Nuotteja huippuorkesterille

Yliopiston strategiaprosessi oli pitkähkö. Nyt mennään eteenpäin käytännön toteutukseen. Tiedekunnat, erilliset laitokset ja keskushallinto laativat kukin strategian pohjalta dokumentin nimeltään tavoiteohjelma. Käsitehierarkiassa seuraava alempitasoinen dokumentti on nimeltään toimintasuunnitelma. Sellaisen laativat tiedekuntien laitokset ja keskushallinnon toimialat – siis myös opetuksen toimiala rehtorin kanslian ja yliopistopalveluiden kokonaisuutena. Linja strategiasta tavoiteohjelmien kautta toimintasuunnitelmiin pitäisi olla samassa sävellajissa.

Strategia on kuin orkesteriteos – partituuri, jossa kaikki soitinryhmät näkyvät samalla nuottiaukeamalla. Strategia ja partituuri näyttävät kokonaisuuden, soitinryhmien roolit, sisääntulon ajoitukset, volyymit, sävyt, soolo-osuudet – ja mahdolliset tauot. Soitinryhmillä (tiedekunnilla, erillisillä laitoksilla, keskushallinnolla, toimialoilla) on jossain määrin improvisointivaraa nostaa omia kehittämiskohteita ja tavoitteita. Improvisointihan ei jazzissakaan ole satunnaista, vaan sisältyy kokonaisarkkitehtuuriin ja sävellajitajuun eli asiantuntijuuteen.

Yliopiston johto – rehtori ylikapellimestarina – vie kokonaisuutta partituurin tasolla ja varmistaa orkesterinsa kokonaissoundin kansainvälistä laatua. Dekaanit, laitosjohtajat, hallintojohtaja, toimiala- ja palvelujohtajat muodostavat soitinryhmien äänenjohtajaporukan ja vastaavat oman tiiminsä laadukkaasta soinnista ja oikeasta temposta. Laadukas lopputulos syntyy kuitenkin perimmiltään taitavista ja sitoutuneista muusikoista. Huippusoittajat mahdollistavat orkesterin korkean laadun.

Meille jokaiselle orkesterin jäsenelle tulee uudessa strategiassa ja toimintasuunnitelmassa nuotit omalle toiminnallemme ja jokapäiväiselle arkityöllemme seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Nuotteihin ja toimialapartituuriin voi itse kukin vielä vaikuttaa. Meillä on keskushallinnossa huippumuusikot. Yhteisen äänimaiseman hiomisella olemme niiden viidenkymmenen parhaan kerhossa.

Ossi Tuomi