Maailmanlaajuisen tietoliikenneverkon eli internetin rungon muodostavat erittäin nopeilla tietoliikenneyhteyksillä toisiinsa liitetyt palvelimet (server). Näihin palvelimiin on liitetty lukuisia paikallisverkkoja eli LAN:eja (Local Area Network), joihin voi liittyä erilaisten laitteiden (tietokoneet, televisiot, kännykät jne.) avulla.
Kun liikut verkossa, käyttämäsi laite saa verkko-osoitteen, joka yksilöi koneesi. Tämä osoite on internetissä liikennöimisen edellytys, mutta samalla se tarkoittaa sitä, että kaikki liikkeesi internetissä voidaan tarvittaessa jäljittää – ja useimmiten jopa varsin tarkasti. Huomaa siis, että verkossa liikkumisesta jää jälkiä.
Verkkotunnusjärjestelmä – DNS
Internetin verkoilla ja palveluilla on oma selkokielinen nimensä, jota kutsutaan verkkotunnukseksi (Domain Name). Verkkotunnus, esimerkiksi www.helsinki.fi, saa selkokielisen nimensä DNS (Domain Name System) -verkkotunnusjärjestelmältä. Kun ymmärrät tämän järjestelmän perusperiaatteen, pystyt hahmottamaan missä liikut ja erottamaan oikeat sivut huijaussivustoista. Varsin usein eri palveluiden verkkotunnukset muodostuvat seuraavasti: ”palvelun nimi” . ”toimialue” . ”aluetunnus” – esimerkiksi:
- moodle.helsinki.fi
- blogs.helsinki.fi
- wiki.helsinki.fi
- maps.google.fi
DNS-osoitteet muodostuvat siis eri osista. Usein verkko-osoitteissa on kuitenkin myös muita lisätietoja, jotka sinun on osattava tunnistaa. Esimerkiksi osoitteen https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista ensimmäinen ”https://”-osa tarkoittaa tiedon siirtokäytäntöä eli protokollaa. Toinen (www) ja kolmas (helsinki) osa puolestaan kertovat, että palvelintietokoneena toimii helsinki-nimisen toimialueen (Domain) alaisuudessa oleva palvelin, jonka nimeksi on asetettu ”www”. Osoitteen neljäs osa (.fi) kertoo sen, että kyseinen domain sijaitsee fi-verkkotunnuksen (Suomi) alaisuudessa. Viimeinen osa, eli kauttaviivoilla erotellut fi ja ajankohtaista kertovat, että tiedonhaku osoittuu palvelimella olevaan ajankohtaista-nimiseen hakemistokokonaisuuteen sivuston suomenkielisessä versiossa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty lisää muutamia osoite-esimerkkejä:
Protokolla eli siirtokäytäntö | Palvelun osoite eli verkkotunnus eli DNS-nimi | Palvelu |
http:// | www.yle.fi | Ylen www-palvelin. |
https:// | wiki.helsinki.fi | Helsingin yliopiston wikipalvelu (s = secure, suojattu yhteys). |
mailto: | raimo.keski-vaanto@helsinki.fi | Sähköpostiosoite. |
IP-osoitejärjestelmä
Käyttämäsi DNS-osoitteet – esimerkiksi www.helsinki.fi – ovat sinulle tärkeitä helppotajuisuutensa vuoksi, mutta tosiasiassa tiedonvälitys internetissä perustuu pääasiallisesti IP (Internet Protocol) -osoitteisiin, jotka ovat pitkiä numerosarjoja (esimerkiksi 193.166.3.1). IP-osoitteiden avulla kukin internetiin liitetty tietokone voidaan yksilöidä, ja näin ollen tiedonvälitys eri tietokoneiden välillä on mahdollista.
Esimerkki: jos haluat tutustua esimerkiksi Aalto-yliopiston verkkosivuihin, tietokoneesi selvittää, mistä IP-osoitteesta etsimäsi www.aalto.fi -palvelin löytyy. Selvitettyään tämän tiedon selainohjelmasi pyytää Aallon IP-osoitteelta (104.17.222.22) www-palvelimen etusivun. Tässä vaiheessa Aallon palvelin saa myös tiedon, että pyynnön esittää sinun tietokoneesi, joten palvelin lähettää pyytämäsi etusivun sinun tietokoneesi IP-osoitteeseen.
Jos haluat tietää oman tietokoneesi IP-osoitteen, käy osoitteessa www.whatismyip.com. Jos olet yliopiston verkossa, ensimmäiset lukusarjat ovat aina 128 ja 214.