Outin blogi

… jatkoa SOSe 2011 seminaarista.

Facebookin käyttö opetuksessa tuli esille kahdessa aamupäivän esityksessä. Ensin opiskelijakertomus Facebookin käytöstä innovaatioprojektissa. Kun opiskelijat saivat itse valita toimintatapansa, valitsivat he välineekseen Facebookin. Oppilaitoksen tarjoamat välineet eivät houkutelleet, ja esim. kyselyt tavoittivat heidän mielestään opiskelijat paremmin Facebookin kautta kuin sähköpostitse.

Toisessa esityksessä Petri Silmälä Metropolian tietohallinnosta oli miettinyt Facebookia ja muita verkon yhteisöpalveluja ja oppimisen näkökulmasta.  Etuna on, että ne ovat opiskelijoille tuttuja, tukevat verkostoitumista ja rikkovat perinteistä opettajan ja opiskelijoiden roolijakoa. Heikkoutena puolestaan nähtiin se, että palveluja ei ole suunniteltu oppimista ajatellen, sekä palveluihin liittyvät tietoturva ja tekijänoikeuskysymykset. Lisäksi palvelut vaativat rekisteröitymistä käyttäjäksi, ja kuten yleisön kommenteista oli aiemmin tullut esille, opiskelijoita ei voi eikä saa pakottaa tähän.

Tarkemmin käsiteltiin Google +:n hangouts plugaria. Kyseessä on kevyt verkkoneuvottelu ja chat-työkalu, johon voi integroida Google docseja tai YouTube-videoita. Hangoutsin piirien kommentoitiin olevan taipuisampi kuin fb:n sivut tai ryhmät. Sen sijaan Facebookilla on hoot-lisäke, joka on vastaava kuin hangouts. Hoot.me:n avulla voit vaihtaa Facebookin ”opiskelu-tilaan” ja tehdä yhteistyötä ystäviesi kanssa. Myös Facebookin sivujen (Pages) käyttö kursseilla voi olla Silmälän mielestä perusteltua. Tätä kautta voi kerätä kumuloituvaa potentiaalista opiskelija-ainesta. Soveltuu etenkin silloin, kun kurssi suunnattu ulkopuolisille, kurssilla on yhteistoiminnallisuutta ja kurssi pysyy suhteellisen samanlaisena vuodesta toiseen.

En ihan heti kuvittelisi yliopistomme tietohallinnon esittelevän Facebookin opetuskäytön mahdollisuuksia.  Ovatko ammattikorkeakoulut kenties joustavampia uusien välineiden kohdalla, tai kynnys kokeilla uusia asioita on pienempi? Ehkä meillä pelataan varman päälle, hyvässä ja pahassa

Ehkä tästä avoimuudesta uusille asioille kertoo myös avoimuus avoimille oppimateriaaleille. Metropolia on ainoana suomalaisena oppilaitoksena mukana Open Courseware konsortiossa.

Useat opettajat tuntuvat vierastavan oppimateriaaliensa avoimuutta. Ei-avoin materiaali (suljettu lienee tässä huono vastakohta) ei sekään ole suojassa plagioinnilta, joka avoimuuden kohdalla on ehkä se suurin pelko.  Avoimuuteen voi suhtautua myös siten, että jos materiaalinsa jakaa Creative Commons-lisenssillä niin, että materiaalia saa käyttää ja muuttaa, kunhan tekijän nimi mainitaan ja jaetaan jatkossakin samalla lisenssillä, eikö tällöin voi saada mainetta ja kunniaa oppilaitosrajojen ulkopuolella ja prosessissa oppimateriaalien laatu paranee entisestään?

Iltapäivän Open CourseWare -työpaja on katsottavissa seminaarin sivuilla.