Yliopiston etusivulle | Suomeksi | På svenska | In English

Organisaatioviestinnän uudet ulottuvuudet-kurssi palkittiin opetusteknologiapalkinnolla

Raadin arviossa todettiin että Organisaatioviestinnän uudet ulottuvuudet -kurssi rakentuu poikkeuksellisen kokonaisvaltaisesti opiskelijalähtöisen ja itseohjautuvan oppimisen idealle. Kurssin osaamistavoitteet samoin kuin kurssilla hyödynnetyt erilaiset sosiaalisen median työvälineet valikoituivat opiskelijoiden toimesta.
Organisaatioviestinnän uudet ulottuvuudet -kurssi on ns. ajan hermolla olevaa opetusta. Kurssilla on lähdetty ennakkoluulottomasti käyttämään oppimis- ja opiskeluympäristönä sitä ympäristöä, joka on osa opiskelijoiden jokapäiväistä arkea. Raadin näkemyksen mukaan kurssi ja sen innovatiivinen ja rohkea toteutus on edelläkävijä yliopisto-opetuksessa. Sosiaalisen median käyttäminen opetuksessa ja sen tutkiminen ovat päivän ilmiöitä. Sosiaalisen median välineiden hyödyntämisen katsottiinkin olevan tarkoituksenmukaista nimenomaan kyseisessä oppiaineessa.

Organisaatioviestinnän uudet ulottuvuudet -kurssissa on erinomaista myös sen vahva työelämälähtöisyys. Yhteistyö yritysten kanssa vaikuttaa mielekkäältä ja molempia tahoja hyödyntävältä prosessilta.

Lisäksi kunniamaininnat annettiin fysiikan laitoksen Pohdi-keskustele-äänestä: Aktiivista oppimista luennoilla –hankkeelle sekä Wikien käyttö tapausperusteisessa obduktio-opetuksessa eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa -hankkeelle.

Rehtorin päätös opetusteknologiapalkinnosta 2010

Pohdi-keskustele-äänestä: Aktiivista oppimista luennoilla

Perinteinen luento-opetus on fysiikan opetuksen tutkimuksessa havaittu melko tehottomaksi tavaksi oppia, koska opiskelijoilla on siinä varsin passiivinen rooli. Ongelman ratkaisemiseksi Fysiikan laitoksen perusopetuksen luennoilla hyödynnetään elektronista vastausjärjestelmää, joka mahdollistaa opiskelijoiden aktivoinnin luennon aikana.

Opetusmenetelmässä luennoija esittää osana luentoa monivalintakysymyksiä, joita opiskelijat pohtivat 2-4 hengen ryhmissä. Minuutin-parin keskusteluajan jälkeen opiskelijat antavat vastauksensa sähköisillä vastauslaitteilla, eli klikkereillä. Tämän jälkeen tulos on kaikkien nähtävillä.

”Klikkerikysymysten” käyttö osana luentoa aktivoi opiskelijoita keskustelemaan luennon keskeisistä asioista. Keskustelu vertaisten kanssa on fysiikan opetuksen tutkimuksissa todettu hyväksi keinoksi edistää fysiikan oppimista. Opiskelijat hyötyvät myös mahdollisuudesta mitata omaa osaamistaan luennon aikana. Jos ei muuta, niin klikkerit yksinkertaisesti rikkovat luennoijan monologin, mikä auttaa opiskelijoita pysymään virkeinä ja tarkkaavaisina.

Luennoija saa menetelmän avulla välitöntä palautetta opiskelijoiden tiedon tasosta, ja voi saman tien sopeuttaa opetustansa vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin. Kysymysten laatiminen auttaa luennoijaa tiivistämään opetettavasta aineksesta keskeisimmät asiat. Järjestelmässä on myös helppo tallentaa äänestystulokset, joten luennoija voi käyttää aiempia (esim. edellisvuoden) äänestystuloksia apuna luentoja valmistellessaan.

Opiskelijat fysiikan laitoksen peruskursseilla ovat omaksuneet menetelmän helposti. Keskustelut heräävät nopeasti ja opiskelijat keskittyvät tehtäviin erittäin hyvin. Vastaamisen jälkeisessä keskustelu- ja perusteluvaiheessa opiskelijat ovat yllättävänkin rohkeasti kertoneet omista ajatuksistaan ja päättelyketjuistaan. Opiskelijapalautteen mukaan klikkereiden käyttö on parantanut ilmapiiriä luennoilla ja opiskelijat pitävät opetusta huomattavasti vuorovaikutteisempana kuin ennen. Klikkereiden käyttö vaikuttaisi myös kasvattaneen luentojen osallistujamääriä. Palaute on ollut poikkeuksetta erittäin positiivista, alla otteita syyslukukauden 2010 palautteesta:

  • Mahtava juttu! Aina, kun oli gallupin vuoro, niin kaikki heräsivät, vaikka yöunet olisivatkin olleet vähäiset! Se oli aina se hetki luennoilla, kun jokainen oikeasti mietti tilannetta ja paneutui asiaan!
  • Täydellisiä juuri yliopistotason opetukseen, koska näin saatiin suuren opiskelijamäärän mielipiteen yleiskuva nopeasti. Oli mukava haastaa itsensä tuttujen asioiden tiedossa ja uusien asioiden arvailussa. Lisäksi sai kontaktia yksinkertaisesti muihin kurssin opiskelijoihin!
  • Mahtava systeemi, antaa reaaliaikaista tietoa siitä, mitä opiskelijat osaavat ja mitä eivät. Toivottavasti tämä systeeemi olisi käytössä myös tulevilla kursseilla!
  • Ne olivat hyviä. Siinä sai ite osallistuu ilman et piti kysyä ääneen ja nolata itsensä.
  • Klikkerikysymykset tasapainottivat hyvin luentoa ja sai kesken luennonkin omaa aikaa jäsennellä opetettua asiaa ja soveltaa sitä heti käytäntöön. Lisäksi kysymyksien avulla tajusi paremmin opetetun asian kun selitettiin miksi jokin vastaus oli oikein ja miksi toiset vastaukset olivat vääriä.
  • Erinomainen väline oman ajattelun aktivointiin, estää turtumista pelkkään soljuvaan korvasta korvaan kuuntelemiseen.

Järjestelmä tarjoaa mahdollisuuksia myös muuhun  kuin monivalintakysymysten kysymiseen: Työn alla on mm. ”jarrunappula”, eli mahdollisuus klikkerin välityksellä anonyymisti ilmoittaa luennoijalle olevansa tippumassa kärryiltä.

Sinänsä järjestelmä ei hyödynnä mitään uuden uutta teknologiaa, mutta tietotekniikan halpeneminen on tehnyt mahdolliseksi käyttää tämänkaltaisia järjestelmiä osana opetusta. Äänestyksiä voitaisiin periaatteessa järjestää myös vaikkapa viittaamalla, mutta sähköinen järjestelmä takaa vastaajille paremman anonymiteetin  sekä säästää paljon aikaa muihin menetelmiin verrattuna.

Järjestelmä sopii sellaisenaan käytettäväksi millä tahansa fysiikan kurssilla massaluennoista  10 hengen luentoihin saakka. Järjestelmää voisi epäilemättä hyödyntää melkein minkä tahansa muunkin oppiaineen luennoilla. Käyttökokemuksia on käsitelty fysiikan laitoksen opetuksen kehittämistyöryhmässä sekä opetuksenkehittämispäivänä, minkä johdosta mielenkiinto menetelmän käyttöä kohtaan kasvaa koko ajan.

Knowledge Practices Environment (KPE) yhteisöllisten tietokäytäntöjen oppimisen tukena

KPE verkkoympäristö on suunniteltu jaettujen kohteiden yhteisölliseen työstämiseen ja kehittelyyn.

Allaolevasta linkistä pääset hankkeen tarkempaan esittelyyn.

 https://wiki.helsinki.fi/display/KPE/Opetusteknologiapalkinto

Wikien käyttö tapausperusteisessa obduktio-opetuksessa eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa

Patologiaa opiskellessaan tulevat eläinlääkärit tekevät opettajien johdolla ruumiinavauksen noin kymmenelle eläinpotilaalle. Tässä hankkessa yritämme Wikien avulla  tehdä näistä avauksista ajattelun ja oppimisen lähtöpisteitä – ei pelkkiä mekaanisia suorituksia. Verkkotyöskentelylle ominainen linkkien muodostaminen horisontaalisesti tapausten välillä ”ylöspäin” omiin esityksiin ja ”alaspäin” kirjallisuuteen tukee myös erinomaisesti kliinistä ongelmanratkaisua.

Olemme rakentaneet Moodle-oppimisalustalle eläinten ruumiinavauskurssin rungon ja luoneet tämän avulla kurssin ytimessä olevat Wiki-alueet. Yhdessä opiskelevilla opetusryhmillä on omat Wiki-alueensa ja kaikilla vielä yhteinen alue ohjeita ja omia töitä varten. Omille alueilleen opetusryhmät keräävät suorittamiensa obduktioiden esitiedot ja pöytäkirjat ja pohtivat tapauksia opettajien antamien kysymysten perusteella. Obduktiopöytäkirjoihin liitetään avauksissa otettuja kuvia ja eläinlääkärit täydentävät niitä myöhemmin histopatologisten tutkimusten tuloksilla ja patologieläinlääkärin loppuarviolla. Kaikki ryhmät näkevät toistensa Wiki-alueet.

Tapaukset ja opettajien niistä tekemät ohjaavat kysymykset ovat alkuna ja polttoaineena opiskelijalähtöiselle keskustelulle sekä tietojen etsimiselle ja oppimiselle yhdessä. Wikin avulla opiskelijat luovat itse noin 150 obduktion ”pankin” ja voivat käyttää näitä valmistelemiaan tapauksia konkreettisina esimerkkeinä yhteisellä alueella tehtävässä työssä; opiskelijat tekevät ryhmissä yhden kokoavan tehtävän – pohtivat esim. äkkikuolemia eri näkökannoilta ja kokoavat ”tärppilistaa” koeobduktioon annettujen laajojen kysymysten perusteella.

Hankkeen merkittävin innovaatio on potilastietojärjestelmän ja opetusalustan yhdistäminen tavalla joka mahdollistaa luottamuksellisen materiaalin opetuskäytön. Yliopistollisen eläinsairaalan Provet-potilastietojärjestelmässä eläimen tiedot on tiukasti linkitetty hoitotietoihin, mutta Wikeihin voi kopioida potilastiedoista ruumiinavauspöytäkirjan ja esitiedot ilman tunnistetietoja. Juoksevaa obduktionumeroa hyödyntäen yhteys potilastietoihin säilyy, joten opettajat voivat lisätä tietoja, esim. histopatologisten tutkimusten valmistuessa ja lopulta ”päättää” tapauksen lopulliseen vastaukseen.

Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto – lääkärin erikoistumisen tukena

Työterveyshuollon Virtuaaliyliopisto

Työterveyshuollon erikoistumisopinnoissa on monimuotoinen verkkoympäristöä hyödyntävä koulutusmalli, jota käytetään aktiivisesti erikoistumiskoulutuksen eri vaiheissa. Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto on oleellinen osa erikoistumisopintoja Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteellisissä tiedekunnissa. Yhteistyössä on mukana Työterveyslaitos. Helsingin yliopisto koordinoi toimintaa, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Koulutusta esitellään portaalissa , jonka avulla erikoistuva ja hänen kouluttajalääkärinsä saavat tietoa tapahtumista, voivat seurata uutisia,  osallistua etä-luennoille, ladat oppaita ja materiaaleja ja mistä he löytävät tietoa verkkokursseista sekä linkin oppimisympäristö moodleen.

TTHVYO portaalin etusivu: www.tthvyo.fi

Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto tarjoaa opetussuunitelmaan ja lokikirjaan pohjautuen n. 30 erilaista  lääkäreiden erikoistumisopintoja tukevaa verkko-oppimateriaalia ja verkkokurssia (esite). Sisältöjä ovat olleet yliopisto-oepttajaien lisäksi mukana tuottamassa mm. erikoistuvat itse, kouluttajalääkärit ja TTL:n asiantuntijat.

Verkkokurssit ja -materiaalit on tarkoitettu kouluttajalääkärin ja työterveyshuoltoon erikoistuvan lääkärin yhteiseen käyttöön. Käyttötilanteita ja -mahdollisuuksia on monia.

  • Teoreettiset opinnot
    Virtuaaliyliopiston monimuotokurssit on hyväksytytty yliopistoissa teoreettisiksi opinnoiksi ja niistä voi saada 4-15 h korvaavia tunteja.  Kursseille ilmoittaudutaan  järjestävään yliopistoon.
  • Omatoiminen verkko-opiskelu
    Varaa kalenteristasi selkeästi aikaa kurssien läpikäyntiin ja tee aktiivisesti muistiinpanoja, joiden perusteella voit ottaa aiheita esiin esim. kouluttajalääkärisi kanssa. Hyviä sisältöjä mm. valtakunnalliseen tenttiin valmistaudutaessa.
  • Opintopiiri
    Voitte opiskella kursseja yhdessä ja muodostaa  opintopiirin, joka tukeutuu vertaistukeen,  jos toimipaikassasi on useampi erikoistuja ja sovitte opintopiirin olevan osa toimipaikkakoulutusta.
  • Ohjattu opiskelu/toimipaikkakoulutus
  • Kouluttajalääkäri voi ohjata opiskelua esim. oikean potilastapauksen yhteydessä. Erikoistuja voi tutustua asiaan liittyvään verkkoaineistoon vaikkapa etsimällä vastauksia soveltaviin kysymyksiin. Verkkokurssien sisältöä ja virtuaalisia tarjottuja Tapausselostuksia voitte käydä läpi lähiopetuksessa sovitun aikataulun mukaisesti. Verkkokursseja voi sisällyttää toimipaikkakoulutukseen ja niihin voi tutustua osana laajempaa kokonaisuutta.
  • Etäluentojen seuraaminen
    Tarjoamme enenevässä määrin joko suoria videoluentoja tai nauhoitettuja luentoja, joita voit katsella suoraan omalta työpisteeltäsi oman tietokoneesi ruudulta. Voit seurata etänä mm. Työterveyslaitoksen perjantai aamujen luentoja.

Materiaalien ja kurssien avulla erikoistuva voi paneutua hänelle uusiin aihealueisiin sekä täydentää ja monipuolistaa opintoja, riippumatta siitä missä päin Suomea työssäoppiminen koulutustyöterveysasemalla tapahtuu ja miltä ammattialoita  asiakaskuntaa on..   Verkko-opiskelun avulla on myös mahdollista aikatauluttaa opintoja vapaammin sekä verkostoitua valtakunnallisesti muiden erikoistujien kanssa. Valtakunnallista verkottumista palvelee myös vuosittain järjestettävä seminaari, jota on mahdollista seurata etänä ja jonka materiaalit jaetaan verkossa.

Oppimisympäristö moodlen etusivu

Toiminnassa mukana olevat yliopistot järjestävät vuosittain monimuotokursseja , joille voi osallistua yliopistorajoista riippumatta. Portaalin lisäksi  yliopistokohtaiset sähköpostilistat ovat ahkerassa käytössä tiedotettaessa ajankohtaisista asioista.

Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto käyttää joustavaa ja hajautettua sisällöntuotantomallia ja hyödyntää eri yliopistoista satavaa parasta osaamista ja tukea. Käytämme avoimen lähdekoodin ohjelmistoja  ja  sovelluksiin on esteetön pääsy jokaisen yliopiston tunnuksilla käyttämällä HAKA-kirjautumista.

Verkkokurssien suorittaminen suunnitellaan ja sisällytetään omaan erikoistumissuunnitelmaan yhdessä kouluttajalääkärin kanssa.  Koulutuksen vastuuhenkilönä toimiva professori hyväksyy erikoistumissuunnitelman ja koulutuksen edistymista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Myös  työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksessa käytetään ERHAA.

Viimeisen 3 vuoden aikana on Virtuaaliyliopiston tarjonta laajentunut ja monipuolistunut ja se tavoitaa jo hyvin kohdeyleisönsä: n. 750 erikoistujaa ja n. 250 kouluttajaa.  Oppimisympäristössä on jo 807 rekisteröityä käyttäjää ja portaalin etusivua lataillaan kuukausittain n. 1700 kertaa. Yksittäisille verkkokursseille osallistuvien määrät ovat nousseet kaikissa verkoston yliopistoissa. Tämän lisäksi suurin osa materiaaleistamme on avoinna vierailija-roolilla ja tiedämme että materiaaleja käytetään terveys- ja sosiaalialan opinnoissa muissakin oppilaitoksissa. Perjantai aamuisin välitämme Työterveyslaitoksen auditoriosta asiantuntijaluentoja Adobe yhteydellä. Nämä etä-luennnot saavuttavat keskimäärin 40 osallistujaa,  joista osa edustaa  työterveyshuollon moniammatilllisen työyhteisön muita kuin lääkärijäseniä.

Uutena hankkeenä v. 2010 on kehitelty Työterveyshuollon Foorumia joka toimisi sosiaalisen median tavoin vertaistukiverkostona opistojen tukena ja niiden jälkeen alumni yhteisönä.  Pilotti on käynnissä ja siitä saatuja kokemuksia hyödynnetään v. 2011. Nyt harkitaan mitkä sosiaalisen median toimintatavat soveltuisivat erikoislääkärikoulutuksen arkeen hyödyntäen lääkäreiden kollegiaalista traditiota ja ”kilauta kavarille” verkostoitumista.

Työterveyshuollon Foorumi, elgg

Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto on valtakunnallinen opetusteknologiaa monipuolisesti ja yli yliopistorajoja yhdistelevä hanke. Sen puitteissa on kehitetty toimintatavat tuottaa, julkaista ja jaella sisältöjä sekä osallistua opetukseen, sekä ohjata ja arvioida opintoja verkkovälitteisesti.

Työryhmä:

Kliininen opettaja, LT Timo Leino, Helsingin yliopisto
Verkkopedagogi, kasvatustieteiden maisteri Susanna Pitkänen, Helsingin yliopisto
Kuvitus, ulkoasu ja ympäristöjen tekninen tuki valtiotieteen opiskelija Ilkka Mäkinen, Helsingin yliopisto

Lisätiedot:
susanna.pitkanen@helsinki.fi

Twitter: Tthvyo
FB: Tthvyo Pitkänen

Organisaatioviestinnän uudet ulottuvuudet

Keväällä 2010 Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan viestinnän oppiaine järjesti yhteistyössä Haaga-Helian kanssa Organisaatioviestinnän uudet ulottuvuudet -kurssin, joka oli ensimmäinen yliopistolla järjestetty käyttäjälähtöinen kurssi. OVUU:ssa opiskelijat tutustuivat organisaatioviestinnän tuoreisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten luovuuteen, flow´hun, parviälyyn sekä laajennetun mielen teoriaan, ja tarkastelivat uusien käsitteiden avulla eri organisaatioiden käytännön ongelmia.

Tärkeänä osana kurssia oli sosiaalinen media, jota opiskelijat hyödynsivät kurssitehtävien koordinoinnissa ja toteuttamisessa ja jonka avulla osallistettiin myös kurssin ulkopuolisia henkilöitä tehtävien arvioinnissa sekä jaettiin kurssin aikana syntynyttä aineistoa kiinnostuneille.

Kurssilla hyödynnettiin ja jaettiin tietoa erilaisista sosiaalisen median palveluista, kuten sähköisistä ryhmätyöalustoista (Pirate Pad, Dropbox, Prezi, Wordle, Google Docs, SlideShare, blogit, Flickr). Kurssin koordinointi hoidettiin sähköpostin ohella Facebook-ryhmässä, johon kutsuttiin myös muita kurssista kiinnostuneita. FB-ryhmä keräsi 235 jäsentä, joita kehotettiin osallistumaan opiskelijoiden töiden arviointiin ja antamaan palautetta työpajojen tuotoksista. FB-ryhmässä julkaistiin yritysvierailujen työpajoissa syntyneet posterit, valokuvat ja muu materiaali. Kurssiin kuului myös tutustumisretki 2ndLifeen.

Sosiaalisen median käyttö oli kurssilaisille tuttua, ja he saivat itse valita hyödyntämänsä palvelut. Näin opiskelijat kehittivät omaa oppimistaan valitsemalla itse työkalunsa. Kynnys osallistua ja oppia lisää sosiaalisen median käytöstä oli useimmille hyvin matala. Yliopistolle teknologioiden hyödyntäminen järjestelmällisesti opetuksessa oli uutta, ja sen todettiin tarjoavan merkittäviä mahdollisuuksia opetuksen tulevaisuudelle teknologioiden arkipäiväisyyden, käytettävyyden ja kustannustehokkuuden vuoksi.

Kurssin tarkoituksena oli kehittää paitsi opiskelijoiden myös kurssin vetäjien ja sidosryhmien tietoisuutta viestintäalan ajankohtaisista ilmiöstä. Perinteinen opettaja–oppilas-lähestymistapa soveltui huonosti kurssin tarkoituksiin. Niinpä päädyttiin ratkaisuun, jossa opiskelijat keräsivät itse tietoa valitsemistaan aihepiireistä ja sovelsivat sitä neljän eri isäntäorganisaation tarjoamaan ongelmalähtöiseen caseen. 20 opiskelijaa, 5 vetäjää ja 4 kunkin organisaation kohdalla vaihtuvaa viestinnän ammattilaista jakaantuivat ryhmiksi ja keskittyivät yhteen organisaatioon (YLE, A-lehdet, Drum, F-Secure) vuorollaan. Ryhmät koostivat kuvaukset oppimisprosesseistaan kurssin blogiin.