Kiinnostaisiko väestötiede? 

Itse hain viime kevään yhteishaussa muiden muassa sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan väestötieteen opintosuuntaan ja pääsinkin sisään. Väestötiede on kirjaimellisesti väestöjä tutkiva tiede. Väestötieteessä käytetään määrällisiä aineistoja. Näin ollen koulutuksessa on myös vahva painopiste tilastomenetelmien käyttämisellä. Tällöin esimerkiksi voidaan tutkia syntyvyyttä, kuolleisuutta, muuttoliikettä ja siviilisäätyjä.  

Väestötieteen voisi asemoida tietyllä tavalla etnologian tai kansatieteen vastakohdaksi. Kuitenkin etnologia on kulttuurintutkimuksellinen humanistinen tiede, jossa käytössä on laadulliset tutkimusmenetelmät. Samoja asioita voi tutkia molemmissa, mutta lähtökohta on eri. Joka tapauksessa katsoisin molemmilla olevan annettavaa toisilleen.  Koska opiskelen myös kulttuurientutkimusta uskontotiede pääaineena Turun yliopistossa, olen ollut joillakin etnologiaa käsittelevillä luennoilla. Siinä kuitenkin tutkitaan enemmänkin ilmiötä ja asioita kulttuureihin liittyen, eikä niinkään väestöjä numeroiden kautta. Tilastotieteeseen verraten väestötieteessä ei pääpainopisteenä ole tilastot, vaan ihmiselämään kuuluvat väestötapahtumat. 

Mitä tarvitaan päästäkseen opiskelemaan väestötiedettä? 

On olemassa kolme eri mahdollisuutta. Voit hakea joko kandidaatti- tai maisteriohjelmaan koulutustaustasi huomioiden. Kandidaattiohjelmassa opiskellaan pääaineena sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa tai yhteiskuntapolitiikkaa. Voit hakea yleisessä haussa tai avoimen yliopiston väylällä Opintopolun kautta.

Sen sijaan maisteriohjelmassa voi valita näiden edellä mainittujen lisäksi muiden muassa väestötieteen. Kuitenkin, jos sinulla on jo kandidaatin tutkinto joltakin alalta, voit hakea suoraan maisteriohjelmaan, jos sinulla on alempi korkeakoulututkinto ja sen lisäksi riittävästi sopivia sosiaalitieteiden opintoja sekä tutkimusmenetelmäopintoja. Opintopolusta saat lisätietoja. 

Väestötiedettä ja muita VTM-tutkintoa edistäviä opintoja avoimessa yliopistossa  

Väestötiedettä voit opiskella avoimessa yliopistossa 15 opintopisteen kokonaisuuden tai yksittäisiä opintojaksoja. Opetus on integroitu tutkinto-ohjelman opetukseen, joskin Terveyden sosiaaliset määrittäjät -opintojakso on kokonaan verkkokurssi. Tällä hetkellä tuon opintojakson lisäksi tulee keväällä vielä Väestö ja elinolot…-opintojakso, mikä on myös pakollinen väestötieteen opiskelijoiden maisteritutkinnossa. Lisäksi valinnaisiin opintoihin soveltuvia ovat vammaistutkimuksen opintojaksot, jotka olen itse suorittanut, sekä muutama muu yksittäinen opintojakso. Lisätietoa voit lukea myös avoimen yliopiston verkkosivuilta.

Näin ollen voi suorittaa etukäteen jopa 40 opintopistettä syventäviin opintoihin sopivia opintoja, mutta siinä ei ole kaikki. Tutkintoon voi mahduttaa muina opintoina yksittäisiä opintojaksoja tai jopa opintokokonaisuuden, joka on korkeintaan 35 opintopistettä. Näin ollen voit saada tehtyä avoimessa yliopistossa opintoja niin paljon, että sinulla on tehtävää vain 60 opintopistettä eli käytännössä yhden vuoden opinnot. Tästä puolet olisi maisteritutkielmaa ja toinen puolet väestötieteen opintoja, jotka ovat maisteriseminaareja ja lisäksi lähinnä tilastomenetelmällisiä opintoja. Lisää tietoa voit etsiä täältä valitsemalla sosiaalitieteiden maisteriohjelman.

Näin ollen kysyisin: kiinnostaisiko väestötiede? Itse ainakin olen kokenut väestötieteen hengen poikkeuksellisen mukavaksi ja opiskelijaystävälliseksi. Sen kautta voi päätyä erilaisiin työtehtäviin, kuten tutkijaksi tai järjestöpuolelle. Itse haaveilen aikuisopetuksen tehtävistä. 

  1. Jukka

Sosiaalinen tuki edistää opintoja

Mietin välillä sitä, miksi opinnot silloin tällöin jäävät kesken. Syitä varmasti on monia. Sama koskee myös sitä, mikä edistää opintojen sujuvuutta. Asiat, joista nyt kirjoitan, ovat pääosin omakohtaisia pohdintojani.

Asun yksin. En ole täysin terve ja vammaton. Se tarkoittaa sitä, että jaksamiseni on koko ajan haastavassa tilanteessa. Minun on hoidettava monia asioita ja otettava muut huomioon. Toki minulla on ihan kunnolla opiskelukykyä, mutta se ei yksin riitä.

Sosiaalinen tuki on mielestäni avaintekijä. Tätä ei pidä sekoittaa sosiaalitukiin, joka on taloudellista tukea, jota myöskin tarvitaan. Sosiaalinen tuki on kaveruutta ja ystävyyttä. Toki jokaisella on tällaisen tuen antamiseen ja vastaanottamiseen henkilökohtaiset kykynsä ja resurssinsa. Vaikka suhtautuisikin myönteisesti yhteiseen ajanviettoon, on kaikilla varmasti omat kiireensä.

Sosiaalisen tuen merkitys on valtava. Välillä elämässä tulee aikamoisia vastatuulia ja niiden kohdatessa saatu ja koettu tuki vaikuttavat. Kuitenkin se, että tuetaan toista esimerkiksi auttamalla jollakin tavalla, on positiivista. Toisaalta on hyvä muistaa, että avuntarjous voi hajoittaa asian käsittelyä. Esimerkiksi näin voi käydä, jos ehdottaa tehtävään teoriaa, joka ei ollenkaan avaudu tehtävän tekijälle. Toisaalta esimerkiksi ehdotus yhdessä tekemisestä voi auttaa. Ainakin itse koen tehtävän tekemisen motivoivammaksi, kun sitä saa tehdä yhdessä ja mukavassa porukassa.

Aloin etsiä suomenkielisiä lähteitä sosiaaliseen tukeen liittyen ja vastaani tuli melko tuore Laura Sundströmin kasvatustieteellinen maisteritutkielma, jossa oli tutkittu Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijoiden kuormittumista ja sosiaalista tukea. Laura Sundström tuo esiin sosiaalisesta tuesta kaksi tukea antavaa tahoa eli ohjaajan ja yliopistoyhteisön. Tämä pätee mielestäni hyvin avoimen yliopiston opintoihinkin, sillä opettajan ja yliopistoyhteisön antama tuki helpottavat opiskelua. Hän myös viittaa perheen ja ystävien antamaan sosiaaliseen tukeen, jota pidetään tärkeänä. Kyseinen maisteritutkielma on luettavissa ainakin Helsingin yliopiston kirjaston nettisivujen kautta.

Ensi kertaa avoimen yliopiston opintoihin lähteminen saattaa olla hankampaa, jos sosiaalista tukea ei tule. Esimerkiksi, jos perheessä ja kavereissa ei ole akateemista taustaa (eli yliopistokoulutusta), voi ymmärrys opiskelun vaatimuksista ja henkisestä vaativuudesta olla vähäistä. Näin ollen verkostoituminen opiskelijoiden kesken on tärkeämpää. Toki itsenäisissä opinnoissa se voi olla hyvin haastavaa. Silloin kannattaa pyytää hyvää kaveria mukaan. Kansanopistoissa onkin hyvä tehdä opintolinjan sisällä avoimen yliopiston opintoja, sillä niissä usein tutustuu samoja opintoja opiskeleviin ihmisiin.

On hyvä muistaa, että vuorovaikutteinen toiminta on reilua. Näin ollen kannattaa antaa tukea itsekin muille. Muutama mukava sana piristää päivää usein. Siispä haluan muistuttaa sinua siitä, että sinun kannattaa uskoa itseesi, rohkaista mieltäsi ja edetä tavoitteellisesti unelmiasi kohti. Vaikka et saisikaan juuri sitä, mitä haluat, voit osaamisen hankkia tavalla tai toisella ja päätyä unelmiasi vastaavanlaisiin tehtäviin hiukan eri tavalla kuin olit kuvitellut. Usein myös se elämänkokemus voi olla todella antoisa.

Marraskuisin terveisin,

Jukka

“Yritä kovemmin!” – neuromoninaisuus ja sosiaalinen inkluusio 

Tällä kertaa blogiteksti onkin minun ja opiskelutoverini Jenni Päkkilän yhteinen lopputyö sukupuolentutkimuksen maisteriopintojen työelämätutkimuksen kurssilta. Tämä toivottavasti avaa monille sukupuolentutkimuksen moninaisuuden laajuutta.

“Yritä kovemmin!” – neuromoninaisuus ja sosiaalinen inkluusio 

Työllistyminen tukee terveyttä, sillä se usein mahdollistaa ihmiselle sosiaalisen vuorovaikutuksen, tarkoituksen tunteen, säännöllisen aktiivisuuden ja tuo päiviin ajallista rakennetta sekä rutiineja. Työelämään pääsy ei ole kuitenkaan kaikille ihmisille itsestäänselvää. Tutkimusten mukaan neurokirjoon (esimerkiksi ADHD ja autisminkirjo) kuuluvat ihmiset ovat niin sanotusti neurotyypillisiä ihmisiä useammin työttömiä. Työttömyys itsessään vaikuttaa yksilön hyvinvointiin, jonka lisäksi varsinkin neurokirjoon kuuluvilla on usein vahva komorbiditeetti eli monihäiriöisyys erilaisten mielenterveyden sairauksien kanssa. (Doyle 2020, Määttä 2022) Esimerkiksi hoitamaton ADHD voi näyttäytyä ihmisen elämässä toistuvina epäonnistumisina ja muina kielteisinä kokemuksina, jotka johtavat itsetunnon vaurioihin ja täten lisäävät riskiä psykiatristen häiriöiden puhkeamiselle, syrjäytymiselle ja päihteiden käytölle (Jehkonen & Koponen 2019, s. 283–286, Saari 2016, s. 2334).

Neurokirjon ihmisten toistuviin epäonnistumisen kokemuksiin vaikuttaa omalta osaltaan ympäröivän yhteiskunnan jaksamiseen ja suorituskykyyn liittyvät normit. Doylen (2020) mukaan neurokirjon ihmiset kohtaavat usein arjessaan syrjivää ja vähättelevää käytöstä, sillä tyypillisesti heitä pyydetään ”yrittämään kovemmin” tai he saavat kuulla siitä, miten ”meistä kaikista tuntuu joskus tuolta”. Tällaiset kommentit ovat myös omiaan lisäämään yksilön huonommuuden tunnetta. Doyle (2020) toteaakin, että neuromoninaisuuteen keskittyvä sosiaalinen inkluusio olisi tilaisuus parantaa merkittävästi monen ihmisen elämää. (Doyle 2020, s. 119) Sosiaalinen inkluusio eli sosiaalinen osallisuus on käsite, jota pidetään syrjäytymisen vastakohtana. Kuitenkin kotimaisessa tutkimuskirjallisuudessa sosiaalista osallisuutta tarkastellaan yksilötason kokemuksellisena tunneperäisenä ilmiönä. Yksilön osallisuus voidaan jakaa neljään eri toimintoon: tieto-osallisuuteen, suunnitteluosallisuuteen, päätösosallisuuteen ja toimintaosallisuuteen. (Leemann, Kuusio & Hämäläinen, 2015.)

Osatyökykyisiä – joihin moni neurokirjon ihminen lukeutuu – varten on ollut erilaisia hankkeita, tutkimuksia ja toimia. Vuosina 2016–2018 oli käynnissä Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Samoina vuosina tehtiin Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu paikallisena hallintana -tutkimus Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puolesta. (Blomgren & Saikku, 2019.) Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman työllisyystoimiin kuului Työkykyohjelma (2019–2023), josta vastasi ja jota toteutti työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Sen tavoitteena oli parantaa yleisesti osatyökykyisten asemaa työelämässä monin tavoin. Se myös vahvisti työkyvyn tuen palveluita hyvinvointialueiden sote-keskuksissa. (Työkykyohjelma)

Vaikka hallitus onkin vaihtunut, osa tämän ohjelman toimenpiteistä jatkuu. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen kansallinen rahoitus on voimassa tämän vuoden loppuun asti ja valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy jatkaa toimintaansa. Myös työkyvyn ja työllistymisen tuen toimintamallit ovat edelleen hyvinvointialueiden käytössä. (Työkykyohjelma päättyy)

Lopuksi voidaan todeta, että osatyökykyisten eteen on tehty toimia. Jokainen neurokirjon ihminen on yksilö, joka mahdollisesti tarvitsee henkilökohtaisia tukitoimia työllistymisessä. Aikaisemmin mainitun Työkykyohjelman toiminnot, kuten hyvinvointialueiden toimintamallit, voivat auttaa neurokirjon ihmistä työllistymisessä, jonka voidaan ajatella olevan osa sosiaalista inkluusiota.

Lähteet:

Blomgren S. & Saikku P. (2019). Heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden osallisuus ja monialainen yhteistyö palveluissa. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Doyle N. (2020). Neurodiversity at work: a biopsychosocial model and the impact on working adults. British medical bulletin, 135(1), 108–125. https://doi.org/10.1093/bmb/ldaa021

Jehkonen, M. & Koponen, V. (2019). Naisen tarkkaavuushäiriö – lapsuudesta aikuisuuteen. Duodecim 2019;135:283–8

Leemann, L., Kuusio, H. & Hämäläinen, R.-M. (2015). Sosiaalinen osallisuus. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Määttä, M. (2022). Adhd:hen voi liittyä liitännäissairauksia. Aivoliitto. Haettu 5.10.2023 osoitteesta https://www.aivoliitto.fi/verraton/artikkelit/adhd-hen-voi-liittya-liitannaissairauksia/#14d61006

Saari, A. (2016). Aikuisen ADHD:n tunnistaminen ja merkitys. Suomen lääkärilehti , Vuosikerta. 71, Nro 38: 2331–2336

Työkykyohjelma – Sosiaali- ja terveysministeriö. Haettu 12.10.2023 osoitteesta https://stm.fi/tyokykyohjelma

Työkykyohjelma päättyy – osa toimenpiteistä jatkuu hallituskauden vaihtumisen jälkeen – Sosiaali – ja terveysministeriö. Haettu 12.10.2023 osoitteesta https://stm.fi/web/stm/-/1410877/tyokykyohjelma-paattyy-osa-toimenpiteista-jatkuu-hallituskauden-vaihtumisen-jalkeen .

*****

Avoimessa yliopistossa voi suorittaa paljon sukupuolentutkimuksen opintoja. Kurssitarjonta vaihtelee vuosittain. Sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan voi hakea, jos on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ja riittävästi sukupuolentutkimuksen kannalta sopivia opintoja. Valintaperusteet vahvistetaan vuosittain.

Muutoksia ja mietteitä tutkintotavoitteisia opiskelijoita varten

Viime kerralla kirjoitin aloittaneeni kasvatustieteiden perusopinnot uudestaan. Kuitenkin heti samalla viikolla sain tietää saaneeni jo 5. tutkinnonsuoritusoikeuteni. Periaatteessa ala ei ole uusi, vaan se on jatkumona aikaisempaan tutkintooni. Sain siis tutkinnonsuoritusoikeuden Helsingin yliopistoon sosiaalitieteiden maisteriohjelmaan väestötieteen opintosuuntaan.

Kertonen jatkossa ehkä enemmän väestötieteestä. Nyt kuitenkin voin kertoa helpotuksesta, sillä saan varsin kvantitatiivista koulutusta itselleni. Samoin opinala on sellainen, joka motivoi itseäni. Samalla selkiytyi seuraavan 1,5 – 2 vuoden urakointi. Tiedän, mitä opiskelen nyt ja mitä myöhemmin. Tarkoitukseni on heti ensimmäisen suoritetun maisteritutkinnon jälkeen hakeutua opettajan pedagogisiin opintoihin, ellei elämä tee jotakin yllättävää.

Tutkintoihini kuuluu sivuaineita. Yhtenä niistä on viestinnän 25 opintopisteen opintokokonaisuus, jonka sijoitan filosofian maisterin tutkintooni. Olen aloittanut Media ja kulttuuri -opintojakson. Aloitusluennolla esitettiin joitakin kysymyksiä, jotka tunnistin tyypillisiksi tutkintotavoitteisen avoimen yliopiston kysymyksiksi.

Haluaisinkin muistuttaa yleisesti muutamasta seikasta. Vaikka varsinkin nuorempana tuntuu siltä, että on jokin yksi ja ainoa vaihtoehto, mihin haluaa opiskelemaan, voivat mahdollisuudet olla todellisuudessa moninaisemmat. Ajattelen nyt esimerkiksi viestintää. Jos haluaa opiskella sitä pääaineena, on sen opiskeleminen mahdollista myös maisterivaiheessa. Helsingin yliopistossa on hyvä mahdollisuus liikkua maisterioptioiden kautta kandiohjelmasta toisen alan maisteriohjelmaan. Moniin maisteriopintoihin pääsee myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen pohjalta, kunhan on muut vaadittavat opinnot suorittanut.

Epäonnistumisen pelko on erittäin aiheellinen. Oma näkemykseni on se, että jokaisen on hyvä joskus epäonnistua, jotta ymmärtää omat rajansa ja tietää, ettei kaikki aina mene suunnitelmien mukaan. Epäonnistumisista ei kannata lannistua, vaan päättäväisesti on hyvä suunnata eteenpäin. Epäonnistuminen on oppia elämältä.

Muutakin oppia on. Uusia innostavia asioita voi löytää Ovet auki avoimeen -verkkotapahtumasta 31.8.2023. Itse lähden kohta uuden tiedekuntani orientaatiotilaisuuteen.

Opiskeluintoista syksyä kaikille,

t. Jukka

Puolen vuoden tahaton tauko

Hei,

mitä sinulle kuuluu? Minulle tulikin odottamaton tauko tänne kirjoittamisessa, sillä itselläni ainakin on ollut todella paljon kaikenlaista. Harmittavasti viime kirjoituksen aikaan olin saanut plantaarifaskiitin tai luupiikin ja vieläpä sen lisäksi jouduin pieneen onnettomuuteen heti loppiaisen jälkeisenä päivänä. Loukkasin siinä molemmat polveni, joskaan en pahasti.

Kuten jotkut ehkä muistavat, onnistuin saamaan neljännen tutkinnonsuoritusoikeuteni viime syksynä. Valitettavasti kulttuurien tutkimus on osoittautunut itselleni vieraaksi kentäksi. Toki uskontotiede on ihan kiehtovaa, mutta muu on itsen venyttämistä. Kulttuurien tutkimus on pääosin laadulliseen tutkimukseen suuntautunutta ja moni olettaa minun olevan laadullisesti suuntautunut. Tuo vain ei pidä paikkaansa, sillä olen erittäin vahvasti määrälliseen tutkimukseen suuntautunut.

Lisäksi tiedän nyt entistä vahvemmin, että itseäni lähimpinä tieteenaloina ovat kasvatustieteet, sosiaalitieteet ja sukupuolentutkimus. Minullahan on erityispedagogiikassa maisteritutkinnon suoritusoikeus, mutta se tuottaa asiantuntijatehtäviin ja minulla ei monivammaisena ole mielenkiintoa työskennellä vammaistyön kentällä. Sen sijaan minulla on halua opettaa aikuisia ja työskennellä koulutuksen maailmassa. Jo lukiossa halusin opinto-ohjaajan koulutukseen, mutta ainoa reitti siihen oli Joensuussa, jonka sijaintia pidin turhan kaukaisena muusta elämästäni. Niinpä loin kakkostoiveeni psykologiaan, mikä ei kuitenkaan tuottanut tulosta. Nyt viime vuosina olen pyrkinyt sekä Jyväskylään että Joensuuhun. Viime vuonna jäinkin Joensuun haussa 1. varasijalle.

Sen sijaan tänä vuonna haut eivät onnistuneet oikeastaan mitenkään. Jyväskylässä on esivalinta, jossa valitaan arvosanojen perusteella. Minulla on ollut tuplasti huonoa tuuria, sillä kasvatustieteellisistä perusopinnoista minulla on arvosana “hyväksytty”, joka antaa pienimmän mahdollisen pistemäärän. Lisäksi erityispedagogiikan aineopintojen arvosanassa oli erikoinen painokerroin, sillä sitä laskettaessa painotettiin tutkimusmenetelmäkurssia. Se meni minulla huonosti, eikä muiden kokonaisuuteen kuuluvien opintojen kiitettävät ja erinomaiset arvosanat riittäneet nostamaan sitä kiitettävään arvosanaan. Nämä opinnot olen suorittanut Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa vuosituhannen alussa.

Sosiaalitieteissä olen saanut vain kandidaatin tutkinnon oikeuden sosiologiassa. Se onkin miltei valmis. Valitettavasti pelkällä kandidaatilla ei saa esimerkiksi opettajan pedagogisiin opintoihin hakuoikeutta.

Sukupuolentutkimuksen maisteriopintoihin hain ajatuksella, että sen tutkinnon avulla saisin lisäosaamista ja vaikuttavuutta tulevaisuuden aikuiskoulutuksn kentällä. Rehellisesti sanoen en usko, että pelkällä filosofian maisterin tutkinnolla sukupuolentutkimukseen suuntautuneena olisin mitenkään vahvoilla. Järjestötyö, jota moni tuntuu tuputtavan itselleni, ei kiehdo, enkä usko myöskään persoonani olevan monessakaan paikassa toivottu.

Yritän kuitenkin edelleen opinto- ja uraohjaajan koulutukseen. Tänä vuonna epäonnistuin pääsykokeissa pahasti. En saanut soveltuvuuskoekutsuja, sillä pisterajat jäivät liian kauaksi. Sen sijaan olen aloittanut Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa yleisen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot saadakseni vähintään kiitettävän arvosanan niistä.

Nauttikaa kesästä,

t. Jukka

Ristiinopiskelua

Miksi opiskelen? Miten opiskelen? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, joihin liittyvä vastaus vaihtelee elämän myötä. Jokaisen vastaus on ihan omanlaisensa. Asiaa voi lähestyä motivaation näkökulmasta.

Suuri osa haluaa tutkinnon. Niin minäkin. En sinänsä ole tilivelvollinen julkisesti kenellekään, miksi minulla ei jo sitä maisteritutkintoa ole. Siihen on monta syytä. Kuitenkin viimeinkin alkaa näyttää siltä, että yksi maisteritutkinto edistyy.

Harrastan otsikon mukaista ristiinopiskelua. Vaikka joku voisi olettaa, että kertoisin nyt teologian opinnoista, niin ohimennen mainitsen, että se on yksi oppiaine, jonka todennäköisesti liitän johonkin Turun yliopiston tutkintooni. Tarkoitankin ristiinopiskelulla nyt sitä, että osan opinnoista suorittaa jossakin toisessa yliopistossa.

Otan esimerkiksi Turun yliopistossa minulla tekeillä olevan kasvatustieteen maisterin tutkinnon. Pääaineenani siinä on erityispedagogiikka. Teen siihen sivuaineenaaikuiskasvatustieteen aineopinnot, mutta lisäksi vielä muun opintokokonaisuuden. Voisinkin nyt laittaa kuvittelunäkökulmasta ajatusharjoituksen. Millä tavalla esimerkiksi Helsingin yliopiston avoimen yliopiston opintokokonaisuus joko teologiasta ja uskonnontutkimuksesta (30 op) tai viestinnästä (35 op) vaikuttaisi työllistymiseen?

Teologian ja uskonnontutkimuksen hyöty ei välttämättä olisi työllistymisnäkökulmasta mitenkään erityinen verrattuna moneen muuhun alaan. Toisaalta se voisi auttaa työllistymisessä hengellistä tietoa vaativaan työhön, mutta erityispedagogiikan kenttää (jonne en kyllä koe olevani ollenkaan sopiva) ajatellen en keksi sille hyötyä. Sen sijaan viestinnän opinnoista voisi olla apua esimerkiksi erityispedagogiikan alan tiedotusta silmällä pitäen. Vastaavasti voisin kuvitella lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen opintokokonaisuuden tai kriminologian opintokokonaisuuden antavan erityistä sisällöllistä tietoa.

Toinen kuvitteluni koskee humanistista tutkintoani, jossa pääaineeni tulee olemaan uskontotiede. Vaikka suuntaudunkin opettajalinjalle, mahtuu aikaisempien opintojeni myötä siihenkin muita opintoja. Kulttuurien tutkimus on niin laajasti ulottuva ala, että mikä tahansa ihmistieteisiin kuuluva sopisi siihen. Vaikka lukiossa luinkin laajan matematiikan, olisi minun vaikea kuvitella jotakin matemaattista tiedettä, ellei sitten mennä tilastotieteeseen tutkimusmenetelmäajatuksien kanssa. Toki mafyke-opettajia tarvitaan nyt, mutta en näe itseäni opettamassa matematiikkaa, kemiaa, enkä varsinkaan fysiikkaa. Sen sijaan esimerkiksi tutkimusintressejä ajatellen voisin harkita jurikin aikaisemmin mainitsemaani teologiaa ja uskonnontutkimusta, mutta myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa.

Miksi kannustan ristiinopiskeluun? Se antaa monille uusia näkökulmia. Ristiinopiskelulla voi myös saada uusia ajatuksia ja näkökulmia sekä jopa muokata alan tutkimuskenttää.

Hyvää joulun odotusta,

t. Jukka

Taidetta ja kulttuuria

Joskus jostakin henkilöstä sanotaan, että hän on kulttuurin suurkuluttaja tai harrastaja. Tällöin saatetaan viitata henkilön käymiseen elokuvateattereissa, konserteissa, taidenäyttelyissä tai teattereissa. Kuitenkin hän on silloin nähdäkseni taiteita harrastava, vaikka ymmärtääkseni taide onkin osa kulttuuria hyvin vahvasti. Toisaalta taideharrastus voi olla taiteen tekemistä monin tavoin.

Itselleni taiteet ja kulttuurit ovat olleet tärkeitä oikeastaan aina. Vaikka vuonna 2019 aloitinkin lähellä kulttuurien tutkimusta olevassa sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmassa, niin nyt sain opiskelupaikan Turun yliopistosta kulttuurien tutkimuksen tutkinto-ohjelmassa. Tarkoitukseni on suuntautua siellä uskontotieteeseen ja uskonnonopettajan linjalle. Muut opetettavat aineeni (ja samalla sivuaineeni) ovat psykologia ja elämänkatsomustieto.

Turussa kulttuurien tutkimuksen pääaineet ovat etnologia (entiseltä nimeltään kansatiede), folkloristiikka ja uskontotiede. Nämä toki ovat Helsingissäkin, mutta näiden lisäksi voi opiskella Aasian tutkimusta, alue- ja kulttuurintutkimusta, arkeologiaa, Lähi-Idän ja islamin tutkimusta sekä taidehistoriaa. Näistä Turussa oppiaineista arkeologia ja taidehistoria ovat tarjolla muissa koulutusohjelmissa pääaineina.

Taidetta taas Helsingin yliopistossa tutkitaan elokuva- ja televisiotutkimuksessa, estetiikassa, musiikkitieteessä, teatteritieteessä ja yleisessä kirjallisuustieteessä. Turussa taas pääaineina ovat mediatutkimus, musiikkitiede ja edellä maintsemani taidehistoria.

Sinänsä taiteiden tutkimuksen ja kulttuurien tutkimuksen tutkinto-ohjelmista saa samat tutkintonimikkeet: humanististen tieteiden kandidaatti (HuK) ja filosofian maisteri (FM). Samoja asioita voi tutkia molemmissa, mutta näkökulma on eri. Jos esimerkiksi haluaisi tutkia elokuvia ja nuorisoa, voisi kansatieteessä tutkia niitä nuorisokulttuurin osana, kun taas elokuva- ja televisiotutkimuksessa voisi olla tutkimuskohteena elokuvat, jotka käsittelevät nuorisoa. Jos taas haluaisi tutkia Aku Ankan taskukirjoja, onnistuisi se taidehistorian näkökulmasta, mutta mahdollisesti myös estetiikan ja yleisen kirjallisuustieteen näkökulmasta.

Mahdollisuudet ovat rajattomat. Valitettavasti kaikkea ei voi yksi ihminen tutkia.

Minun aikaisempi tarkoitukseni oli kertoa alkavasta lukuvuodesta täällä avoimessa yliopistossa. Mainitsen vain nyt näistä taiteiden ja kulttuurien tutkimuksen perusopinnoista sen, että ne alkavat seuraavalla viikolla. Jos pääset osallistumaan näihin tutkinto-ohjelmiin integroituihin opintoihin, niin suosittelen lämpimästi.

Lämpimin syysterveisin,

Jukka

P.S. Ensi tiistaina 6.9. on avoimen yliopiston verkkotapahtuma, jonne kannattaa osallistua!

Vakavaa ja vegaanista vuustokastiketta

Edellisestä kirjoituksestani vierähtikin hiukan enemmän aikaa kuin kuvittelin. Flunssani oli yllättävän pitkä, joskaan ei mitenkään vakava. Sen sijaan oloni oli kuitenkin heikompi pitkään. Neljä koronatestiä antoivat negatiivisen tuloksen.

Vakavaa sen sijaan on Vakava-koe, joka on valtakunnallinen kasvatusalan valintakoe. Sillä karsitaan soveltuvuuskokeeseen eri varhaiskasvatuksen opettajien, luokanopettajien, kotitalousopettajien ja käsityön opettajien sekä erityisopettajien koulutuksiin. Itse osallistuin tähän siksi, että pyrin opinto- ja uraohjaajan koulutukseen Itä-Suomen yliopistoon. Laitoin kokeilun vuoksi myös Turun yliopiston luokanopettajan koulutukseen hakemuksen.

Olin osallistunut myös eri maisterihakuihin opinto-ohjaajuus pääasiallisesti mielessäni. Valitettavasti Joensuussa soveltuvuuskoekutsu maisterihakuun liittyen jäi omassa erillisessä pääsykokeessaan 0,19 pisteen päähän ja Jyväskylässä 4 pisteen päähän todistusvalinnassa. Sen sijaan Vakavan kautta pääsin soveltuvuuskokeeseen sekä opinto- ja uraohjaajan koulutukseen että luokanopettajan koulutukseen.

Kokemus oli toki jännittävä, mutta myös hyvä. Ymmärsin tehneeni henkilökohtaisesti tietyn tyyppivirheen ja ajattelin, ettei minulla sen vuoksi ole mitään mahdollisuuksia. Viikko sitten maanantaina olinkin yllättynyt, kun tuloksena oli 3. varasija sekä Itä-Suomen yliopiston opinto- ja uraohjauksessa että Turun luokanopettajakoulutuksessa. Uskonkin vahvasti avoimen yliopiston opintojen antaneen vahvaa pohjaa kasvatusajatteluni kehitykseen.

Varasijoilla on myös tapa liikkua. Kun olen ei-ensikertalaishakija, liikehdintää on varmasti vähemmän, sillä paikkojakin on vähemmän. Kuitenkin tätä kirjoittaessani olen 1. varasijalla Itä-Suomen yliopiston opinto- ja uraohjaajan koulutukseen ja 2. varasijalla Turun yliopiston luokanopettajakoulutukseen. Lisäksi vielä suurempana yllätyksenä olen 1. varasijalla Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen koulutusohjelmaan, jossa suuntautuisin uskontotieteeseen ja uskonnonopettajaksi. Vielä suurempi yllätys on se, että tuossa haussa olin alun perin varasijalla 12.

***

Jollakin kurssilla mainostin tätä ja kerroin itsestäni esimerkiksi nykyisen vegaaniuteni. Pyydettiin jotakin hyvää ruokavinkkiä, joten itse asiassa tässä sellainen on.

Vegaaninen vuustokastike (vegaaniseen lasagneen tai zitiin)

2 prk kaurafraichea
1 tlk maustettua kauraruokavalmistetta eli kaurakermaa
1 – 2 rs vegaanista pizzajuustoa (vegaaninen juusto = vuusto)
(halutessa perunajauhoa tai vehnäjauhoa)

Lisää kulhoon kaurafraichet ja kaurakerma. Sekoita vispilällä. Pilko pieniksi paloiksi vuusto ja sekoita. Voit myös lisätä peruna- tai vehnäjauhoja saadaksesi hiukan paksumpaa kastiketta.

***

Tulevan lukuvuoden avoimen yliopiston opetusohjelma on nyt pääosin julkaistu. Tähän palaan seuraavassa kirjoituksessani, jonka julkaisen toivottavasti pian.

Ystävällisin kesäterveisin,

Jukka

Flunssassa opintoja 

Määräajat ovat itse kullekin olemassa. Toiset ovat hyvinkin tarkkoja niiden noudattamisessa ja toiset taas eivät tee niin syystä tai toisesta. Itse kuulun näihin jälkimmäisiin,  mutta terveydentilalla on aina jokin osuus asiaan. 

Kuitenkin ryhmätyöskentelyä vaativat opintojaksot ovat sinänsä mukavia, jos kokee, että kuuluu jollakin tavalla ryhmään. Itseäni on piristänyt Viestinnän tutkimuksen perusteissa se, että yksi osasuoritus on ryhmätyö. Omassa ryhmässämme jakauduimme vielä työpareihin ja teimme yhdessä osuuksiamme. 

Viikko sitten tiistaina heräsin tukkoisen nenän hallitsemana. Minun piti lähteä sukupuolentutkimuksen kurssin luennolle Helsinkiin, mutta totesin, ettei minun kannata tehdä sitä. Päätös oli oikea, sillä tunnin kuluttua heräämisestäni sain niistellä nenääni koko ajan ja vetinen nuhavaihe jatkui aktiivisesti koko päivän. Kuitenkin flunssa jatkui ja tein  viikon aikana neljä koronatestiä, joista kaikki osoittautuivat negatiivisiksi.  

Olin perjantaina kahden vaiheilla, keskeytänkö tuon viestinnän kurssin. Ajattelin, että olen niin monta kertaa tehnyt eri suoritukset ja sitten kurssi on loppuvaiheissa jäänyt kesken, etten luovuta. Ryhmällä on usein voimaa. Tällä kertaa se voima ei ole ollut painostavaa, vaan motivoivaa. Kiitos koko ryhmälle! 

Olen myös osallistunut Helsingin yliopistolla väestötieteen opintojakson luennoille ja pitänyt Tutun yliopiston kasvatustieteiden syventävien opintojen laadullisten tutkimusmenetelmien kurssiin liittyvän pienryhmäesitelmänkin. Nyt vain olisi tarpeen saada lievästi flunssainen oloni vaihtumaan terveeksi oloksi, sillä tehtäviä on paljon monessakin paikassa. Kuitenkin on muistettava, ettei terveyden kustannuksella saa yrittää tehdä mitään. 

Terveyttä sinulle, hyvä lukija. Tavataan taas täällä!

Ystävällisin terveisin,

Jukka
optimisti

 

Miten olisi opintokokonaisuus kesäopintoina?

Nyt on hyvä aika suunnitella kesän opintoja. Vaikka useimmissa oppiaineissa Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopetuksen kurssitarjonta kattaakin vain osan opintokokonaisuuksista, on silti joitakin opintokokonaisuuksiakin tarjolla. Siispä kerron, mitä voisi saada kesällä suoritetuksi sivuainemielessä tai alkuna yliopisto-opinnoille.

Kasvatustieteiden perusopinnot (yhdistelmä yleistä ja aikuiskasvatustiedettä) ovat 25 opintopisteen laajuiset. Niistä yleisesti voi jatkaa aineopintoihin ja toisaalta myös haettaessa moniin paikkoihin opettajan pedagogisiin opintoihin näistä voi olla suurikin hyöty. Kasvatustieteissä on myös erityispedagogiikan perusopinnot (25 op) ja toisaalta maksuttomana kurkistuskurssina Lasten ja nuorten koulukiusaaminen ryhmäilmiönä.

Humanistisen tiedekunnan opinnoista voi suorittaa hiukan useampia. Kotimaisen kirjallisuuden perusopinnot (30 op) voi suorittaa myös tänä kesänä, joskin yksi kurssi painottuu alkusyksyyn. Kulttuurien tutkimuksesta ja sen alaisena olevista opintosuunnista Aasian tutkimuksesta ja taidehistoriasta olisi mahdollista suorittaa 15 opintopisteen kokonaisuudet. Sukupuolentutkimuksesta voi opiskella myös 15 opintopisteen kokonaisuuden ja se kandidaattitutkinnon ohella antaa ainakin tällä hetkellä hakukelpoisuuden sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opintotarjonnasta on politiikan ja viestinnän tutkimuksen opinnoista viestinnän 15, 25 tai 35 opintopisteen opintokokonaisuudet suoritettavissa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat suorittaa monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla -opintokokonaisuuden 15 opintopisteen laajuisena. Sosiaalitieteiden perusopinnot (25 op) on mahdollista suorittaa kokonaisuutena, mutta se edellyttää Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssin (joka on muuten maksuton pääsykoekurssi) ilmoittautumisen 30.3. klo 15.00 mennessä ja suorittamisen nyt kevään aikana. Aineopinnot sosiaalitieteistä (35 op) on mahdollista suorittaa nyt kesän aikana, mutta ne vaativat tietenkin sopivia perusopintoja taustalle.

Taloustieteestä voi tehdä 15 tai 25 opintopisteen kokonaisuuden. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opetettavan yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman tarjonnasta voi suorittaa samannimisen opintokokonaisuuden 15, 25 tai 35 opintopisteen laajuisena. Kuitenkin tähän kokonaisuuteen liittyy tieteenaloja, joiden tarjontaan kuuluvista opinnoista voi suorittaa oman 15 opintopisteen kokonaisuuden. Ne ovat poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuuriantropologia sekä talous- ja sosiaalihistoria.

Lisäksi tietojenkäsittelytieteestä voi tehdä perusopinnot (25 op). Muitakin kursseja on paljon tarjolla, joten nyt vain ilmoittautumaan ja opintoja suunnittelemaan!

t. Jukka

P.S. Ennakkotiedot ensi lukuvuodesta kertovat, että tiedossa on vammaistutkimuksen opintokokonaisuuden kaksi kurssia. Kun ne yhdistää tämän kesän johdantokurssiin, saa siitä 15 opintopisteen kokonaisuuden!

P.P.S. Omat valintani olen jo tehnytkin. Aikomuksenani on suorittaa joitakin teologisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja.