Hyvät kysymykset linjakkaan opetuksen ytimessä

LUMA-keskus Suomi
Photo: LUMA-keskus Suomi

Miten kysymyksiä suosiva opetuskulttuuri voisi olla osana opiskelijoita aktivoivaa opetusta?   Mitä hyötyä siitä voisi olla opiskelijalle ja opettajalle sekä opetuksen kehittämiselle? – Tässä on  koottuna muutamia kokemuksia meneillään olevasta, monitieteisestä  kehittämis- ja tutkimushankkeestamme eri koulutusasteilla.

Käytetyssä kysymykset -työtavassa opiskelijoita ohjataan hyvien  kysymysten tekemiseen ja esitetyt kysymykset huomioidaan opetuksen toteutuksessa ja suuntaamisessa. Ajallisesti työtapa vie vain muutamia minuutteja opetuksen alussa ja lopussa. Työtapaa voidaan käyttää hyvin osana luento-opetusta ja vaikkapa tutkivaa keskustelua sekä tutkimuksellista oivaltavaa opiskelua.

Miksi kysymyksiä opiskelun ja oppimisen tukena?

Kysymykset työtapana voi antaa opettajalle monipuolista tietoa opiskelijoiden tietotasosta, ajattelutaidoista, tunteista asiaa kohtaan ja mielenkiinnon kohteista. Se on parhaimmillaan formatiivista arviointia, joka tukee opiskelijan mielekästä opiskelua.

Opiskelijoiden kysymyksiin tutustumalla opettaja voi luoda opiskelijoita innostavan ja onnistumisen kokemuksia luovan sekä välittävän tutkimuksellisen opiskeluympäristön, joka kasvattaa aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä ja tutkijoita.

Aikaisemman tutkimuksemme mukaan opiskelijat toivovat usein opettajan kuuntelevan heitä ja ottavan mukaan opetuksen suunnitteluun. Kysymyksiin aktivointi voi olla yksi tapa sen toteuttamiseen.

Työtapa voi parhaimmillaan virittää opiskelijat uuden asian mielekkääseen opiskeluun, pohtimaan omia tietojaan, taitojaan ja kiinnostuksen kohteitaan, tarkastelemaan omia tavoitteitaan ja oppimistaan sekä kehittymään kysymysten tekemisessä.

Yhteisöllisesti käytettynä työtapa antaa opiskelijalle itselleen tietoa myös muiden opiskelukaverien kiinnostuksen kohteista. Se luo parhaimmillaan yhteisöllisyyttä sekä tukee sosiaalista vuorovaikutusta ja oppimista.

Esimerkki kysymysten käytöstä työtapana

Olemme käyttäneet opiskelijoiden kysymyksiä sekä opetusaiheen käsittelyn alussa että lopussa. Työtavan kehittelyssä on hyödynnetty aikaisempaa tutkimustietoa ja sovellettu sitä luonnontieteiden opetukseen eri asteilla ja opettajankoulutuksessa. Hankkeessamme on ollut mukana saksalainen oppimispsykologi, tutkija Risto Hotulainen sekä tohtorikoulutettava Jaana Herranen.

Seuraavassa on esimerkki työtavan käyttömahdollisuuksista opetuksessa:
Opiskelijoita pyydetään tekemään pari kysymystä paperille uuden aiheen käsittelyn alussa, ja tuomaan esille erityisesti kysymyksiä, jotka kuvaavat sitä, mitä uutta he haluavat oppia. Kysymysten esittämisessä ja keräämisessä voidaan hyödyntää modernia teknologiaa. Kysymysten tekeminen voidaan antaa myös edellisellä kerralla kotitehtäväksi, joka nopeuttaa niiden käyttöönottoa opetuksessa seuraavalla kerralla.

Kysymysten tekemisen jälkeen kysymykset voidaan yhdessä koota ja ryhmitellä. Siinä yhteydessä opettaja voi myös ohjata hyvän kysymyksen muotoiluun ja aihetta voidaan pohtia yhdessä. Minkälainen kysymys onkaan hyvä kysymys?

Kysymykset voidaan pitää esillä koko opetuksen ajan ja niihin voidaan palata opetuksen eri vaiheissa. Kysymyksiä voidaan käyttää myös pienryhmäkeskustelun tai yhteisöllisen työskentelyn pohjana, esimerkiksi tutkimuksellisessa opiskelussa.

Opetuksen lopussa voidaan opiskelijoita pyytää tekemään kaksi uutta kysymystä aiheesta. Niistä opettaja näkee esimerkiksi hyvin, mille tasolle opetuksessa ja opiskelussa on päästy. Kysymykset myös auttavat suuntaamaan tulevaa opetusta. Tehdyt kysymykset voidaan myös antaa opiskelijoille kotitehtäväksi vaikkapa parityönä tai ajan salliessa käsitellä kaikki tai osa niistä yhdessä.

Työtapaa käytettäessä osana linjakasta opetusta opiskelijat – tulevaisuuden tekijät – kehittyvät pikku hiljaa kysymysten tekijöinä ja oppijoina sekä tutkijoina.

Tällä hetkellä tutkimme aihetta Luma Suomi -kehittämishankkeessa perusopetuksessa. Pyrimme siinä kehittämään yhteisöllisen kehittämistutkimuksen kautta uusia tutkimuspohjaisia käyttötapoja perusopetuksen opettajien kanssa sekä saamaan lisäymmärrystä työtavan vaikuttavuudesta mielekkään opiskelun tukena (ks.
http://luma.fi/artikkelit/3735/hyvilla-kysymyksilla-oppilaskeskeisyytta-lasten-luonnontieteiden-opetukseen).

Oivaltamisen ja onnistumisen iloa kysymyksistä!

Maija Aksela

Kirjoittaja on Luma-keskus Suomen johtaja (Kemian opettajankoulutusyksikkö, kemian laitos, HY) sekä Opettajien akatemian jäsen.

One Reply to “Hyvät kysymykset linjakkaan opetuksen ytimessä”

Comments are closed.