssa tehdyissä projekteissa.

Esimerkkejä tuotetuista tarinoista: http://storiesforchange.net/  ja http://www.ur.se/rfb/

Digital Storytelling -työpajassa loimme tunnissa digitaalisen tarinan. Ensin käsikirjoitimme tarinan ja valitsimme kuvat ja tämän jälkeen nauhoitimme kertomuksen. Välineenä työpajassa käytettiin Windowsin Photostory3:sta, jonka saa ilmaiseksi käyttöönsä Microsoftin sivuilta.  Ohjeet löytyvät myöskin.  Tunnissa saimme tarinamme tehtyä, vaikka en ollut kyseistä ohjelmaa koskaan käyttänytkään :)

Lopputuotteet ovat Windows media fileja, joten katseluun tarvitaan Windows media player (myös ilmainen). Haittapuolena Photostoryssa on juuri tuo Windows-sidonnaisuus. Mutta toisaalta, yliopiston koneet ovat Windows-koneita, ja tällä on helppo aloittaa tarinoiden tuottaminen.

Opetukseen sovellettuna menetelmän etuna on helppous. Jolloin kynnys pienten tarinoiden tuottamiseen ei nouse korkeaksi.  Kuvien ottaminen on helpompaa kuin videoiden teko, tai ainakin mielletään helpommaksi. Ja tekeminen on itse asiassa aika hauskaa.

Menetelmän avulla voisi tuottaa pieniä oppimateriaaleja, esimerkiksi kurssin keskeisistä käsitteistä. Myös opiskelijan kannalta asia on helpompi liittää visuaaliseen kertomukseen kuin pelkkään tekstiin.

Ja tietenkin tarinankerrontaa voisi käyttää opiskelijoiden kanssa siten, että he tuottavat omia tarinoitaan kurssin aihealueesta. Esimerkiksi oppimateriaaleja, case-tapauksia, omia kokemuksia.  Tai vaikka oppimispäiväkirjan. Kameroita opiskelijoilla on jo ennestään, ainakin puhelimissa.

Nyt kaikki vain tarinoita kertomaan!

Comments (0)

Toiminnan suunnittelua

By Outi Valkama 30.9.2010 – 14:02 in Yleisesti verkko-opetuksesta

Kesällä sain vihdoin sen verran aikaa kalenteriin, että toimintakauden 2010-2010 verkko-opetuksen tuen toimeenpanosuunnitelma siirtyi “paperille”. Syksyn mittaan vielä vähän hiomista ja tarkentelua, ja vihdoin voi siirtyä suunnittelusta täysipainoiseen toteutukseen. 

Comments (0)

Oodipäivillä kuultua

By Outi Valkama 5.3.2010 – 12:27 in Seminaarit, tilaisuudet

3.-4.3. 2010 järjestettiin vuotuiset Oodi-päivät Helsingin yliopiston opiskelijarekisterin toimesta. Päivien aikana esiteltiin laajempia strategisia linjauksia ja tulossa olevia ja toteutuneita muutoksia. Yritän tiivistää keskeisimmät asiat etenkin opettajiemme näkökulmasta.

Oodiin tulee vuosittain useita versiopäivityksiä, joissa kehityskohteiden painopiste vaihtelee. Nyt käytössä olevassa versiossa PalauteOodin uudistukset ovat olleet keskeisessä roolissa. Opettajat ovat saneet lisää oikeuksia ja he pystyvät OpeOodin kautta muokkaamaan omien kurssiensa palautelomakkeita. Virkailijoiden lisäämiä kysymyksiä opettaja ei voi poistaa, mutta hän voi mm. lisätä tarvittaessa kysymyksiä lomakkeelle.

Vastapalautemahdollisuus on ollut paljon toivottu toiminto, kuten myös mahdollisuus julkaista palautetta opiskelijoille Oodin kautta. Halutessaan opettaja pystyy nyt julkaisemaan kurssipalautteen numeeriset yhteenvedot joko kaikille Oodiin kirjautuneille, kurssille ilmoittautuneille tai vain palautteen antaneille opiskelijoille. Oletusasetuksena on, että yhteenvetoja ei julkaista. Oman oletusasetuksensa voi myös muuttaa, jolloin julkaisutasoa ei tarvitse määrittää erikseen kaikille opetustapahtumilleen. Oletusasetuksen muutos ei vaikuta lomakkeisiin, joiden vastausaika on jo päättynyt. Vanhojenkin opetustapahtumien palautteen voi käydä julkaisemassa opiskelijoille yhteenvetonäytöstä. Huomioitavaa on, että mikäli opetustapahtumalla on useita opettajia, tiukimmat asetukset ratkaisevat julkaisun tai sen laajuuden. Useamman opettajien kursseilla kannattaa siis yhdessä sopia haluttu julkaisutaso.

Mikäli yhteenvedot julkaistaan, niihin on mahdollisuus liittää vastapalautetta kurssin opiskelijoille ja / tai yleisiä kommentteja palautteesta. Näissä kommenttikentissä voi myös viitata avoimiin vastauksiin tulleeseen palautteeseen, joka ei näy opiskelijoille. Muista tällöin myös julkaista yhteenveto, jotta opiskelijat näkevät kommenttisi.

Palautelomakkeella pitää edelleen olla vähintään 5 vastannutta opiskelijaa, jotta yhteenvedot näytetään. Mikäli vastaajia on alle 5, numeeristen kysymysten vastaukset saa selvitettyä päivittäisraporttien kautta, koska näissä raporteissa ei ole mitään tunnistetietoja.

Palautevirkailijoilla on lisäksi mahdollisuus kopioida lomakkeita massatoiminnon kautta. Eli nyt voidaan tehdä yhdelle opetustapahtumalle halutunlainen lomake ja kopioida se kerralla vaikka kaikille oppiaineen opetustapahtumille. Lisäksi virkailijoiden oikeudet on jaettu kahtia lomakkeiden luontiin ja palautteen katsomiseen. Laitoksella voi olla esimerkiksi yksi henkilö joka näkee palautteen kaikilta kursseilta. Ja useampia henkilöitä, joilla on oikeus vain luoda lomakkeita omille ja muiden kursseille.

Seuraavassa versiopäivityksessä 3.0 muutosten painopiste on HOPS-työkalussa. Eli ensi syksynä käytössämme pitäisi olla entistä ehompi ja monipuolisempi Oodin HOPS. Jatkossa myös OpeOodin käyttöliittymä ja toiminnallisuudet otetaan kehitystyön alle, joten odotettavissa on huomattavasti helppokäyttöisempi ja monipuolisempi opettajien hallintanäkymä. Moodlen ja Oodin integraatiota suunnitellaan parhaillaan, Moodlen seuraava versio mahdollistaa tarvittavan WS-rajapinnan luomisen järjestelmien välille.

Oodi-ryhmällä on wiki-sivusto, http://wiki.helsinki.fi/x/EAWuAQ josta selviää mm. tapaamisissa käsitellyt asiat. Oman tiedekunnan Oodi-ryhmän edustajan kautta voi välittää viestiä Oodin kehitystoiveista.

Comments (0)

Plagioinnin tunnistamisesta

By Outi Valkama 19.11.2009 – 13:52 in Seminaarit, tilaisuudet

Virtuaalikorkeakoulujen verkkoseminaarisarjassa 12.11.2009 aiheena oli plagioinnin tunnistaminen. Verkkoseminaariplagiarism järjestettiin Adobe Connect Pro:n välityksellä.

Korkeakouluille oli lähetetty plagiointia koskeva kysely ennen verkkoseminaaria. Yhteenveto vastauksista on luettavissa seminaarin blogissa.

Vastausten perusteella suurella osalla (13/17) vastanneista korkeakouluista on plagioinnin tunnistamisjärjestelmä käytössä. Ammattikorkeakouluilla useammin kuin yliopistoilla. Vastanneista korkeakouluista 10:ssä tunnistamisjärjestelmäksi on valittu Urkund. 15 korkeakoulussa vastanneista on jonkinlainen kuvaus olemassa tai tekeillä siitä, miten plagiointitapauksia käsitellään. Kuvaus on kirjattu joko erilliseen menettelytapaohjeeseen, tutkintosääntöön tai laatukäsikirjaan.

Katja Pura Oulun yliopistosta ja Tove Forslund Åbo Akademista kertoivat kokemuksistaan Urkundin käytöstä. Oulussa Urkund on ollut käytössä vuoden ajan, samoin Åbo Akademissa testikäytössä. Åbo Akademin plagioinnin käsittelyhanke päätti, että heille hankitaan Urkund vuodeksi 2010 ja kaikki opinnäytetyöt tarkistetaan sen avulla.

Käyttöönotto on vaatinut opettajien koulutusta paitsi tietojärjestelmän käyttöön, myös siihen, kuinka opiskelijoita ohjataan hyvään tieteelliseen käytäntöön ja lähdeviitteiden käyttöön. Lisäksi opiskelijoita tulee tiedottaa siitä, miten mahdollisiin plagiointitapauksiin puututaan ja varmistaa että heitä opetetaan lähdeviitteiden oikeaan käyttöön. Ja käyttöönotto on tietenkin vaatinut erilaisia ohjeistuksia: organisaatiokohtaisia linjauksia, plagiointitapausten käsittelyohjeita, eettisiä ohjeita ja teknisiä ohjeita opettajille ja opiskelijoille.

Åbo Akademissa Urkundin käyttö tulee opiskelijoille tutuksi opintojen aikana: esim. orientaatio- tai opiskelutaitokurssilla, kirjaston tiedonhankintakursseilla tai tieteellisen kirjoittamisen kursseilla. Järjestelmän avulla opetellaan siis kirjoittamaan hyvän tieteellisen tavan mukaisesti.

Tietojärjestelmän käyttö helpottaa opettajan viitteiden tarkastusprosessia. Urkund toimii selainpohjaisesti. Opiskelijoiden työt tallennetaan järjestelmään, ja se vertaa työtä internetin materiaaliin, tiettyihin kustannettuihin materiaaleihin ja toisten opiskelijoiden töihin. Jokaisesta työstä saa raportin siitä, kuinka paljon vastaavuutta löytyi. Opettaja kuitenkin tekee päätöksen, onko kyseessä plagiointi vai ei. Käytäntöä selkeyttää Åbo Akademissa yleinen linjaus, jonka mukaan opettaja tallentaa opinnäytetyöt Urkundiin. Kommenteissa tuli esille, että HAMKissa Urkund on integroitu Moodleen, ja Hankenissa Urkund on otettu käyttöön osana laadunvarmistusjärjestelmää.

Sauli Hänninen Helsingin kauppakorkeakoulusta Mikkelistä esitteli Turnitin-järjestelmää. Keskustelussa todettiin että perustoiminnot ovat hyvin samanlaisia, Turnitinissä on lisäksi jonkin verran oppimisympäristömäisiä ominaisuuksia.  Muitakin järjestelmiä tietenkin löytyy, mm. Nalkki plagiaatintunnistin, joka on toteutettu Tampereen Teknillisen Yliopiston ohjelmistotekniikanlaitoksella.

Summa summarum sanoisin, että järjestelmän käyttöönotto tukee plagiointiin liittyvien asioiden kehittämistä, sillä pelisäännöt on viimeistään tässä vaiheessa mietittävä ja luotava. Ja toisaalta se antaa opettajille välineitä puuttua mahdollisiin plagiointitapauksiin.

Comments (0)

Wikifest

By Outi Valkama 11.11.2009 – 13:11 in Seminaarit, tilaisuudet

express Tämän vuoden wikifest, eli yliopiston wikikäyttäjien tapaaminen oli nimensä veroinen. Parin tunnin ajan keskustelimme kokemuksistamme, erilaisista käyttötavoista ja kysymyksistä. Aika vain loppui kesken lounaan ja blogifestin painaessa päälle. Kokosin wikifestistä ylös vinkkejä / kikkoja wikin käyttöön liittyen sekä onnistuneita wikin käyttökokemuksia.

Muutamia vinkkejä wikien käytön tehostamiseen:

  • Nykyisessä versiossamme voivat kaikki lukijat katsoa sivun wiki-markupin Tools-valikosta. Tällä tavoin voi helposti kurkkia, miten jokin toimiva / kiva sivu on toteutettu.
  • Jos useampi henkilö muokkaa wikisivua, kannattaa muokkauksiin lisätä versiokommentit (comments-kenttään) siitä, mitä on muokannut. Tänä helpottaa sivuversioiden kehittymisen seurantaa huomattavasti, ja kommentit näkyvät myös Recently Updated –listassa.
  • Jos wikin muutoksista tilataan RSS-syötteitä, kannattaa käyttää Minor change toimintoa pienten muutosten kohdalla. Tällöin ei ihan jokaisesta kirjoitusvirheen korjauksesta tule merkintää uutissyötteeseen, tai sähköposti-ilmoitusta sivun päivityksestä.
  • Wikin nimeen automaattisesti tulevan created by- tekstin saa pois alueen nimeä muokkaamalla. Syy tekstiin on se, että käyttäjät eivät välttämättä tiedä alueen ylläpitäjää, sen kertominen kun saattaa helposti unohtua. Eli ylläpitäjän nimi esille sivustolle, jotta tiedetään kenen puoleen kääntyä oikeus- ym. asioissa.
  • Käytetyistä makroista tuli esille liitetiedostolista, jolla saa sivun liitteet näkymään suoraan sivulla (ei siis tarvitse navigoida Tools – Attachments –reittiä) ja include -makro, jolla sivulle saa näkymään toisen sivun sisällön. Ei siis moninkertaista päivitystä tai kopiointia paikasta toiseen.

Lisäksi jaoimme hyviä kokemuksia erilaisista wikin käyttötavoista:

  • Wiki on näppärä ja toimiva väline ryhmäesseen teossa.
  • Terkossa ollaan käytetty wikiä kongressivuna aina suunnitteluvaiheesta, kongressisivuiksi ja jälkikäteen ”ohjesivuiksi” seuraaville järjestäjille.
  • Avoin yo käyttää wikiä acp-kokoustensa tukena siten, että wikin kautta ilmoitetaan mm. ääni- ja kamerayhteyksien määrä ja tarvittavat oikeudet, tuen puolelta taas ilmoitetaan kuka tuesta vastaa kyseisessä kokouksessa ja kirjataan mahdolliset ongelmatilanteet.
  • Yliopiston arvioinneissa siten, että materiaalit tuotettiin wikiin, jossa ulkopuoliset arvioijat lukivat materiaalit ja lisäsivät omat kommenttinsa wikialueelle.
  • Matematiikan laitos on siirtänyt wikiin melkein kaikki verkkosivunsa: http://mathstat.helsinki.fi/index.html Tästä siirrosta saamme kiittää myös HY:n web-theme –plugaria, jolla sivuista saa enemmän HY:n web-sivujen näköiset.

Valitettavasti ulkopuolisten tunnusten luominen wikiin saattaa olla jossain vaiheessa historiaa roskapostihyökkäysten vuoksi. Mahdollisuus luoda tunnuksia ulkopuolisille tahoille wikiin on ollut hyvä ominaisuus, toivottavasti emme joudu luopumaan siitä roskapostittajien takia.

Comments (0)