University of Helsinki
Edellisen oppikirjan avaamisesta on kulunut yli puoli vuotta ja viimeisin kosketus kirjoittamiseen on ylioppilaskirjoitusten reaalikoe. Eihän puoli vuotta ole sinänsä pitkä aika, mutta olenkin menestyksekkäästi onnistunut unohtamaan kaiken opiskeluun liittyneen ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Eikä ihme, sen puristuksen jälkeen työnteko tuntui terapialta ja meni pitkä aika ennen kuin jaksoin kaivaa edes jonkun kaunokirjallisen teoksen esille ja koittaa opettaa itselleni ettei opiskelujen loputtua tarvitse unohtaa sentään itsensä sivistämistä.
Vaikka olenkin aina nauttinut kirjoittamisesta, on se nyt opiskelujen uudelleen alettua tuntunut välillä ylitsepääsemättömän vaikealta. Jatkuva writers block turhauttaa eikä ajatus kulje kymmentä minuuttia kauemmin. Joku voisi ajatella, että minun on helppo viime kevään ylioppilaana jatkaa opiskeluja yliopiston puolella, tuntuuhan se ihan luonnolliselta jatkumolta. Välillä kuitenkin olen aivan hukassa, yliopisto-opinnot eroavat kuitenkin hyvin paljon loppujen lopuksi aika pinnallisesta yleissivistävästä koulutuksesta.
Aikataulutus sekä töiden ja muiden menojen yhdistäminen opiskeluihin on tuottanut enemmän ongelmia kuin osasin kuvitellakaan. Tällä kertaa kukaan ei ole potkimassa takamukselle opiskelujen suhteen, ja koska suoritan opintoni verkossa, ei opiskelujen takia tarvitse edes lähteä kotoa kauemmaksi. Siksi onkin helppo lipsua lukemisesta.
Onneksi olen alkuhämmennyksen jälkeen onnistunut luomaan itselleni jo tapoja rytmittää päivät. Vuorotyö ohjaa pääosin päiväni kulkua, joten on vaikeaa saada itselle tasaista päivärytmiä, koska päivät ovat erilaisia. Kannustavat tukijoukot auttavat kuitenkin paljon, jotta epätoivo ei pääse yllättämään. Hämmennystä on seurannut innostus ja suuri kiinnostus viestinnän maailmaan, joten uskon pääseväni alun ongelmista yli ja saan opiskelut luistamaan. Ja uskon sekä toivon etten ole ainut, joka painiskelee samojen ongelmien kanssa. Tsemppiä siis valtavasti kaikille sielunsiskoille ja -veljilleni!
– Karoliina
Ihanaa (?) etten ole ainoa, jolla on ongelmia pysyä ryhdissä kotona opiskellessa! Mitään vinkkejä miten onnistuisi? Itse siirrän kaiken kiinnostavan (puhelin, mies, ruoka, elämä) toiseen huoneeseen ja lahjon itseni aina kolme varttia kerrallaan. Ei ole motivaation eikä kiinnostuksen puutetta, en vain osaa!
Itse olen koittanut myös tuota lahjomista, mutta parhaiten onnistun keskittymään opiskeluihin kun lähden pois kotoa! Kahvilat ja kirjastot ovat parhaita ystäviäni tällä hetkellä, siellä opiskelut tuntuvat onnistuvan paljon paremmin!
Mutta kotona olen laittanut taustalle soimaan klassista musiikkia ja koittanut poistaa kaiken häiritsevän ympäriltäni ja ainakin tuo musiikki rauhoittaa ja auttaa pääsemään oikeaan tilaan.