OpenAIRE2020 toinen vuosi – eurooppalainen avoimen tieteen pilvi ja tutkimusdatan avoimuuden periaatteet

European Open Science Cloud

Vuosi sitten Roomassa järjestettiin työpaja, European Open Science Cloud for Research (EOSC) Workshop, jossa keskusteltiin siitä, mitä tarkoittaa EOSC. EU komission näkökulmasta EOSC on osa digitaalisia yhteismarkkinoita ja tahtotila EOSC-pilven kehittämiseen on vahva. Keskustelussa ei kuitenkaan tullut selkeää yhteistä näkemystä siitä, mitä EOSC tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan.

Vuodessa asia on edennyt toteutuksen ensimmäiseen vaiheeseen. Horisontti 2020 haussa INFRADEV-04-2016 European Open Science Cloud for Research rahoituksen saaneen projektin käynnistystilaisuus järjestettiin tammikuussa 2017. The European Open Science Cloud for Research Pilot Project-projektin tavoitteita on projektin verkkosivulla kuvattu seuraavasti:

Specifically, it will

  • reduce fragmentation between data infrastructures by working across scientific and economic domains, countries and governance models, and

  • improve interoperability between data infrastructures by demonstrating how data and resources can be shared even when they are large and complex and in varied formats.

Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, miten näitä asioita käytännössä edistetää, kun projektista on vielä aika niukasti tietoa saatavilla. Projektin nimessä ’Pilot’ antaa ymmärtää, että tavoitteena ei ole kovin kattava toteutus.

FAIR-periaatteet

Toinen viime vuoden suosittu avoimen tieteen aihe oli FAIR-periaatteet (Findable, Accessible, Interoperable, Re-usable). Vuonna 2014 Hollannista alkunsa saanut periaatelista oli usean seminaarin, työpajan ja muun kokoontumisen aiheena.

Yhtenä syynä tähän oli EU komission kesäkuussa julkaisema ’Guidelines on FAIR Data Management in Horizon 2020’, jonka liitteenä 1 on ’Horizon 2020 FAIR Data Management Plan (DMP) template’. Liiteen ohjeita tulisi soveltaa kaikkiin H2020-projekteihin, joissa tuotetaan, kerätään tai prosessoidaan tutkimusdataa. Soveltamisesta todetaan:

”This template is not intended as a strict technical implementation of the FAIR principles, it is rather inspired by FAIR as a general concept.”

Myös muut rahoittajat, esimerkiksi National Institutes of Health (NIH), ovat nostaneet FAIR-periaatteet avoimen tieteen osaksi.

FAIR-periaatteet ovat hienoja ja kannatettavia periaatteita, mutta niiden soveltamista pitää arvioida tapauskohtaisesti tieteenalakohtaiset käytännöt huomioon ottaen. Tällaisen työskentelyn pohjalta voitaisiin luoda ja jakaa tieteenalakohtaisia parhaita käytäntöjä.

Tutkimusdatan avoimuus oletukseksi H2020-projekteissa

Vuoden 2016 uutisia oli EU komission päätös laajentaa H2020 Open Research Data Pilot niin, että vuonna 2017 alkaville H2020 projekteille tutkimusdatan avoimuus on oletus. Perustelluista syistä tutkimusdatan voi edelleenkin jättää avaamatta. Lisätietoa aiheesta löytyy OpenAIRE:n sivulta Extension of the Research Data Pilot ja Liisa Ewartin Horisontti 2020 ajankohtaisinfon 1.12.2016 esityksestä Sopimusasiat.

OpenAIRE2020 tapahtumat Suomessa vuonna 2016

Osana OpenAIRE2020-projektia järjestimme elokuussa 2016 seminaarin Infrastructures and networking for Open Science. Seminaarista on kirjoitus OpenAIRE-blogissa.

Avoin tiede ja tutkimus -hankkeen järjestämässä Nordic Open Science and Research Forum 2016 -foorumissa 21.11.2016  järjestimme työpajan otsikolla Research data infrastructures and services FAIR enough?

Alustuksena työpajatyöskentelylle Mari Kleemola Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta kävi läpi FAIR-periaatteet.

Työpajan tavoitteena oli arvioida FAIR-periaatteita. Osallistujat jaettiin neljään ryhmään, yksi kutakin FAIR-periaatetta kohti. Ryhmät kiersivät keskustelupisteillä, joita myös oli neljä. Keskustelupisteillä neljän tutkimuksen tukipalvelujen edustajat käsittelivät kunkin ryhmän kanssa FAIR-periaatteita käyttäen omia palvelujaan vertailukohtana. Mukana olivat Stina Westman, ATT-palvelut (AVAA, Etsin, IDA); Damien Lecarpentier, EUDAT; Jari Friman ja Kimmo Koskinen, OpenAIRE/Zenodo sekä Mari Kleemola, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Ryhmille annettiin muutamia periaatteiden arviointiin liittyviä kysymyksiä:

• How we recognize what is unfair?
• Can we analyze the degree of FAIRness?
• What is working? Which of the FAIR principles are easy to adopt?
• What is difficult? Which of the FAIR principles are the most difficult to adopt?
• What new ideas you got in discussions about FAIR-principles?
• To which questions you didn’t get answer in your discussions?

Työpajan tuloksia löytyy sivulta: Research data infrastructures and services FAIR enough?

Vuosi 2017?

Yhteistyö, yhteentoimivuus ja yhteensopivuus ovat avainsanoja tänä vuonna. Niitähän EOSC:ssä, FAIR-periaatteissa ja avoimessa tieteessä yleisemminkin tavoitellaan.

Seuraava OpenAIRE-tapahtuma on Oslossa 14.2.2017 järjestettävä

OpenAIRE Workshop – Impact and Measurement of Open Access

OpenAIRE2020 ensimmäinen vuosi – FP7 post-grant rahoitusta ja tietoa H2020-ohjelmasta

OpenAIRE2020 ensimmäisen vuoden tapahtumia

Ensimmäinen vuosi OpenAIRE2020-projektista on takana. Toimimme projektissa Kimmo Koskisen kanssa National Open Access Desk (NOAD)-roolissa. Tarkastelen viime vuoden tapahtumia tästä näkökulmasta. Muusta OpenAIRE2020:n laajasta toiminnasta löytyy lisätietoa esimerkiksi OpenAIRE blogista ja –uutiskirjeestä.

Tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2015 pidän tiedottamista FP7 post-grant Open Access Pilot– rahoituksesta. Lähetimme sähköpostia 118 FP7-projektille, joissa on suomalainen koordinaattori ja jotka ovat rahoituskelpoisia. Tiedotimme rahoitusmahdollisuudesta myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen EU-yhteyshenkilöille sekä EUTI:n kautta National Contact Point (NCP)-verkostolle. Pilotin perusteella on tarkoitus arvioida tällaisen rahoitusmuodon toimivuutta, siksi kaikki palaute pilotista on tervetullutta.

Tähän mennessä (3.2.2016) suomalaiset projektit ovat tehneet 8 rahoitushakemusta. Näistä viisi on saanut rahoitusta yhteensä 4927 euroa. Rahoitustiedot käyvät ilmi juuri avatuilta FP post-grant Open Access Pilot:in tilastosivuilta. Maakohtaisessa vertailussa Suomi on kokonaisrahoitusmäärän osalta yhdeksäs. Kaiken kaikkiaan pilotissa on maksettu 209 000 euroa APC-maksuja, kun koko rahoitus on 4 miljoonaa euroa. Ei siis tarvitse olla huolestunut rahoituksen riittävyydestä, kuten Pablo de Castro OpenAIRE blogissa toteaa. Kannattaa hakea rahoitusta pilotista!

EUTI:n järjestämässä Hanat auki Horisonttiin! jaoimme esitteitä, joissa on tietoa Horisontti2020-ohjelman julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuuteen liittyvistä vaatimuksista ja OpenAIRE-työkaluista. Esitteet löytyvät OpenAIRE H2020 factsheets-sivulta

Välitimme syksyllä H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille, NCP-verkostolle ja EU-yhteyshenkilöille kutsun OpenAIRE2020-työpajaan “Sharing research data and open access to publications in H2020”. Muutamia suomalaisia osallistuikin tapahtumaan, jossa alustuspuheenvuorojen jälkeen pienryhmissä käsiteltiin, mitä julkaisujen avoimuuden mandaatti ja tutkimusdatan avoimuuden pilotti tarkoittavat käytännössä H2020-projektien näkökulmasta.

OpenAIRE2020-projektissa osallistuimme käynnistystilaisuuteen, yleiskokoukseen ja Region North NOAD kokouksiin. Edellä mainitussa työpajassa, LIBER-kokouksen yhteydessä järjestettyyn työpajassa ja OpenAIRE2020 webinaareista saimme lisätietoa projektin teemoista. Webinaarit ovat nauhoitteina nähtävissä OpenAIRE Webinars-sivulla. Tavoitteena näihin osallistumisissa on ollut kehittää omaa osaamista, verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa.

Tulossa tänä vuonna

FP7 post-grant OA-viestintä jatkuu eli kuten viime vuonnakin lähetämme sähköpostia suomalaisille koordinaattoreille, joiden projekti päättyy tänä vuonna ja joiden projekti on rahoituskelpoinen. Rahoituskelpoisten projektien aikaikkunaa muutettiin vuodenvaihteessa niin, että rahoituskelpoisia ovat 1.1.2014 ja sen jälkeen alkaneet projektit, lisätietoa tästä FAQ FP7 post-grant Open Access Publishing funds – FAQ 2.

H2020-projektien suomalaisille koordinaattoreille lähetämme keväällä ja syksyllä yleistietoa H2020 julkaisujen ja tutkimusdatan avoimuusasioista. Tämä on osa OpenAIRE2020-viestintää, jonka kaikki NOADit toteuttavat.

Yhteistyötä kansallisella tasolla jatketaan EUTI:n/NCP-verkoston, Avoin tiede ja tutkimus-hankkeen sekä muiden H2020-ohjelman ja avoimen tieteen kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Yhtenä vuoden tärkeimmistä yhteistyötavoitteista on kansallisen avoimen tieteen tilaisuuden järjestäminen. Siitä kerromme lisätietoa myöhemmin, kun tilaisuuden suunnittelu edistyy.

Yhteistyö OpenAIRE2020-projektissa jatkuu niin koko projektin osalta työpajoissa, seminaareissa ja yleiskokouksessa kuin myös pohjoimaisella tasolla NOAD-toiminnan koordinointina ja kokemusten vaihtona.

Tänä vuonna tulee olemaan myös enemmän tiedottamista OpenAIRE2020:n eri työpakettien edistymisestä, esimerkkinä työpaketti 1, jossa rakennetaan OpenAIRE:n pohjalta oikeussubjektia (legal entity). Tähän liittyen julkaistiin tarjouspyyntö tammikuun lopussa.

OpenAIRE on mukana visioimassa ”European Open Science Cloud” (EOSC) kehitystyötä. EOSC on osa EU:n komission digitaalisten yhteismarkkinoiden luomista. Aiheesta järjestettiin 5.2.2016 työpaja, jossa kerrottiin EOSC:n taustaa ja keskusteltiin tulevista toimenpiteistä ja riskeistä. Jatkoa seuraa ainakin siltä osin, että EOSC:n kehittämiseksi on tulossa oma H2020-haku INFRADEV-04-2016.

Lisätietoja: openaccess-info@helsinki.fi

Pauli Assinen