Urapolkuja! Milja Ahtosalo: ”Suomen kielen opinnoilla Aku Ankan kautta opettajaksi.”

Milja_blogiNimi: Milja Ahtosalo
Tiedekunta: humanistinen tiedekunta
Oppiaine: suomen kieli
Sivuaineet: yleinen kirjallisuustiede, aineenopettajan pedagogiset opinnot, yleinen fonetiikka, Magazine Design
Valmistumisvuosi: 2012
Työtehtävä ja työnantaja: äidinkielen, kirjallisuuden ja S2:n opettaja, Helsingin kaupunki
Lisätietoa: helsinkirekry.fi

Mitä olet opiskellut ja miten päädyit hakemaan valitsemallesi alalle?

Pääaineenani opiskelin suomen kieltä, mutta sen valikoituminen pääaineekseni ei ollut itsestäänselvyys. Lukiossa tiesin, että seuraavaksi haluaisin opiskella yliopistossa. Pohdiskelin milloin mitäkin vaihtoehtoa, matematiikasta kauppatieteisiin. Suomen kieli kiinnosti, sillä lukioaikana osallistuin pari kertaa valtakunnalliseen suomen kielen kielioppikilpailuun ja pärjäsin siinä hyvin. Menestys kilpailussa rohkaisi päätöksenteossa.

Opettajan ammatti ei yliopistoon hakiessa ollut ykkösvaihtoehtoni, mutta en pitänyt sitä poissuljettunakaan. Kielitiede yleensäkin kiinnosti minua kovasti. Kirjoitusten jälkeen päätin hakea opiskelemaan sekä yleistä kielitiedettä että suomen kieltä Helsinkiin. Pääsin vain jälkimmäiseen sisään, joten valinta oli selvä – oikeastaan onni, sillä vasta opiskelujen aikana minulle valkeni, miten moninaisiin tehtäviin suomen kielen opiskelu voi valmentaa.

Miksi valitsit Helsingin yliopiston?

Halusin Helsinkiin, muun muassa koska sinne oli mukava muutaman tunnin matka kotikaupungistani Haminasta ja se oli minulle myös jonkin verran ennalta tuttu kaupunki. Suomen pääkaupunkina se tuntui kiehtovalta paikalta. Helsingin yliopiston maine huippuyliopistona sekä tiedekuntien ja oppiaineiden moninaisuus vetosivat minuun. Uskoin löytäväni kiinnostavan pääaineen rinnalle monia kiinnostavia sivuaineitakin. Siispä tavoitteenani oli päästä Helsinkiin, vaikkei yksikään ystäväni hakenutkaan opiskelemaan samaan kaupunkiin. Se ei haitannut, sillä halusin mukaan Helsingin opiskelijaelämään. Minua kiinnosti lähteä mukaan opiskelijajärjestötoimintaan, erityisesti osakuntatoimintaan, jossa uskoin tutustuvani uusiin ihmisiin.

Miten kuvailisit pääainettasi? Mitä asioita siinä opiskellaan?

Suomen kieli on paljon moninaisempi oppiaine kuin miltä se ehkä aluksi kuulostaa. Perusopinnoissa saadaan laaja käsitys kielitieteestä, murteista ja kieliopin eri osa-alueista äänteistä merkitysoppiin. Myöhemmin syvennytään suomen kielen historiaan ja kehitykseen, nimistön ja sanaston kehitykseen, tekstien ja keskusteluiden analysoimiseen sekä kielenhuoltoon. Lisäksi on tarjolla työelämäopintoja. Itse tutustuin kustannustoimittamiseen, editointiin ja kielikonsultointiin sekä tein työelämäharjoittelun sarjakuvalehdessä.

Keskeinen osa opintoja on oman erikoisalan valinta. Erikoisalaopinnoissa opiskelija syventyy tarkemmin johonkin kielen ilmiöön. Valitsin erityisalakseni suomi toisena kielenä -tutkimuksen ja perehdyin siihen monesta eri näkökulmasta. Kirjoitin sekä kandidaatintutkielman että pro gradun omasta erikoisalastani.

Mitä sivuaineita sinulla oli ja miksi valitsit ne?

Päätin opintojen alkuvaiheessa, että suoritan varmuuden vuoksi opettajan tutkinnon, joten minun oli valittava yksi kirjallisuusaiheinen sivuaine – siis joko yleinen kirjallisuustiede tai kotimainen kirjallisuus. Valitsin maailmankirjallisuutta käsittelevän yleisen kirjallisuustieteen, josta suoritin sekä perus- että aineopinnot. Opintoihin kuuluivat opettajalle pakollisena myös Suomen kirjallisuuden keskeisimmät teokset.

Kirjallisuustieteen lisäksi minulla oli toinen laaja sivuaine, aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kokonaisuus on suoritettava, mikäli mielii päteväksi opettajaksi. Näissä opinnoissa pääsin perehtymään kasvatustieteeseen ja sain opetusharjoittelujen myötä alustavan kuvan opettajan työstä.

Oman oppiaineeni äänneopin kurssi sai minut innostumaan yleisestä fonetiikasta, josta suoritin perusopinnot. Minua kiinnosti se, miten ääni syntyy ja miten sitä tuotetaan.

Aivan viimeiseksi sivuaineekseni valitsin JOO-opintoina Aalto-yliopistosta Magazine Design -opintokokonaisuuden, jossa tutustuin aikakauslehden synty- ja suunnitteluprosessiin. Opiskelu taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa oli melko erilaista kuin humanistisessa tiedekunnassa, joten tuntui kuin olisin tavallaan ollut vaihto-opiskelijana. Opintoihin kuului myös iso, konkreettinen todelliselle asiakkaalle toteutettu lehtiuudistusprojekti ja opintomatka New Yorkiin.

Miten olet päätynyt työtehtävään, jossa nyt olet? 

Olen tehnyt töitä koko opintojeni ajan. Pisimpään työskentelin järjestöpuolella Kesälukioseura ry:ssä, ensin seuran verkko- ja kesäkursseilla suomen kielen opettajana ja myöhemmin järjestösihteerinä. Työtehtävissäni sain tutustua kiinnostavaan ja kansainväliseen vapaaseen sivistystyöhön. Sain monipuolisia työtehtäviä aina tiedottamisesta ja esitteiden laatimisesta opettajien rekrytointiin ja ulkomaan kurssikomennuksiin. Työskentelin opintojeni ohessa myös Yliopisto-lehden freelancer-oikolukijana ja tein satunnaisesti äidinkielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä -opettajan sijaisuuksia eri oppilaitoksissa Helsingin alueella.

Osana opintojani pääsin työharjoitteluun Aku Ankka -lehteen. Toimitusharjoittelijana sain editoida, kääntää ja oikolukea toimituksen sarjakuvalehtien sisältöä sekä ylläpitää nettisivuja ja sosiaalista mediaa. Harjoittelu poiki minulle heti valmistumiseni jälkeen jatkoa toimittajan pestin muodossa.

En ehtinyt opintojeni aikana vaihtoon, mikä jäi minua vähän harmittamaan. Sain selville, että minun olisi vielä vuoden ajan valmistumiseni jälkeen mahdollista hakea CIMOn suomen kielen opetusharjoittelu ulkomailla -ohjelmaan. Päätin hakea ja tulinkin valituksi Tukholman yliopistoon opetusharjoittelijaksi syksyksi 2013. Koska olin jo harjoittelun alkaessa pätevä opettaja, sain käytännössä työskennellä kuin oikea tuntiopettaja vastuineen ja vapauksineen. Opetin yliopistossa suomea viidellä eritasoisella kurssilla, sekä suomeksi että ruotsiksi.

Opetustyö tuntui minusta todella luontevalta, siksi harjoittelun päätyttyä ja Suomeen palattuani aloin etsiä suomen kielen tai äidinkielen opettajan töitä. Sainkin kevääksi 2014 helsinkiläiseltä yläasteelta äidinkielen, kirjallisuuden ja S2:n opettajan sijaisuuden.

Mikä on mielestäsi tärkeää huomioida opiskeluissaan uran, työllistymisen kannalta?

Kannattaa verkostoitua paitsi oman alan ihmisten myös mahdollisimman monen muun alan ihmisen kanssa, esimerkiksi juuri opiskelijajärjestötoiminnan kautta. Mitä laajempi verkosto, sitä varmemmin kuulee kiinnostavista työtehtävistä ja tapaa ihmisiä, jotka voivat myöhemmin edesauttaa uralla.

Myöskin oman alan tehtäviin kannattaa hakeutua heti, kun sopiva tilaisuus sattuu kohdalle. Moniin tehtäviin on paljon hakijoita, mutta joku aina saa paikan. Lisäksi opintojen työelämäkursseista ja työharjoittelupaikoista kannattaa ottaa kaikki irti ja etenkin kurssien myötä tutustua kiinnostaviin työtehtäviin. Itse olen kokeilemalla havainnut, että vaikka pidin sekä toimittajan että järjestötoimijan työstä, viihdyn kuitenkin parhaiten opettajana.

Myös opintojen monialaisuus on plussaa työllistymisen kannalta. Tiedän työnantajieni arvostaneen monipuolista tietotekniikkaosaamistani, jota olen hankkinut muun muassa humanistien it-kursseilla. Eri tiedekuntien oppiaineet avartavat myös omaa ajattelua ja niitä opiskellessa pääsee kokemaan erilaisia opintokulttuureita. Erikoisiakaan oppiaineyhdistelmiä ei kannata vierastaa.

Mitä neuvoja antaisit tuleville opiskelijoille, jotka miettivät tulevaa opinahjoaan?

Opiskelupaikka kannattaa valita omien toiveiden ja haaveiden mukaisesti ja mennä sinne, missä uskoo viihtyvänsä. Opiskellessa kyllä tutustuu ihmisiin, joten ei haittaa, vaikka olisi kaveripiirin ainoa, joka aikoo suunnata tiettyyn kaupunkiin tai tietylle alalle. Itse valitsisin Helsingin uudestaan, sillä mielestäni täällä on paras oppiainetarjonta, sekä pääaineeksi että sivuaineeksi, laadukas koulutus ja monipuolinen opiskelijaelämä niin ainejärjestöissä kuin osakunnissakin. Tietenkin Helsinki on melko kallis kaupunki, mutta toisaalta täällä on monia mahdollisuuksia myös työllistyä. Liikkuvuus pääkaupunkiseudun eri yliopistojen välillä on mahtavaa, moni tuttavani opiskelee kursseja useasta eri yliopistosta – kuten tein itsekin.

 Mitkä ovat omat urasuunnitelmasi?

Tunnen nyt olevani oikealla alalla, joten aion jatkaa alussa olevaa opettajan uraani. Vakinainen lehtorin virka jossakin koulussa on haaveissa, tosin ehkä opiskelenkin vielä jonkin verran lisää, sillä jos jotain on erityisesti painunut mieleeni, niin se, ettei elinikäinen oppiminen lopu koskaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*