Eurooppalaiset avoimen tieteen palvelut ja infrastruktruurit esillä Open Science Fair –tapahtumassa

Stavros Niarchos -keskus (Kuva: Pauli Assinen)

Ateenan uusi kansalliskirjasto Stavros Niarchos –kulttuurikeskuksessa kokosi syyskuun alussa eurooppalaiset avoimen tieteen palveluiden ja infran kehittäjät ensimmäistä kertaa järjestettyyn Open Science Fair –tapahtumaan. Kokouksen järjestivät neljä avoimeen tieteen saralla toimivaa hanketta: OpenAIRE, OpenUP, OpenMinTeD ja Foster. Tavoitteena oli liittää yhteen periaatelinjaukset, infrastruktuurit, palvelut, työnkulut ja ihmiset. Kokouksen tärkein anti on tiivistetty lyhyeen videoon:

Yksi kokouksen key note –puhujista oli prof. Jeffrey Sachs, amerikkalainen taloustieteilijä, joka tunnetaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Hän korosti, että kestävä kehitys on täysin saavutettavissa oleva tavoite, jonka saavuttamista avoin tiede ja tutkimusdatan avaaminen voivat omalta osaltaan vauhdittaa.

Jeffrey Sachs

Toinen pääpuhuja oli prof. John Ioannidis Stanfordin yliopistosta. Hän on tutkinut laajasti julkaistujen tutkimustulosten toistettavuutta, ja tulokset osoittavat, että hyvin harvat tutkimukset voidaan toistaa onnistuneesti. Jopa sellaisissa avoimissa lehdissä, jotka edellyttävät artikkelien taustalla olevan tutkimusdatan avointa saatavuutta, vain noin puolet tuloksista on mahdollista toistaa.

John Ioannidis

Avoimen tieteen alueella toimivien tutkimusinfrastruktuurien yhteistyötä pyritään jatkossa tiivistämään, erityisesti tutkimuksen pilvipalveluita kehittävän European Open Science Cloud –hankkeen (EOSC) myötä. Tästä asiasta järjestettiin oma sessiokin, jossa eurooppalaista verkkoinfraa kehittävä Géant, datakeskusten laskentapalveluita kehittävä EGI ja avoimen tieteen tuki- ja taustapalveluita tarjoava OpenAIRE keskustelivat asiakkaille suunnatuista palveluista ja niiden koordinoinnista. Lisää tämäntyyppistä yhteistyötä tullaan näkemään seuraavassa OpenAIRE Advance –nimellä kutsutussa projektivaiheessa, joka käynnistyy vuoden 2018 alussa.

Olennainen osa tapahtumaa olivat työpajat, joissa osallistujat saivat mahdollisuuden antaa oman panoksensa palvelujen ideointiin ja kehittämiseen. Työpajoissa käytettiin erilaisia menetelmiä, mukana oli muun muassa työpaja, jossa käytettiin draaman keinoja avoimen tieteen haasteiden tunnistamiseen.

Posterisessio

Postereita oli kahdeksantoista. Ne käsittelivät erilaisia avoimen tieteen web-palveluja ja avoimen julkaisemisen aiheita. Mildred meets ATTX -posterimme lisäksi tutkimusdata-asiat eivät olleet postereissa yhtä paljon esillä kuin avoin julkaiseminen.

Posterien abstraktit löytyvät täältä: http://opensciencefair.eu/posters.

Posterit oli sijoitettu pääkokoustilaan, jonka lasiseinien takana aukeni upea maisema Välimerelle ja ympäri Ateenaa. (Kuva: Pauli Assinen)

Posteri löytyy Zenodosta: https://doi.org/10.5281/zenodo.997982

Open Science Fair -tapahtumasta julkaistuja kirjoituksia:

Videotallenne Open Science Fair 2017 esityksistä

Open Science Fair 2017 in OpenAIRE Newsletter

Open Science Fair 2017 in FOSTER News

Mojca Kotar: Enabling openness, reproducibility and re-use of research: Open Science FAIR, Athens, 6-8 September 2017

Andrea Chiarelli: Open Science in the cradle of democracy

Kimmo Koskinen ja Pauli Assinen

Tutkijat tyytyväisiä EU:n avoimen julkaisemisen pilottirahoitukseen – rahoitusta voi hakea helmikuun 2018 loppuun

Tutkijat pitävät EU:n Post-Grant OA -pilottirahoitusta avoimeen julkaisemiseen enimmäkseen tervetulleena tukimuotona. Myös OpenAIREn hallinnoimaa tukiprosessia luonnehditaan pääosin sujuvaksi ja yksinkertaiseksi. Tämä selviää Helsingin yliopiston kirjaston tänä syksynä tekemässä kyselyssä, jossa tiedusteltiin kokemuksia vuonna 2015 alkaneesta FP7 Post-Grant Open Access Pilot -tuesta.

Kysely lähetettiin 12:lle julkaisutukea saaneelle suomalaiselle tutkimusprojektille. Ne julkaisivat vuosina 2015–17 kaikkiaan 16 tutkimusta, jotka saivat Post-Grant OA -tukea keskimäärin 1320 euroa julkaisua kohden. Kyselyyn vastasi seitsemän tutkijaa ja yksi rahoitushakemuksen laatinut tutkimushallinnon edustaja.

Sähköpostilla toteutetussa kyselyssä tiedusteltiin seuraavia asioita:

  • Mitä kautta saitte tiedon rahoitushankkeesta ja miksi haitte?
  • Millainen mielikuva hakuprosessista jäi? Hakisitteko uudelleen?
  • Mitkä seikat aiheuttivat eniten työtä? Miten kehittäisitte hakuprosessia?
  • Mitä vinkkejä teillä on niille, jotka ovat tekemässä hakemusta?

Tieto Post-Grant OA -rahoituksesta oli tullut enimmäkseen yliopiston erilaisten tukipalveluiden, kuten tutkimusrahoituksen palveluiden ja taloushallinnon kautta. Eräs tutkija mainitsi myös, että tieto oli tullut OA-kustantajan kautta.

Syyt Post-Grant OA -rahoituksen hakemiseen olivat moninaisia. Toisaalta tuotiin esiin, miten avoin julkaiseminen edistää tutkimustiedon leviämistä ja miten siihen kannustettiin projektissa (vrt. Open Access in FP7). Toisaalta Post-Grant OA -rahoitus palveli varsinaista tarkoitustaan: se tuki avointa julkaisemista, kun projekti oli jo päättynyt ja julkaisemiseen ei välttämättä ollut enää projektirahaa jäljellä. Eräs tutkija tiivisti asian näin: “Kuulin tukimahdollisuudesta, kun tutkimusrahoituksen asiantuntijat lähettivät siitä sähköpostia. Siinä vaiheessa FP7-projektini oli jo päättynyt, mutta projektiin liittyvät viimeiset tutkimukset olivat vielä julkaisematta. Ilman tätä mahdollisuutta minun olisi pitänyt maksaa julkaisumaksut muiden projektien rahoituksesta.”

Post-Grant OA -rahoituksen hakemista pidettiin enimmäkseen sujuvana ja yksinkertaisena prosessina, ja sen katsottiin palvelevan hyvin tarkoitustaan. Hakuprosessin aikana tulleisiin kysymyksiin ja ongelmakohtiin sai vastaajien mukaan nopeasti apua joko omasta organisaatiosta tai OpenAIREsta. Moni korosti tämän tuen merkitystä. “Hakemuksen ohjeet olivat erittäin selkeitä, ja verkkolomakkeiden täyttö helppoa ja nopeaa. OpenAIREn vastaavat virkailijat olivat hyvin auttavaisia, kun oli kysyttävää. Kyllä, hakisin uudelleen, jos olisin mukana tukeen oikeutetussa projektissa”, eräs tutkija arvioi. Muutkin hakuprosessiin tyytyväiset tutkijat ilmaisivat kiinnostuksensa hakea rahoitusta myös tulevaisuudessa, jos siihen olisi mahdollisuus. Kaksi kyselyyn vastannutta ilmoitti, ettei hakisi enää rahoitusta jatkossa, koska he pitivät hakuprosessia liian monivaiheisena ja työläänä saavutettuun säästöön nähden: “Jos olisin yksittäinen tutkija, en hakisi uudelleen. Organisaation intressissä tällainen rahoitus pitäisi olla”, toinen vastaajista kertoi. Yksi vastaaja koki OpenAIRE-ohjeistuksen hankalana, vaikka hakuprosessi oli muuten sujunut melko kitkattomasti.

Vastaajilta kysyttiin myös, mitkä asiat he kokivat Post-Grant OA -hakuprosessissa kaikkein työläimmiksi. Laskuttaminen vaati selvästi eniten paneutumista. Laskuttamisessa työtä tuotti kustantajan informoiminen, laskutusohjeiden tulkinta ja laskun jakamiseen liittyvä ylimääräinen työ. “Ohjeistus sieltä [laskutusta koordinoivan Athena Research Centren] suunnalta oli epäselvä ja jouduimme täydentämään hakemusta sekä lähettämään heille vielä erikseen alkuperäisen OA-maksua koskevan laskun”, vastaaja kertoi. Ylimääräistä vaivaa saattoi tuottaa myös alkurekisteröinti, hakemusliitteet tai lisenssineuvottelu kustantajan kanssa. Eräs vastaaja koki ongelmalliseksi tutkimuksen tallentamisen OpenAIRE-yhteensopivaan julkaisuarkistoon, kun oma organisaatio ei tätä vaihtoehtoa tarjonnut. Vastaajaa kehotettiin tallentamaan tutkimusartikkeli Zenodoon. Kaikkiaan viisi vastaajaa nosti esiin työläitä asioita hakuprosessista, mutta kolme heistä koki hakuprosessin kuitenkin kokonaisuutena helpoksi ja yksinkertaiseksi. “Koko hakemuksen tekemiseen meni aikaa alle tunti”, eräs vastaaja kertoi.

Useimmat kyselyyn vastanneet kannustavat tutkijakollegoitaan hakemaan Post-Grant OA -rahoitusta, jos siihen on mahdollisuus. Muutamia vinkkejäkin tarjotaan. Hakijoiden kannattaa ottaa selvää oman organisaation tarjoamasta tuesta, jota löytyy ainakin tietopalvelusta ja kirjastosta sekä tutkimusrahoitukseen ja taloushallintoon liittyvistä yksiköistä. Ohjeiden huolellinen lukeminen säästää ylimääräiseltä vaivalta. Ja jos OA-julkaisumaksu on suurempi kuin Post-Grant OA -tuki, laskun jakamisen mahdollisuus on hyvä selvittää etukäteen kustantajan ja OpenAIREn kanssa.

Post-Grant OA -tukea avoimeen julkaisemiseen on mahdollista saada vielä 28.2.2018 saakka. Tuki on tarkoitettu nimensä mukaisesti päättyneiden FP7-projektien tutkimustulosten julkaisemiseen. Tuen edellytykset ovat ennallaan, ja niihin voi tutustua aiemmassa blogikirjoituksessa.

FP7 Post-Grant Open Access Pilot -tukea haetaan verkko-osoitteesta https://postgrantoapilot.openaire.eu/.

Tuki EU-hankkeiden avoimeen julkaisemiseen jatkuu helmikuulle 2018 saakka

Vuonna 2015 alkanut tuki EU:n rahoittamien FP7-puiteohjelman hankkeiden avoimeen julkaisemiseen jatkuu 28.2.2018 saakka. Tuen edelltykset säilyvät samanlaisina kuin tähänkin saakka, esimerkiksi tukea voi saada korkeintaan kolmeen julkaisuun hanketta kohti, ja julkaisukanavien on oltava kokonaan avoimia Gold OA -kanavia. Tukea myönnetään sekä artikkelien että monografioiden julkaisemiseen. OpenAIRE:n hallinnoima tuki tunnetaan nimellä FP7 Post-Grant Open Access Pilot.

Tukea haetaan verkko-osoitteesta https://postgrantoapilot.openaire.eu/

Lisätietoja tuen ehdoista löytyy aiemmmasta postauksesta tässä blogissa.

Tänäastisia kokemuksia OA-tuen pilotista on koottu Haagissa huhtikuussa 2017 pidetyssä työpajassa. Samassa yhteydessä julkaistiin myös kiinnostava raportti Towards a Competitive and Sustainable OA Market in Europe – A Study of the Open Access Market and Policy Environment.

Open Science Fair 2017 Ateenassa 6.-8.9.2017

Open Science Fair 2017 kokoaa avoimen tieteen parissa toimivat Ateenaan

Tapahtuman tavoitteena on edistää kestävää avointa tiedettä. Kohderyhminä ovat politiikkatason päätöksentekijät, rahoittajat, kustantajat, sisällön tuottajat, tutkimusinfrastruktuurit/yhteisöt, tutkijat, kirjastot, tutkimusorganisaatiot ja innovaattorit.

Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuullaan asiantuntijaesityksiä ja käsitellään tieteen avoimuuden kysymyksiä ja haasteita ryhmätöissä, työpajoissa ja koulutussessioissa. Näyttääpä ohjelmassa ainakin alustavasti olevan datathonkin.

Tapahtuman järjestävät yhteistyönä neljä EU:n rahoittamaa konsortiota: OpenAIRE (www.openaire.eu), OpenUP (www.openup-h2020.eu), Foster (www.fosteropenscience.eu) ja OpenMinTeD (www.openminted.eu).

Lisätietoja

info@opensciencefair.eu

Ilmoitukset järjestäjien sivuilla

OpenAIRE: Announcing the Open Science Fair 2017 – 6-8 September, Athens

OpenUP: Announcing the Open Science Fair 2017

Open Science Fair 2017

Open Science Fair 2017-tapahtuman omat sivut (http://opensciencefair.eu/) ovat tätä kirjoitettaessa (9.5.2017) vielä keskeneräiset, mutta osoite kannattaa pistää muistiin ja seurata tapahtuman valmisteluja myös twitterissä #OSFair17

 

 

 

Ilmaisia palveluja tutkimuksen tarpeisiin

Palveluja tutkimuksen eri tarpeisiin

Onko rinnakkaistallentaminen ongelmasi? Haluatko tietoa EU-rahoitteisesta tutkimuksesta ja sen tuloksista? Lisää näkyvyyttä organisaatiosi tutkimustuotoksille?

OpenAIRE-projekteissa on vuodesta 2009 lähtien kehitetty palveluja tieteellisen tutkimuksen eri osapuolille, tutkijoille, tutkimusta koskevan tiedon tarjoajille, tutkimushallinnolle ja rahoittajille. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli varmistaa, että eurooppalaisilla tutkijoilla on käytettävissään infrastruktuuri, joka tukee Euroopan komission rinnakkaistallentamispilottia. Tästä palvelutarjonta on laajentunut huomattavasti. Nykyisin palvelut perustuvat pääosin OpenAIREn tietokannan tietoihin yli19 miljoonasta julkaisusta (deduplikoituja) ja yli 45 tuhannesta datasetista, jotka on haravoitu yli 6000 tietolähteestä (tilanne 15.3.2017). OpenAIRE tarjoaa mahdollisuuden yhdistää eri lähteistä tulevaa tietoa analyyseja ja raportointia varten (Kuva 1).

Kuva 1. OpenAIRE tiedon kerääjänä, jalostajana ja levittäjänä. Lähde: OpenAIRE – An Open Knowledge & Research Information Infrastructure

Suomalaisen tutkimusta koskevat tiedot OpenAIREssa

Suomessa tutkijoilla on vaihtoehtoja julkaisujen rinnakkaistallentamiselle, siksi OpenAIREn tarjoama vaihtoehto, Zenodo, ei ole ensisijainen rinnakkaistallentamispaikka.

Suomessa on kuusi OpenAIRE yhteensopivaa julkaisuarkistoa: Aaltodoc Publication Archive, HELDA, JyX, LUTPub, Theseus ja University of Oulu Repository – Jultika. Näissä arkistoissa olevat julkaisut ja datasetit saavat lisänäkyvyyttä, kun ne on haravoitu OpenAIREn tietokantaan. Jos käytettävissä on riittävät tunnisteet, OpenAIREssa linkitetään julkaisut tutkimusdataan ja nämä molemmat rahoittajiin. Nämä tiedot ovat käytettävissä OpenAIREn raportointivälineiden ja rajapintojen kautta.

Avoimen julkaisemisen tueksi OpenAIRE on tukenut Open Peer Review modulin kehittämistä. Moduli on tarkoitettu käytettäväksi DSpacen kanssa.

Jos julkaisu-/data-arkistosi ei vielä ole OpenAIRE-yhteensopiva, niin ohjeet liittymiseksi löytyvät täältä https://www.openaire.eu/intro-data-providers.

Tutkimushallinnon ja rahoittajien tarpeisiin löytyy tietoa komission avoimen tieteen politiikasta sekä analyysi ja raportointivälineitä.

Tulossa olevia palveluja

Kehitteillä on muun muassa

  • Brokering-palvelu, johon rekisteröitymällä saa tietoa oman arkiston tietoihin liittyvistä linkityksistä ja linkkeihin liittyvistä päivityksistä
  • Tutkimusdatan anonymisointipalvelu, josta kerromme lisää, kun palvelun beta-versio julkistetaan.

OpenAIRE-organisaatio

OpenAIRE2020-projektissa suunnitellaan osan projektin tehtävien siirtoa perustettavalle organisaatiolle. Organisaatio voisi oikeussubjektina toimia projektia paremmin sopimuksiin perustuvissa yhteistyömuodoissa, esimerkiksi rahoitushauissa. Tähänkin palaamme asian edistyessä.

OpenAIRE työpaja – Impact and Measurement of Open Access

Työpaja järjestettiin Oslossa järjestäjinä OpenAIRE-projektin kanssa CERES (aiemmin CRIStin) ja HiOA. Työpajan tarkoituksena oli mahdollistaa nykytilan arviointi eri sidosryhmien kesken (tutkimusta tekevät organisaatiot, rahoittajat, kustantajat, tutkimushallinto, infrastruktuuripalvelujen tarjoajat), tilanteessa, jossa avoimen julkaisemisen tilastojen ja indikaattorien standardointi alkuvaiheessa. Tämä tilanne tulikin hyvin ilmi työpajan aikana. Ideoita ja kokeiluja OA:n vaikutuksista on useita, mutta kattava laajempi vaikuttavuuden mittaaminen vielä puuttuu.

Aiemmat OpenAIRE-työpajat: https://www.openaire.eu/workshops/

OpenAIRE-webinaarit: https://www.openaire.eu/webinars/

 

OpenAIRE2020 toinen vuosi – eurooppalainen avoimen tieteen pilvi ja tutkimusdatan avoimuuden periaatteet

European Open Science Cloud

Vuosi sitten Roomassa järjestettiin työpaja, European Open Science Cloud for Research (EOSC) Workshop, jossa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa EOSC. EU komission näkökulmasta EOSC on osa digitaalisia yhteismarkkinoita ja tahtotila EOSC-pilven kehittämiseen on vahva. Keskustelussa ei kuitenkaan tullut selkeää yhteistä näkemystä siitä, mitä EOSC tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan.

Vuodessa asia on edennyt toteutuksen ensimmäiseen vaiheeseen. Horisontti 2020 haussa INFRADEV-04-2016 European Open Science Cloud for Research rahoituksen saaneen projektin käynnistystilaisuus järjestettiin tammikuussa 2017. The European Open Science Cloud for Research Pilot Project-projektin tavoitteita on projektin verkkosivulla kuvattu seuraavasti:

Specifically, it will

  • reduce fragmentation between data infrastructures by working across scientific and economic domains, countries and governance models, and

  • improve interoperability between data infrastructures by demonstrating how data and resources can be shared even when they are large and complex and in varied formats.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, miten näitä asioita käytännössä edistetää, kun projektista on vielä aika niukasti tietoa saatavilla. Projektin nimessä ‘Pilot’ antaa ymmärtää, että tavoitteena ei ole kovin kattava toteutus.

FAIR-periaatteet

Toinen viime vuoden suosittu avoimen tieteen aihe oli FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Re-usable). Vuonna 2014 Hollannista alkunsa saanut periaatelista oli usean seminaarin, työpajan ja muun kokoontumisen aiheena.

Yhtenä syynä tähän oli EU komission kesäkuussa julkaisema ‘Guidelines on FAIR Data Management in Horizon 2020‘, jonka liitteenä 1 on ‘Horizon 2020 FAIR Data Management Plan (DMP) template’. Liiteen ohjeita tulisi soveltaa kaikkiin H2020-projekteihin, joissa tuotetaan, kerätään tai prosessoidaan tutkimusdataa. Soveltamisesta todetaan:

“This template is not intended as a strict technical implementation of the FAIR principles, it is rather inspired by FAIR as a general concept.”

Myös muut rahoittajat, esimerkiksi National Institutes of Health (NIH), ovat nostaneet FAIR-periaatteet avoimen tieteen osaksi.

FAIR-periaatteet ovat hienoja ja kannatettavia periaatteita, mutta niiden soveltamista pitää arvioida tapauskohtaisesti tieteenalakohtaiset käytännöt huomioon ottaen. Tällaisen työskentelyn pohjalta voitaisiin luoda ja jakaa tieteenalakohtaisia parhaita käytäntöjä.

Tutkimusdatan avoimuus oletukseksi H2020-projekteissa

Vuoden 2016 uutisia oli EU komission päätös laajentaa H2020 Open Research Data Pilot niin, että vuonna 2017 alkaville H2020 projekteille tutkimusdatan avoimuus on oletus. Perustelluista syistä tutkimusdatan voi edelleenkin jättää avaamatta. Lisätietoa aiheesta löytyy OpenAIRE:n sivulta Extension of the Research Data Pilot ja Liisa Ewartin Horisontti 2020 ajankohtaisinfon 1.12.2016 esityksestä Sopimusasiat.

OpenAIRE2020 tapahtumat Suomessa vuonna 2016

Osana OpenAIRE2020-projektia järjestimme elokuussa 2016 seminaarin Infrastructures and networking for Open Science. Seminaarista on kirjoitus OpenAIRE-blogissa.

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen järjestämässä Nordic Open Science and Research Forum 2016 -foorumissa 21.11.2016  järjestimme työpajan otsikolla Research data infrastructures and services FAIR enough?

Alustuksena työpajatyöskentelylle Mari Kleemola Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta kävi läpi FAIR-periaatteet.

Työpajan tavoitteena oli arvioida FAIR-periaatteita. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, yksi kutakin FAIR-periaatetta kohti. Ryhmät kiersivät keskustelupisteillä, joita myös oli neljä. Keskustelupisteillä neljän tutkimuksen tukipalvelujen edustajat käsittelivät kunkin ryhmän kanssa FAIR-periaatteita käyttäen omia palvelujaan vertailukohtana. Mukana olivat Stina Westman, ATT-palvelut (AVAA, Etsin, IDA); Damien Lecarpentier, EUDAT; Jari Friman ja Kimmo Koskinen, OpenAIRE/Zenodo sekä Mari Kleemola, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Ryhmille annettiin muutamia periaatteiden arviointiin liittyviä kysymyksiä:

• How we recognize what is unfair?
• Can we analyze the degree of FAIRness?
• What is working? Which of the FAIR principles are easy to adopt?
• What is difficult? Which of the FAIR principles are the most difficult to adopt?
• What new ideas you got in discussions about FAIR-principles?
• To which questions you didn’t get answer in your discussions?

Työpajan tuloksia löytyy sivulta: Research data infrastructures and services FAIR enough?

Vuosi 2017?

Yhteistyö, yhteentoimivuus ja yhteensopivuus ovat avainsanoja tänä vuonna. Niitähän EOSC:ssä, FAIR-periaatteissa ja avoimessa tieteessä yleisemminkin tavoitellaan.

Seuraava OpenAIRE-tapahtuma on Oslossa 14.2.2017 järjestettävä

OpenAIRE Workshop – Impact and Measurement of Open Access

Infrastructures and networking for Open Science

Seminar on 30.8.2016 at the University of Helsinki

Welcome to participate in a national workshop on Infrastructures and networking for Open Science. The event is organized by Helsinki University Library in cooperation with Finnish Literature Society and OpenAIRE 2020 project.

The seminar is on 30.8.2016 at 9:30 – 16:00.
Venue: University of Helsinki, Unioninkatu 40 – Metsätalo, Sali 4 (B214)

The focus of the event is on presenting current Infrastructures supporting open science at European, national and institutional levels. Another target is to enhance networking between all stakeholders acting towards the advancement of open science. The seminar also contains informal, moderated thematic discussions during the breaks.

Recordings of the presentations are available:
First part 10:00 – 11:45
Second part 12:45 – 13:45
Third part 14:20 – 16:00

Programme

9:30 Registration and coffee
10:00 Opening words Sami Niinimäki, Ministry of Education and Culture
10:15 OpenAIRE2020 as a European infrastructure supporting Open Science Tony Ross-Hellauer, OpenAIRE 2020 / University of Göttingen
11:00 University-based Open Access publishing in Sweden and Kriterium collaboration Beate Eellend, National Library of Sweden
11:40 Networking lunch
12:40 Open Science Researcher to Researcher: Open Knowledge Finland and Finnish Committee for Research Data Heidi Laine, Open Knowledge Finland
13:00 HELDIG – Helsinki Centre for Digital Humanities as a platform for open science & DARIAH collaboration in Finland Mikko Tolonen and Eero Hyvönen, University of Helsinki
13:20 MILDRED – Developing Research Data Infrastructure at the University of Helsinki Ville Tenhunen, University of Helsinki
13:40 Coffee & networking
14:20 ATTX – National platform for Linked Data on Research Joonas Kesäniemi, University of Helsinki
14:40 TAJUA project – models for supporting open scholarly publishing Esa-Pekka Keskitalo, National Library of Finland
15:00 EUDAT service and experiences from the Aalto Data Repository Pilot Keijo Heljanko, Aalto University
15:20 Closing session and networking

Twitter: @OpenAIRE_eu

Please note also a related event on the previous day: Books, Libraries and Open Access.

openaire_logoLOGO_CE_Vertical_EN_quadri_LR[1]HY-logo

Tukea tarjolla avointen lehtien kehittämiseen

OpenAIRE on käynnistänyt ohjelman, jonka puitteissa on mahdollista saada tukea avointen tiedelehtien kehittämishankkeisiin. Tukea kohdistetaan lehdille, jotka eivät peri maksuja kirjoittajilta. Lehdissä tulee olla viimeisen vuoden aikana julkaistu vähintään yksi artikkeli, joka pohjautuu EU:n FP7-rahoitusohjelman hankkeisiin. Tuen avulla parannetaan lehtien teknistä julkaisualustaa, edistetään DOI-tunnusten ja CC-lisenssien käyttöä sekä Orcid-tutkijatunnisteiden käyttöonottoa.

Tuen hakemiseen tarvitaan suunnitelma lehden tai laajemman julkaisualustan kehittämisestä. Tuen hakuaika päättyy 30.6.2016, ja tukea saavat hankkeet ilmoitetaan elokuun alussa.

Tarkempia tietoja tuen ehdoista ja hakumenettelystä on saatavilla osoitteessa: https://www.openaire.eu/funding-available-for-apc-free-open-access-journals-and-platforms-may-2016

OpenAIRE2020 ensimmäinen vuosi – FP7 post-grant rahoitusta ja tietoa H2020-ohjelmasta

OpenAIRE2020 ensimmäisen vuoden tapahtumia

Ensimmäinen vuosi OpenAIRE2020-projektista on takana. Toimimme projektissa Kimmo Koskisen kanssa National Open Access Desk (NOAD)-roolissa. Tarkastelen viime vuoden tapahtumia tästä näkökulmasta. Muusta OpenAIRE2020:n laajasta toiminnasta löytyy lisätietoa esimerkiksi OpenAIRE blogista ja –uutiskirjeestä.

Tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2015 pidän tiedottamista FP7 post-grant Open Access Pilot– rahoituksesta. Lähetimme sähköpostia 118 FP7-projektille, joissa on suomalainen koordinaattori ja jotka ovat rahoituskelpoisia. Tiedotimme rahoitusmahdollisuudesta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen EU-yhteyshenkilöille sekä EUTI:n kautta National Contact Point (NCP)-verkostolle. Pilotin perusteella on tarkoitus arvioida tällaisen rahoitusmuodon toimivuutta, siksi kaikki palaute pilotista on tervetullutta.

Tähän mennessä (3.2.2016) suomalaiset projektit ovat tehneet 8 rahoitushakemusta. Näistä viisi on saanut rahoitusta yhteensä 4927 euroa. Rahoitustiedot käyvät ilmi juuri avatuilta FP post-grant Open Access Pilot:in tilastosivuilta. Maakohtaisessa vertailussa Suomi on kokonaisrahoitusmäärän osalta yhdeksäs. Kaiken kaikkiaan pilotissa on maksettu 209 000 euroa APC-maksuja, kun koko rahoitus on 4 miljoonaa euroa. Ei siis tarvitse olla huolestunut rahoituksen riittävyydestä, kuten Pablo de Castro OpenAIRE blogissa toteaa. Kannattaa hakea rahoitusta pilotista!

EUTI:n järjestämässä Hanat auki Horisonttiin! jaoimme esitteitä, joissa on tietoa Horisontti2020-ohjelman julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuuteen liittyvistä vaatimuksista ja OpenAIRE-työkaluista. Esitteet löytyvät OpenAIRE H2020 factsheets-sivulta

Välitimme syksyllä H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille, NCP-verkostolle ja EU-yhteyshenkilöille kutsun OpenAIRE2020-työpajaan “Sharing research data and open access to publications in H2020”. Muutamia suomalaisia osallistuikin tapahtumaan, jossa alustuspuheenvuorojen jälkeen pienryhmissä käsiteltiin, mitä julkaisujen avoimuuden mandaatti ja tutkimusdatan avoimuuden pilotti tarkoittavat käytännössä H2020-projektien näkökulmasta.

OpenAIRE2020-projektissa osallistuimme käynnistystilaisuuteen, yleiskokoukseen ja Region North NOAD kokouksiin. Edellä mainitussa työpajassa, LIBER-kokouksen yhteydessä järjestettyyn työpajassa ja OpenAIRE2020 webinaareista saimme lisätietoa projektin teemoista. Webinaarit ovat nauhoitteina nähtävissä OpenAIRE Webinars-sivulla. Tavoitteena näihin osallistumisissa on ollut kehittää omaa osaamista, verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa.

Tulossa tänä vuonna

FP7 post-grant OA-viestintä jatkuu eli kuten viime vuonnakin lähetämme sähköpostia suomalaisille koordinaattoreille, joiden projekti päättyy tänä vuonna ja joiden projekti on rahoituskelpoinen. Rahoituskelpoisten projektien aikaikkunaa muutettiin vuodenvaihteessa niin, että rahoituskelpoisia ovat 1.1.2014 ja sen jälkeen alkaneet projektit, lisätietoa tästä FAQ FP7 post-grant Open Access Publishing funds – FAQ 2.

H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille lähetämme keväällä ja syksyllä yleistietoa H2020 julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuusasioista. Tämä on osa OpenAIRE2020-viestintää, jonka kaikki NOADit toteuttavat.

Yhteistyötä kansallisella tasolla jatketaan EUTI:n/NCP-verkoston, Avoin tiede ja tutkimus-hankkeen sekä muiden H2020-ohjelman ja avoimen tieteen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Yhtenä vuoden tärkeimmistä yhteistyötavoitteista on kansallisen avoimen tieteen tilaisuuden järjestäminen. Siitä kerromme lisätietoa myöhemmin, kun tilaisuuden suunnittelu edistyy.

Yhteistyö OpenAIRE2020-projektissa jatkuu niin koko projektin osalta työpajoissa, seminaareissa ja yleiskokouksessa kuin myös pohjoimaisella tasolla NOAD-toiminnan koordinointina ja kokemusten vaihtona.

Tänä vuonna tulee olemaan myös enemmän tiedottamista OpenAIRE2020:n eri työpakettien edistymisestä, esimerkkinä työpaketti 1, jossa rakennetaan OpenAIRE:n pohjalta oikeussubjektia (legal entity). Tähän liittyen julkaistiin tarjouspyyntö tammikuun lopussa.

OpenAIRE on mukana visioimassa “European Open Science Cloud” (EOSC) kehitystyötä. EOSC on osa EU:n komission digitaalisten yhteismarkkinoiden luomista. Aiheesta järjestettiin 5.2.2016 työpaja, jossa kerrottiin EOSC:n taustaa ja keskusteltiin tulevista toimenpiteistä ja riskeistä. Jatkoa seuraa ainakin siltä osin, että EOSC:n kehittämiseksi on tulossa oma H2020-haku INFRADEV-04-2016.

Lisätietoja: openaccess-info@helsinki.fi

Pauli Assinen

OpenAIRE2020 FP7 Gold OA Pilot Workshop LIBER2015-konferenssissa

OpenAIRE2020 FP7 Gold OA Pilot Workshop LIBER2015-konferenssissa

Eurooppalaisten tutkimusyliopistojen järjestö LIBER (Ligue des Bibliothèques Européennes de Recherche/Association of European Research Libraries) järjesti vuoden 2015 konferenssin Lontoossa 24.-26.6.2015. Järjestäjänä toimi University of London. Paikalla oli lähes 500 osallistujaa 40 maasta. Suomalaisia oli mukana runsaasti. Osittain tähän vaikutti se, että vuoden 2016 konferenssi järjestetään Suomessa.

Pilottityöpaja

Konferenssin ohjelmaan sisältyi työpaja EC FP7 Post-Grant Gold Open Access Pilot Workshop. Työpajassa esiteltiin keväällä 2015 käynnistyneen FP7 Gold OA pilotin taustaa, tavoitteita ja toteutusta. Pilotissa rahoitetaan päättyneiden FP7-projektien kirjoittajamaksuja (APC).

Työpajan avasi Pablo de Castro, pilotin koordinaattori LIBERin organisaatiossa. Yleiskuvauksen lisäksi hän nosti esille asioita, joiden selvittämistä pilotti mahdollistaa, kuten:

  • yhdenmukaistaa keinoja hakukelpoisten projektien ja tutkijoiden tavoittamiseksi
  • selvittää tutkijoiden asenteita OA julkaisemista kohtaan
  • selvittää, miten erilaiset tutkimuksen rahoitusmallit eri maissa vaikuttavat pilotin vastaanottamiseen ja onnistumiseen
  • selvittää, miten kirjoittajamaksujen työnkulut soveltuu tutkijoiden maksamien kirjoittajamaksujen raportointiin ja miten kirjoittajamaksuja käsitellään eri tietojärjestelmissä
  • yhdenmukaistaa teknisesti kirjoittajamaksujen tiedonkeruuta eri organisaatioissa ja maissa

Kirjoittajamaksujen rahoitusmalleja

Kirjoittajamaksujen rahoitusmallit vaihtelevat huomattavasti maittain. Alkuvaiheen havaintojen perusteella rahoitusmallit on pilotissa jaettu kolmeen ryhmään:

  • Organisaatiot, joilla (melko) rajoittamaton Gold Open Access rahoitus, josta seuraa, että rahoitus ei rajoita tutkijan mahdollisuuksia valita missä hän julkaisee. Tämä on tilanne monessa organisaatiossa Isossa-Britanniassa ja Hollannissa.
  • Organisaatiot, joilla on rajoitettu Gold Open Acces rahoitus, esimerkiksi ei rahoiteta julkaisemista hybridilehdissä. Tämä on yleistä muun muassa Norjassa, Itävallassa ja Saksassa. Tämä malli on käytössä myös tässä pilotissa.
  • Organisaatiot/maat, joilla on niukasti tai ei ollenkaan keskitettyä Gold Open Access rahoitusta. Tämä on yleisin tilanne EU-maissa. Pilotti tarjoaa näille mahdollisuuden ja haasteen toteuttaa Gold Open Access kirjoittajamaksujen käsittelyn työnkulkuja, joista pilotissa on saatu kokemuksia.

Rahoitusmallien välillä on eroja esimerkiksi siinä, miten hyvin organisaatioissa ja kansallisella tasolla tiedetään paljonko kirjoittajamaksuja on maksettu ja kenelle.

Pilotista tiedottaminen

Paras tiedonlähde on OpenAIRE:n FP7 Gold Open Access pilot –sivu. Siellä voi tarkistaa onko FP7-projekti hakukelpoinen, rekisteröityä ja sisäänkirjautumisen jälkeen täyttää hakemuslomakkeen. Sivulla on myös mahdollista hakea hakukelpoisia projekteja organisaatioittain.

Harva tutkija tietää tästä pilotista ja edellä mainitun sivun olemassaolosta. Siksi tarvitaan tiedottamista asiasta. Työpajassa esitettiin kolmivaiheinen toimintamalli pilotin viestintään. Ensimmäinen vaihe on hakukelpoisten FP7-projektien tunnistaminen. Toisessa vaiheessa pyritään tavoittamaan ko. projektit www-sivujen kautta, sähköpostitse tai esittelemällä asiaa eri tilaisuuksissa. Kolmantena vaiheena suositellaan harkitsemaan tukipalvelua hakemusten täyttämiseen.

Esimerkkeinä esiteltiin Universität Wien ja University of Glasgow, joissa on tiedotettu sekä Open Access www-sivuilla (UW OA ja UoG OA) että sähköpostitse. Molemmissa tarjotaan myös tukea hakemuksen täyttämiseen.

Yhteistyö kustantajien kanssa

Pilotissa on tehty yhteistyötä kustantajien kanssa teknisiin standardeihin, työnkulkuihin, tiedottamiseen ja hallinnollisiin prosesseihin liittyen. Kirjoittajamaksujen tyyppisten muiden rahoitusmekanismien (non-APC –based Open Access journals) osalta on käynnissä selvitys, jonka pohjalta harkitaan rahoitusmahdollisuuksia vuoden 2016 alussa.

Tilanne Suomessa

Pilotista löytyy tietoa suomeksi tässä blogissa otsikolla Tukea EU-hankkeiden avoimeen julkaisemiseen – Gold OA Pilot. Tähän on viitattu myös EUTI:n uutiskirjeessä 11/15 olleessa uutisessa.

Olemme OpenAIRE2020-projektin NOAD-roolissa selvittäneet ne hakukelpoiset projektit, joissa on suomalainen koordinaattori. Näiden projektien yhteyshenkilöille on lähetetty sähköpostiviesti, jossa kerrotaan rahoitusmahdollisuudesta. Tähän mennessä on lähetetty sähköpostia 108 projektille. Jatkamme postituksia sitä mukaan, kun projektit päättyvät eli tulevat hakukelpoisiksi.

Olemme lähettäneet tiedon postituksista EUTI:n edustajille jaettavaksi edelleen Suomen kansallisten H2020 yhteyshenkilöiden NCP-verkostossa. Projektien saama viesti on lähetetty tiedoksi myös niille yliopistojen ja tutkimuslaitosten EU-yhteyshenkilöille, joiden yhteystiedot löytyvät EUTI:n yhteystiedot -sivulta.

Lisätietoja: openaccess-info@helsinki.fi

Pauli Assinen