Synergiat kestävään, avoimeen ja vastuulliseen tutkimukseen: Open Science Fair 2019

Noin 400 avoimen tieteen toimijaa kokoontui syyskuussa Portugalin Portoon Douro-joen partaalle konferenssikeskuksena toimivaan historialliseen tullirakennukseen. Kokouksen teema Synergies for Sustainable, Open and Responsible Research nosti esiin avoimen tieteen kentän lukuisten toimijoiden yhteistyöstä syntyvän synergian.

Open Science Fair -tapahtuman järjesti yhdessä neljä eurooppalaista avoimen tieteen hanketta: OpenAIRE, FIT4RRI, EOSC Secreretariat ja FAIRsFAIR.

 

 

Konferenssiohjelma koostui perinteisistä Keynote-puheenvuoroista, rinnakkaisista tiettyyn teemaan keskittyvistä työpajoista ja noin 50 posteria sisältäneestä posterisessiosta. Kolmantena päivänä ohjelmaan sisältyi myös kiinnostava demosessio, jossa demojen esittelijöillä oli kaksi minuuttia aikaa vakuuttaa kuulijat, että demoon kannattaa tutustua tarkemmin. Näihin olisi mielellään perehtynyt pidempäänkin, mutta käytännössä vain muutamaan niistä ehti tutustua demoille varatussa ajassa.

Demoista mieleen jäi erityisesti ranskalainen Dissem.in -palvelu, jonka tavoitteena on sujuvoittaa rinnakkaistallennusta julkaisuarkistoon. Toinen lupaavalta vaikuttanut demo oli taulukkomuotoisen tutkimusdatan anonymisointiin tarkoitettu Amnesia-työkalu, jota on kehitetty OpenAIREn puitteissa. Mielenkiintoisia olivat myös demot, joissa esiteltiin työkaluja tutkimusaineistojen metatietojen rikastamiseen, esimerkiksi affiliaatiotiedolla. Nämä, kuten monet muutkin kehitteillä olevat palvelut ja sovellukset, ovat vielä beta-vaiheessa, mutta niiden kehitystä kannattaa seurata.

Kokouksen viimeisenä päivänä oli vuorossa Plan S -paneeli, jossa selvitettiin hankkeen etenemissuunnitelmaa ja korostettiin myös julkaisuarkistojen merkitystä, vaikka ne jäivätkin Plan S:n alkuvaiheessa vähemmälle  huomiolle.

Open Science Fair -konferenssin:

Näkymä Douro-joelle
Open Science Fair 2019-tapahtuma järjestettiin Douro-joen varrella Portossa.
Kokoussali Alfandega do Porto Congress Center -tiloissa
Alfandega do Porto Congress Center oli Open Science Fair 2019 tapahtumapaikka. Kongressikeskus on rakennettu vanhaan tullirakennukseen, joka on yksi Porton maamerkkejä.

Eurooppalaiset avoimen tieteen palvelut ja infrastruktruurit esillä Open Science Fair –tapahtumassa

Stavros Niarchos -keskus (Kuva: Pauli Assinen)

Ateenan uusi kansalliskirjasto Stavros Niarchos –kulttuurikeskuksessa kokosi syyskuun alussa eurooppalaiset avoimen tieteen palveluiden ja infran kehittäjät ensimmäistä kertaa järjestettyyn Open Science Fair –tapahtumaan. Kokouksen järjestivät neljä avoimeen tieteen saralla toimivaa hanketta: OpenAIRE, OpenUP, OpenMinTeD ja Foster. Tavoitteena oli liittää yhteen periaatelinjaukset, infrastruktuurit, palvelut, työnkulut ja ihmiset. Kokouksen tärkein anti on tiivistetty lyhyeen videoon:

Yksi kokouksen key note –puhujista oli prof. Jeffrey Sachs, amerikkalainen taloustieteilijä, joka tunnetaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Hän korosti, että kestävä kehitys on täysin saavutettavissa oleva tavoite, jonka saavuttamista avoin tiede ja tutkimusdatan avaaminen voivat omalta osaltaan vauhdittaa.

Jeffrey Sachs

Toinen pääpuhuja oli prof. John Ioannidis Stanfordin yliopistosta. Hän on tutkinut laajasti julkaistujen tutkimustulosten toistettavuutta, ja tulokset osoittavat, että hyvin harvat tutkimukset voidaan toistaa onnistuneesti. Jopa sellaisissa avoimissa lehdissä, jotka edellyttävät artikkelien taustalla olevan tutkimusdatan avointa saatavuutta, vain noin puolet tuloksista on mahdollista toistaa.

John Ioannidis

Avoimen tieteen alueella toimivien tutkimusinfrastruktuurien yhteistyötä pyritään jatkossa tiivistämään, erityisesti tutkimuksen pilvipalveluita kehittävän European Open Science Cloud –hankkeen (EOSC) myötä. Tästä asiasta järjestettiin oma sessiokin, jossa eurooppalaista verkkoinfraa kehittävä Géant, datakeskusten laskentapalveluita kehittävä EGI ja avoimen tieteen tuki- ja taustapalveluita tarjoava OpenAIRE keskustelivat asiakkaille suunnatuista palveluista ja niiden koordinoinnista. Lisää tämäntyyppistä yhteistyötä tullaan näkemään seuraavassa OpenAIRE Advance –nimellä kutsutussa projektivaiheessa, joka käynnistyy vuoden 2018 alussa.

Olennainen osa tapahtumaa olivat työpajat, joissa osallistujat saivat mahdollisuuden antaa oman panoksensa palvelujen ideointiin ja kehittämiseen. Työpajoissa käytettiin erilaisia menetelmiä, mukana oli muun muassa työpaja, jossa käytettiin draaman keinoja avoimen tieteen haasteiden tunnistamiseen.

Posterisessio

Postereita oli kahdeksantoista. Ne käsittelivät erilaisia avoimen tieteen web-palveluja ja avoimen julkaisemisen aiheita. Mildred meets ATTX -posterimme lisäksi tutkimusdata-asiat eivät olleet postereissa yhtä paljon esillä kuin avoin julkaiseminen.

Posterien abstraktit löytyvät täältä: http://opensciencefair.eu/posters.

Posterit oli sijoitettu pääkokoustilaan, jonka lasiseinien takana aukeni upea maisema Välimerelle ja ympäri Ateenaa. (Kuva: Pauli Assinen)
Posteri löytyy Zenodosta: https://doi.org/10.5281/zenodo.997982

Open Science Fair -tapahtumasta julkaistuja kirjoituksia:

Videotallenne Open Science Fair 2017 esityksistä

Open Science Fair 2017 in OpenAIRE Newsletter

Open Science Fair 2017 in FOSTER News

Mojca Kotar: Enabling openness, reproducibility and re-use of research: Open Science FAIR, Athens, 6-8 September 2017

Andrea Chiarelli: Open Science in the cradle of democracy

Kimmo Koskinen ja Pauli Assinen

Open Science Fair 2017 Ateenassa 6.-8.9.2017

Open Science Fair 2017 kokoaa avoimen tieteen parissa toimivat Ateenaan

Tapahtuman tavoitteena on edistää kestävää avointa tiedettä. Kohderyhminä ovat politiikkatason päätöksentekijät, rahoittajat, kustantajat, sisällön tuottajat, tutkimusinfrastruktuurit/yhteisöt, tutkijat, kirjastot, tutkimusorganisaatiot ja innovaattorit.

Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuullaan asiantuntijaesityksiä ja käsitellään tieteen avoimuuden kysymyksiä ja haasteita ryhmätöissä, työpajoissa ja koulutussessioissa. Näyttääpä ohjelmassa ainakin alustavasti olevan datathonkin.

Tapahtuman järjestävät yhteistyönä neljä EU:n rahoittamaa konsortiota: OpenAIRE (www.openaire.eu), OpenUP (www.openup-h2020.eu), Foster (www.fosteropenscience.eu) ja OpenMinTeD (www.openminted.eu).

Lisätietoja

info@opensciencefair.eu

Ilmoitukset järjestäjien sivuilla

OpenAIRE: Announcing the Open Science Fair 2017 – 6-8 September, Athens

OpenUP: Announcing the Open Science Fair 2017

Open Science Fair 2017

Open Science Fair 2017-tapahtuman omat sivut (http://opensciencefair.eu/) ovat tätä kirjoitettaessa (9.5.2017) vielä keskeneräiset, mutta osoite kannattaa pistää muistiin ja seurata tapahtuman valmisteluja myös twitterissä #OSFair17

 

 

 

Ilmaisia palveluja tutkimuksen tarpeisiin

Palveluja tutkimuksen eri tarpeisiin

Onko rinnakkaistallentaminen ongelmasi? Haluatko tietoa EU-rahoitteisesta tutkimuksesta ja sen tuloksista? Lisää näkyvyyttä organisaatiosi tutkimustuotoksille?

OpenAIRE-projekteissa on vuodesta 2009 lähtien kehitetty palveluja tieteellisen tutkimuksen eri osapuolille, tutkijoille, tutkimusta koskevan tiedon tarjoajille, tutkimushallinnolle ja rahoittajille. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli varmistaa, että eurooppalaisilla tutkijoilla on käytettävissään infrastruktuuri, joka tukee Euroopan komission rinnakkaistallentamispilottia. Tästä palvelutarjonta on laajentunut huomattavasti. Nykyisin palvelut perustuvat pääosin OpenAIREn tietokannan tietoihin yli19 miljoonasta julkaisusta (deduplikoituja) ja yli 45 tuhannesta datasetista, jotka on haravoitu yli 6000 tietolähteestä (tilanne 15.3.2017). OpenAIRE tarjoaa mahdollisuuden yhdistää eri lähteistä tulevaa tietoa analyyseja ja raportointia varten (Kuva 1).

Kuva 1. OpenAIRE tiedon kerääjänä, jalostajana ja levittäjänä. Lähde: OpenAIRE – An Open Knowledge & Research Information Infrastructure

Suomalaisen tutkimusta koskevat tiedot OpenAIREssa

Suomessa tutkijoilla on vaihtoehtoja julkaisujen rinnakkaistallentamiselle, siksi OpenAIREn tarjoama vaihtoehto, Zenodo, ei ole ensisijainen rinnakkaistallentamispaikka.

Suomessa on kuusi OpenAIRE yhteensopivaa julkaisuarkistoa: Aaltodoc Publication Archive, HELDA, JyX, LUTPub, Theseus ja University of Oulu Repository – Jultika. Näissä arkistoissa olevat julkaisut ja datasetit saavat lisänäkyvyyttä, kun ne on haravoitu OpenAIREn tietokantaan. Jos käytettävissä on riittävät tunnisteet, OpenAIREssa linkitetään julkaisut tutkimusdataan ja nämä molemmat rahoittajiin. Nämä tiedot ovat käytettävissä OpenAIREn raportointivälineiden ja rajapintojen kautta.

Avoimen julkaisemisen tueksi OpenAIRE on tukenut Open Peer Review modulin kehittämistä. Moduli on tarkoitettu käytettäväksi DSpacen kanssa.

Jos julkaisu-/data-arkistosi ei vielä ole OpenAIRE-yhteensopiva, niin ohjeet liittymiseksi löytyvät täältä https://www.openaire.eu/intro-data-providers.

Tutkimushallinnon ja rahoittajien tarpeisiin löytyy tietoa komission avoimen tieteen politiikasta sekä analyysi ja raportointivälineitä.

Tulossa olevia palveluja

Kehitteillä on muun muassa

  • Brokering-palvelu, johon rekisteröitymällä saa tietoa oman arkiston tietoihin liittyvistä linkityksistä ja linkkeihin liittyvistä päivityksistä
  • Tutkimusdatan anonymisointipalvelu, josta kerromme lisää, kun palvelun beta-versio julkistetaan.

OpenAIRE-organisaatio

OpenAIRE2020-projektissa suunnitellaan osan projektin tehtävien siirtoa perustettavalle organisaatiolle. Organisaatio voisi oikeussubjektina toimia projektia paremmin sopimuksiin perustuvissa yhteistyömuodoissa, esimerkiksi rahoitushauissa. Tähänkin palaamme asian edistyessä.

OpenAIRE työpaja – Impact and Measurement of Open Access

Työpaja järjestettiin Oslossa järjestäjinä OpenAIRE-projektin kanssa CERES (aiemmin CRIStin) ja HiOA. Työpajan tarkoituksena oli mahdollistaa nykytilan arviointi eri sidosryhmien kesken (tutkimusta tekevät organisaatiot, rahoittajat, kustantajat, tutkimushallinto, infrastruktuuripalvelujen tarjoajat), tilanteessa, jossa avoimen julkaisemisen tilastojen ja indikaattorien standardointi alkuvaiheessa. Tämä tilanne tulikin hyvin ilmi työpajan aikana. Ideoita ja kokeiluja OA:n vaikutuksista on useita, mutta kattava laajempi vaikuttavuuden mittaaminen vielä puuttuu.

Aiemmat OpenAIRE-työpajat: https://www.openaire.eu/workshops/

OpenAIRE-webinaarit: https://www.openaire.eu/webinars/

 

OpenAIRE2020 ensimmäinen vuosi – FP7 post-grant rahoitusta ja tietoa H2020-ohjelmasta

OpenAIRE2020 ensimmäisen vuoden tapahtumia

Ensimmäinen vuosi OpenAIRE2020-projektista on takana. Toimimme projektissa Kimmo Koskisen kanssa National Open Access Desk (NOAD)-roolissa. Tarkastelen viime vuoden tapahtumia tästä näkökulmasta. Muusta OpenAIRE2020:n laajasta toiminnasta löytyy lisätietoa esimerkiksi OpenAIRE blogista ja –uutiskirjeestä.

Tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2015 pidän tiedottamista FP7 post-grant Open Access Pilot– rahoituksesta. Lähetimme sähköpostia 118 FP7-projektille, joissa on suomalainen koordinaattori ja jotka ovat rahoituskelpoisia. Tiedotimme rahoitusmahdollisuudesta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen EU-yhteyshenkilöille sekä EUTI:n kautta National Contact Point (NCP)-verkostolle. Pilotin perusteella on tarkoitus arvioida tällaisen rahoitusmuodon toimivuutta, siksi kaikki palaute pilotista on tervetullutta.

Tähän mennessä (3.2.2016) suomalaiset projektit ovat tehneet 8 rahoitushakemusta. Näistä viisi on saanut rahoitusta yhteensä 4927 euroa. Rahoitustiedot käyvät ilmi juuri avatuilta FP post-grant Open Access Pilot:in tilastosivuilta. Maakohtaisessa vertailussa Suomi on kokonaisrahoitusmäärän osalta yhdeksäs. Kaiken kaikkiaan pilotissa on maksettu 209 000 euroa APC-maksuja, kun koko rahoitus on 4 miljoonaa euroa. Ei siis tarvitse olla huolestunut rahoituksen riittävyydestä, kuten Pablo de Castro OpenAIRE blogissa toteaa. Kannattaa hakea rahoitusta pilotista!

EUTI:n järjestämässä Hanat auki Horisonttiin! jaoimme esitteitä, joissa on tietoa Horisontti2020-ohjelman julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuuteen liittyvistä vaatimuksista ja OpenAIRE-työkaluista. Esitteet löytyvät OpenAIRE H2020 factsheets-sivulta

Välitimme syksyllä H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille, NCP-verkostolle ja EU-yhteyshenkilöille kutsun OpenAIRE2020-työpajaan “Sharing research data and open access to publications in H2020”. Muutamia suomalaisia osallistuikin tapahtumaan, jossa alustuspuheenvuorojen jälkeen pienryhmissä käsiteltiin, mitä julkaisujen avoimuuden mandaatti ja tutkimusdatan avoimuuden pilotti tarkoittavat käytännössä H2020-projektien näkökulmasta.

OpenAIRE2020-projektissa osallistuimme käynnistystilaisuuteen, yleiskokoukseen ja Region North NOAD kokouksiin. Edellä mainitussa työpajassa, LIBER-kokouksen yhteydessä järjestettyyn työpajassa ja OpenAIRE2020 webinaareista saimme lisätietoa projektin teemoista. Webinaarit ovat nauhoitteina nähtävissä OpenAIRE Webinars-sivulla. Tavoitteena näihin osallistumisissa on ollut kehittää omaa osaamista, verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa.

Tulossa tänä vuonna

FP7 post-grant OA-viestintä jatkuu eli kuten viime vuonnakin lähetämme sähköpostia suomalaisille koordinaattoreille, joiden projekti päättyy tänä vuonna ja joiden projekti on rahoituskelpoinen. Rahoituskelpoisten projektien aikaikkunaa muutettiin vuodenvaihteessa niin, että rahoituskelpoisia ovat 1.1.2014 ja sen jälkeen alkaneet projektit, lisätietoa tästä FAQ FP7 post-grant Open Access Publishing funds – FAQ 2.

H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille lähetämme keväällä ja syksyllä yleistietoa H2020 julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuusasioista. Tämä on osa OpenAIRE2020-viestintää, jonka kaikki NOADit toteuttavat.

Yhteistyötä kansallisella tasolla jatketaan EUTI:n/NCP-verkoston, Avoin tiede ja tutkimus-hankkeen sekä muiden H2020-ohjelman ja avoimen tieteen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Yhtenä vuoden tärkeimmistä yhteistyötavoitteista on kansallisen avoimen tieteen tilaisuuden järjestäminen. Siitä kerromme lisätietoa myöhemmin, kun tilaisuuden suunnittelu edistyy.

Yhteistyö OpenAIRE2020-projektissa jatkuu niin koko projektin osalta työpajoissa, seminaareissa ja yleiskokouksessa kuin myös pohjoimaisella tasolla NOAD-toiminnan koordinointina ja kokemusten vaihtona.

Tänä vuonna tulee olemaan myös enemmän tiedottamista OpenAIRE2020:n eri työpakettien edistymisestä, esimerkkinä työpaketti 1, jossa rakennetaan OpenAIRE:n pohjalta oikeussubjektia (legal entity). Tähän liittyen julkaistiin tarjouspyyntö tammikuun lopussa.

OpenAIRE on mukana visioimassa ”European Open Science Cloud” (EOSC) kehitystyötä. EOSC on osa EU:n komission digitaalisten yhteismarkkinoiden luomista. Aiheesta järjestettiin 5.2.2016 työpaja, jossa kerrottiin EOSC:n taustaa ja keskusteltiin tulevista toimenpiteistä ja riskeistä. Jatkoa seuraa ainakin siltä osin, että EOSC:n kehittämiseksi on tulossa oma H2020-haku INFRADEV-04-2016.

Lisätietoja: openaccess-info@helsinki.fi

Pauli Assinen