Month: November 2013

Posted on

Takaisin lähtöruutuun

Punnersinpa ensimmäisen tenttini kasviksessa, “Orientaatio kasvatustieteisiin”, kokonaiset 3 op, ja huomasin että joudun reivaamaan tuota opintosuuntaani hieman.  Luokanope-opinnot ei vie oikeaan suuntaan vaan haen uutta vauhtia aikuis-kasvatustieteistä. YO oli joustava, palautti ilmoittautumismaksuni tuota jo suoritettua kurssia lukuun ottamatta.

Sen sijaan suoritettua tenttiä en saa mukaani:  Aikusi-kasvis vaatii omat orientaationsa.

Näin käy kun hätäilee lähdössä eikä tee kotiläksyjään kunnolla. Tätä punnitessani nousee esiin eräs seikka, joka lienee sukupuoliriippuvainen. Juttu menee näin – silläkin uhalla että tämä herättää intohimoja, mutta näinhän pitääkin.

Naiset motivaattori opiskeluun on itsensä kehittäminen, siis opiskelua rakkaudesta taiteeseen. Suora hyöty ammatillisesti ei ole primääri motivaattori.

Miesten kannalta opiskelu on väline, kun tavoitellaan ammatillisesti pätevyyden kasvattamista. Huvikseen opiskelua miehet pitävät ajanhukkana – näin lievästi kärjistäen.

Minun kohdallani tämä meni juuripa näin: näen kasvatustieteitten opintoni välineenä löytää itselleni uusi ammatillinen suunta itselleni. Jos huvikseni opiskelisin, valitsisin itselleni aineeksi jotain aivan muuta, vaikkapa modernin historian.

Syksy on tuonut uusia töitä ja tehtäviä. Vapaana konsulttina on toimeksiantoja alkanut siunaantua. Koulutussektoriltakin on töitä löytynyt, olkoonkin ettei kokonaisen viikon täytteeksi eikä suoranaisesti pedagogisiin tehtäviin. Tästä on seurannut se, että päiväni ovat yhtä tilkkutäkkiä ja sälää. Ja siitä taas seuraa se, että määrätietoiseen, kurinalaiseen opiskeluun on hankala löytää aikaa. Motivaatiossani ei uskoakseni ole vikaa, vaan moodin vaihtaminen yhdestä toiseen ja vielä kolmanteen päivän sisällä on yllättävän hankalaa.

Uskonkin, että opiskelu työn ohessa on helpompaa kun struktuurin antaa  8-16 työpäivä. Sen perään on helpompi sovittaa sitten tietty kiintiö opiskelua.

Nähtäväksi siis jää millaisen muodon tämä aikuisopiskeluni saa, kun keväällä jälleen opiskelu alkaa kohdallani, uusista lähtökohdista.

Lopuksi havainto siitä missä lukeminen parhaiten sujuu: oma sohva on täysin toivoton, siihen nukahtaa. Yleinen kirjasto sopivan taustamelun ympäröimänä hyvä, mutta hankala. Kompromissi löytyy oheisesta kalusteesta – oma oppituolini.

oppimisen iloa kaikille,

t. Piparjuuri

Oppituoli

Posted on

Mikä motivoi opiskeluun?

Mikä motivoikaan opiskelemaan avoimessa yliopistossa? Opiskelujen motivoiminen vaatii jo jonkin verran varsinkin aikuisopiskelijalta, joka on kenties jo työelämässä ja perheellinen ja jonka täytyy sovitella opiskelu monen muun vastuun ja velvollisuuden keskelle.

Tutkinto haaveena. Se on varmaan joidenkin “motivaattori” opiskeluun. Jonkinmoista “irtiottoa” arjesta sekä heittäytymistäkin opiskelu aikuisiällä vaatii. Heittäytymistä tuntemattomaan. Jonnekin kauemmaksi kuin omilla raiteilleen kulkeva arki. Pientä “bonusta” elämään kenties näin liiketaloudelliselta kantilta katsottuna ;-)?

Minä valitsen usein jonkun “motivaattorikohteen”, kuten tunnettu tv-psykologi Dr.Phil voisi asian ilmaista. Jonkun joka on tehnyt jo sen ennen minua. Julkisuudessa on tällaisia henkilöitä esimerkiksi. Norjasta löytyy hyvä esimerkki yksinhuoltaja Mette-Maritista, joka löysi rakkauden vaikeista oloista ponnistaneena ja meni naimisiin kruununperijä prinssi Haakonin kanssa. Opiskelijaelämää lähempänä itse olen samaistunut näin perhepäivä*hoitajana* työskentelevänä kuuluisan tv-sarjan Teho-osaston lempeään Abby Lockhartiin, joka opiskeli, perheellisenä hänkin (tosin hänelläkin “selviämisen” moninkertainen momentti -yksinhuoltajuus- mukana kuten Mette-Maritilla), sairaanhoitajasta lääkäriksi. Minä haluan opiskella sosionomi AMK:sta sosiaalityöntekijäksi. 🙂

Motivaationi nousi entisestään, kun sain juuri viimeisimmän tenttini tuloksen. Sain todella hyvän numeron. Pärjään nyt jopa paremmin opiskeluissani kuin nuorena tyttönä AMK-opiskeluissa, eli motivaationi on kasvanut, kun ymmärrän jo paremmin opiskelun merkityksen työelämän moninaisten haasteiden keskellä. Tällä motivaatiolla oli ihana ilmoittautua taas kevään 2014 kursseille, sosiaalipsykologiaa sekä ammattiini myös liittyvä “Kasvun haasteet nuoruudessa” -kurssi. Valitsin HOPS:in (Henkilökohtainen opintosuunnitelma) tekemisessä myös ammattiani päivähoitotyössä tukevia opiskeluja. HOPS kannattaa tehdä, kävin hakemassa apuja vielä sen tekemiseen opintojen ohjaajalta. Opiskeluja tukevia palveluita kannattaa oikeasti hyödyntää. Tsemppiä opiskeluihinne ystävät, joulu lähestyy! 🙂

 

Posted on

Vihdoinkin!

Vihdoinkin pääsin oikeustieteen johdantokurssille; olin jonossa muistaakseni 19. ja siitä huolimatta pääsin niiden joukkoon, jotka verkkokurssin pääsevät aloittamaan. En ole koskaan ennen pelkästään verkossa tapahtuvaa opetusta kokeillut, mutta fiilikset ovat siitä nyt jo positiiviset. Aluksi olemme kaikki esitelleet itsemme ja näin tiedämme paljon paremmin ketä kurssilla on kuin tavallisilla luennoilla, joissa yleensä juttelee ehkä yhden tai kahden kanssa. Muutenkin kurssin aikana on tarkoitus keskustella paljon (tämä tapahtuu siis moodlessa) kurssin tehtävistä sekä  niiden herättämistä ajatuksista ja kysymyksistä. Innokkaana aloitin jo tekemään ensimmäistä sivun pituista esseetä oikeuslähteistä, ja kysymyksiä kyllä heräsi vaikka muille jakaa.. Ennen aloittamistani olin ajatellut sivun pituisen esseen olevan ihan läpihuutojuttu..Mutta täytyy sanoa, että vaikuttaa haastavalta! Mutta kiehtovalta!

Muuten olen tehnyt Naiset, miehet ja talous -kurssin tentin jälkeen kirja-arviota Suomen talouspolitiikan pitkä linja -teoksesta. Tentaattori onneksi antoi minulle mahdollisuuden tehdä kirja-arvion, sillä tentissä en vain pystynyt vastaamaan kirjasta tehtyyn kysymykseen. Olin keskittynyt enimmäkseen Suomen talouden suhdannepolitiikkaan, mutta kysymykset eivät liipanneet läheltäkään aihetta. Kirjoitan siis 12 sivua kirja-arviota, jossa pitäisi olla pari muutakin lähdettä.. Täytyy sanoa, että ainakin minusta tehtävä tuntuu aika haastavalta, vielä kun nämä pari muuta lähdettä pitäisi löytää itse!

Nyt tosin olen pitänyt vapaata opinnoista jo pari päivää, en nimittäin edes muista, koska viimeksi olisin pitänyt vapaata. Eilen olin katsomassa Hurjaruuthin Kosmosta; sirkusta, jossa akrobaatit tekivät huimia temppuja. Suosittelen kaikille, joilla on lapsia tai kummilapsia jne.. Tänään taas olisi tarkoitus mennä illalla ulos. On tätä kyllä odotettukin!