OpenAIRE2020 toinen vuosi – eurooppalainen avoimen tieteen pilvi ja tutkimusdatan avoimuuden periaatteet

European Open Science Cloud

Vuosi sitten Roomassa järjestettiin työpaja, European Open Science Cloud for Research (EOSC) Workshop, jossa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa EOSC. EU komission näkökulmasta EOSC on osa digitaalisia yhteismarkkinoita ja tahtotila EOSC-pilven kehittämiseen on vahva. Keskustelussa ei kuitenkaan tullut selkeää yhteistä näkemystä siitä, mitä EOSC tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan.

Vuodessa asia on edennyt toteutuksen ensimmäiseen vaiheeseen. Horisontti 2020 haussa INFRADEV-04-2016 European Open Science Cloud for Research rahoituksen saaneen projektin käynnistystilaisuus järjestettiin tammikuussa 2017. The European Open Science Cloud for Research Pilot Project-projektin tavoitteita on projektin verkkosivulla kuvattu seuraavasti:

Specifically, it will

  • reduce fragmentation between data infrastructures by working across scientific and economic domains, countries and governance models, and

  • improve interoperability between data infrastructures by demonstrating how data and resources can be shared even when they are large and complex and in varied formats.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, miten näitä asioita käytännössä edistetää, kun projektista on vielä aika niukasti tietoa saatavilla. Projektin nimessä ’Pilot’ antaa ymmärtää, että tavoitteena ei ole kovin kattava toteutus.

FAIR-periaatteet

Toinen viime vuoden suosittu avoimen tieteen aihe oli FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Re-usable). Vuonna 2014 Hollannista alkunsa saanut periaatelista oli usean seminaarin, työpajan ja muun kokoontumisen aiheena.

Yhtenä syynä tähän oli EU komission kesäkuussa julkaisema ’Guidelines on FAIR Data Management in Horizon 2020’, jonka liitteenä 1 on ’Horizon 2020 FAIR Data Management Plan (DMP) template’. Liiteen ohjeita tulisi soveltaa kaikkiin H2020-projekteihin, joissa tuotetaan, kerätään tai prosessoidaan tutkimusdataa. Soveltamisesta todetaan:

”This template is not intended as a strict technical implementation of the FAIR principles, it is rather inspired by FAIR as a general concept.”

Myös muut rahoittajat, esimerkiksi National Institutes of Health (NIH), ovat nostaneet FAIR-periaatteet avoimen tieteen osaksi.

FAIR-periaatteet ovat hienoja ja kannatettavia periaatteita, mutta niiden soveltamista pitää arvioida tapauskohtaisesti tieteenalakohtaiset käytännöt huomioon ottaen. Tällaisen työskentelyn pohjalta voitaisiin luoda ja jakaa tieteenalakohtaisia parhaita käytäntöjä.

Tutkimusdatan avoimuus oletukseksi H2020-projekteissa

Vuoden 2016 uutisia oli EU komission päätös laajentaa H2020 Open Research Data Pilot niin, että vuonna 2017 alkaville H2020 projekteille tutkimusdatan avoimuus on oletus. Perustelluista syistä tutkimusdatan voi edelleenkin jättää avaamatta. Lisätietoa aiheesta löytyy OpenAIRE:n sivulta Extension of the Research Data Pilot ja Liisa Ewartin Horisontti 2020 ajankohtaisinfon 1.12.2016 esityksestä Sopimusasiat.

OpenAIRE2020 tapahtumat Suomessa vuonna 2016

Osana OpenAIRE2020-projektia järjestimme elokuussa 2016 seminaarin Infrastructures and networking for Open Science. Seminaarista on kirjoitus OpenAIRE-blogissa.

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen järjestämässä Nordic Open Science and Research Forum 2016 -foorumissa 21.11.2016  järjestimme työpajan otsikolla Research data infrastructures and services FAIR enough?

Alustuksena työpajatyöskentelylle Mari Kleemola Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta kävi läpi FAIR-periaatteet.

Työpajan tavoitteena oli arvioida FAIR-periaatteita. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, yksi kutakin FAIR-periaatetta kohti. Ryhmät kiersivät keskustelupisteillä, joita myös oli neljä. Keskustelupisteillä neljän tutkimuksen tukipalvelujen edustajat käsittelivät kunkin ryhmän kanssa FAIR-periaatteita käyttäen omia palvelujaan vertailukohtana. Mukana olivat Stina Westman, ATT-palvelut (AVAA, Etsin, IDA); Damien Lecarpentier, EUDAT; Jari Friman ja Kimmo Koskinen, OpenAIRE/Zenodo sekä Mari Kleemola, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Ryhmille annettiin muutamia periaatteiden arviointiin liittyviä kysymyksiä:

• How we recognize what is unfair?
• Can we analyze the degree of FAIRness?
• What is working? Which of the FAIR principles are easy to adopt?
• What is difficult? Which of the FAIR principles are the most difficult to adopt?
• What new ideas you got in discussions about FAIR-principles?
• To which questions you didn’t get answer in your discussions?

Työpajan tuloksia löytyy sivulta: Research data infrastructures and services FAIR enough?

Vuosi 2017?

Yhteistyö, yhteentoimivuus ja yhteensopivuus ovat avainsanoja tänä vuonna. Niitähän EOSC:ssä, FAIR-periaatteissa ja avoimessa tieteessä yleisemminkin tavoitellaan.

Seuraava OpenAIRE-tapahtuma on Oslossa 14.2.2017 järjestettävä

OpenAIRE Workshop – Impact and Measurement of Open Access

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *