Author: Emma J Viitanen

Posted on

Kaikki hyvä loppuu aikanaan

“Kaikki hyvä loppuu aikanaan.”

Niin sanotaan, mutta hyvän loppumisesta ei seuraa välttämättä mitään pahaa. Viestinnän opinnot on taputeltu omalta osalta toistaiseksi kasaan ja nyt on aika rentoutua. Pieni paussi tulee tällä hetkellä tarpeeseen. Täytyy myöntää, että vaikka opiskelu ei olekaan ollut kovin rankkaa, tuntui todella hyvältä palauttaa viimeinen tehtävä tänään Moodleen. Ensimmäinen kurssin opintopisteet komeilevat jo WebOodissa ja nyt on aika odotella seuraavia. Kurssikirjat siirtyvät hetkeksi työpöydältä kirjahyllyyn, jossa ne odottelevat ensi kevättä. Tai ehkäpä hetkeä, jolloin tekee mieli pohtia viestinnän ilmiöitä hieman lisää. Sellaisia hetkiä kun tuntuu itselleni tulevan nykyään melko usein.

Kurssikirjat eivät varmastikaan siirry kirjahyllyyn jäädäkseen sinne pölyttymään, vaan niitä tullaan lukemaan paljon tulevaisuudessa. Olen ollut erittäin tyytyväinen päätökseeni kokeilla viestinnän opintoja avoimessa yliopistossa. Olen löytänyt minua kiinnostavan alan, oppinut paljon uutta ja tutustunut kiinnostaviin ihmisiin. Olen ymmärtänyt, kuinka merkittävää roolia viestintä näyttelee yhteiskunnassamme ja hahmottanut teorioita arkipäiväisiltä tuntuvien ilmiöiden tueksi. Olen kuullut upeita uratarinoita ja päässyt viimeinkin jyvälle siitä, mikä minusta itsestäni tulee isona. Palaset tuntuvat loksahtelevan paikoilleen aika hienosti.

Jos Sinä, lukija, et ole vielä varma omasta tulevaisuuden alastasi, voin suositella opintoja avoimessa yliopistossa erittäin lämpimästi. On ollut kiinnostavaa ja motivoivaa nähdä, millaisia opinnot oikeasti ovat. Myöskään ensi kevään pääsykoeurakka ei ahdista enää niin paljoa kun tiedän, että tämä on oikeasti se ala, jota haluan opiskella. Lisäksi olen oppinut paljon uutta, jonka tiedän varmasti auttavan minua opiskelupaikan saavuttamisessa.

Vaikka hieno kokemus avoimessa yliopiostossa on tältä erää ohi, uskon edessä olevan vielä paljon hyviä kokemuksia viestinnän opintojen parissa, toivottavasti yliopiston puolella. Oppiminen ei ainakaan lopu tähän. Kurssit ovat antaneet paljon eväitä arkisten, mutta todella tärkeiden ilmiöiden ymmärtämiseksi. Pääsen hyödyntämään oppimaani joka päivä niin työssä, kuin vapaa-ajalla. Ja se jos joku on aivan mielettömän siistiä.

Ihanaa joulun odotusta ja kaikkea hyvää!

Emma

PS. Viestinnän kevään kursseille näyttäisi olevan vielä tilaa, joten kiinnostuneet kipin kapin ilmoittautumaan! Saattaa olla, että “ilmoittaudu” nappia painetaan useampaan otteeseen ruudun tälläkin puolella 🙂

 

Posted on

Omat ohjeeni opiskelijalle

Hei taas!

Heti aluksi anteeksi pienestä blogihiljaisuudesta. Kaksi työpaikkaa, avoimen opinnot ja sosiaalinen elämä ovat viimeaikoina taistelleet tilasta kalenterissani, jonka seurauksena bloggaaminen on jäänyt hetkeksi vähemmälle. Vielä kerran, pahoittelut!

Ensimmäinen kurssi tentteineen on nyt ohi, jokseenkin odotan edelleen tuloksia toisesta. Tentit eivät olleetkaan niin hurja kokemus kuin ajattelin, yllättävän kivuton oikeastaan! Varsinkin kirjallisuustentissä oli mukava huomata, kuinka keväällä pänttäämäni Mediayhteiskunnan asiat tulivat nopeasti mieleeni. Tämä toi valtavasti motivaatiota ensi kevään luku-urakkaa varten. Toinen kurssi, viestinnän analyysi, pyörähti käyntiin lähes heti johdantokurssin jälkeen. Toisin kuin ensimmäisellä kurssilla, näillä tunneilla olemme luentojen sijaan keskittyneet omien tieteellisten tutkimusten tekemiseen. Aiheen saa valita itse ja siihen perehdytään syvällisesti, joten itseään kiinnostavien asioiden oppiminen on taattua. Vahva suositus tällekin kurssille!

Opinnoissa on siis todellakin päästy vauhtiin. Ajattelinkin jo pienen hetken opiskelleena koota tänne blogin puolelle pienen vinkkilistan, jonka toivon auttavani muita avoimessa aloittaneita ja siellä aloittavia. Nämä tiedot olisivat auttaneet ainakin itseäni kun ensimmäisellä kurssillani aloitin!

  1. Vaikka kurssikirjat eivät maksakaan paljoa ja ne haluaisi ostaa, kannattaa silti hankkia myös Helsingin yliopiston kirjastokortti. Jos jokin aihe tuntuu kirjoissa epäselvältä, voi asiaan tutustua lisää lainaamalla kirjan tai tutustumalla e-aineistoon. Varsinkin jälkimmäiset ovat auttaneet itseäni suuresti!
  2. Aloita tenttikirjallisuuteen tutustuminen hyvissä ajoin. Säästyt paniikilta paria päivää ennen tenttiä ja kurssi antaa paljon enemmän, mikäli käsitellyistä asioista on tietoa.
  3. Muista ilmoittautua tenttiin ajoissa. Omalla kurssillani “deadline” oli 10 päivää ennen, joka jäi itseltäni tietenkin huomaamatta. On parempi olla ajoissa ja perua tarpeen vaatiessa, kuin myöhästyä. Uusintakertoja on kuitenkin tarjolla, joten tentti-ilmoittautumisen unohtaminen ei ole maailmanloppu.
  4. Kurssikirjoja ei tarvitse osata sanasta sanaan ulkoa, vaan kyse on enemmänkin suurten kokonaisuuksien hallinasta. Tunneilla myös huomaa, että mikä on tärkeää ja tarpeellista tietoa.
  5. Jos kurssi menisikin valmistautumisesta huolimatta kehnosti, ei kannata lannistua. Jo aiemmin mainitsemiani uusinkertoja on tarjolla kaksi kappaletta ja ensimmäisessä tentissä näkee jo hieman, että millaisiin kysymyksiin kannattaa varautua.

Opiskelun intoa! 🙂

Emma

 

 

Posted on

“Oho”

Otsikon sana on kuvannut viime viikkojani paremmin kuin hyvin. Oho, luento olikin tänään eikä torstaina, kuten yleensä. Oho, unohdin perua tapaamisen sairastumiseni vuoksi. Oho, muistiinpanoni unohtuivat kirjastoon. Oho, tenttiin olisikin pitänyt ilmoittautua jo monta päivää sitten. Oho.

Tämä ei ole kuitenkaan mitenkään epätavallista minulta, vaan sana sopii arkeeni varsin mainiosti. Haalin itselleni jatkuvasti uutta tekemistä, mikä on suurimmalta osalta ihanaa. Minulla on kuitenkin huono tapa unohtaa merkitä menoni kalenteriin, jonka takia koen “oho”- tai “hups”-tilanteita elämässäni liiankin usein. Viimeaikoina erityisesti tentteihin lukeminen on kärsinyt, sillä en yksinkertaisesti muistanut ensimmäisen tenttini olevan niinkin lähellä kuin ensi viikolla. Kaiken lisäksi tentti olisi toiseni, jos olisin muistanut ilmoittautua ensimmäiseen. Niinpä, oho.

Sain melkoisen inspiraation lukiessani Johannan postausta ajankäytöstä. Myönnän, että elämäni “aikatauluttomuus” saattaa johtua siitä, että usein turhan tiivis aikataulu voi tuntua ahdistavalta; kun tekee opintojen ohella vielä töitä, haluaa vapaa-aikanaan rentoutua aikataulutetun puurtamisen sijasta. Ajankäytön suunnitteleminen ei kuitenkaan aina ole pahasta, vaan voi oikeasti olla avain rentoutumiseen. Kun tietää missä pitää olla ja mitä pitää tehdä milloinkin, ei tarvitse pohtia jatkuvasti sitä, että onko unohtanut jotain. Postauksen luettuani suunnittelin ja merkitsin lähipäiville tarkan lukusuunnitelman, joiden ohelle kirjoitin myös vapaa-ajan tekemiset. Tänään luin aamulla tasan merkitsemäni ajan ja sivumäärät, jonka jälkeen tapasin ystäviäni ja kävin kävelyllä ihailemassa syksyistä Helsinkiä. Lukusuunnitelma sai minut lukemaan riittävästi, jonka jälkeen pystyi hyvällä omatunnolla nauttimaan kauniista päivästä.

Ehkäpä viimepäivien hyvät kokemukset “aikataulutetusta” elämästä lieventävät myös tenttijännitystä. Seuraavat kolme päivää on edessä nimittäin tiivistä opiskelua, jonka aikana asiat olisi tarkoitus saada hyvin mieleen! Onneksi on lukusuunnitelma, jota ilman olisin varmasti auttamatta jäljessä.

Nauttikaa ihanista syyssäistä! 🙂

Emma

 

Posted on

Ahdistusta ja intoa

Hei taas!

Syyskuun loppu häämöttää jo uhkaavasti, samoin kuin ensimmäiset tentit lokakuussa. Aika menee hurjan nopeasti. Kirjoja on tullutkin jo päntättyä jonkin verran, mutta en todellakaan koe olevani vielä valmis. Opiskelu tuntuu niin erilaiselta verrattuna lukioon! Kun kurssikirjat julkaistiin kauhistelin ensiksi toista kirjaamme, joka on viime kevään pääsykoekirjani; Janne Seppäsen ja Esa Väliverrosen Mediayhteiskunta. Oppimisen innon sijasta mielen täytti lähinnä ahdistus ja muistot kirjastossa vietetyistä tunneista, lukemattomista harjoitusesseistä sekä paniikista ennen pääsykokeita. Pienen sulattelun jälkeen tajusin, ettei minun ja Mediayhteiskunnan uusi kohtaaminen olekaan välttämättä niin kamala asia. Kirja on tuttu ja asiat ovat palautuneet mukavasti mieleen. Kyllä tämä tästä!

Vaikka kurssikirjojen pänttääminen ei aina olekaan sitä kaikista mukavinta touhua, luennot ovat yllättäneet minut todella positiivisesti. Luennoile on ollut aina mukavaa mennä ja itse asia on ollut todella mielenkiintoista. Olen kuullut ystäviltäni kauhutarinoita eri aineiden perusopinnoista, jotka ovat usein tylsiä, jopa ikävystyttäviä. Itse olen kuitenkin ainakin toistaiseksi todella innoissani! Vihdoinkin tuntuu siltä, että olen ehkä löytänyt sen “oman juttuni”, jota olen etsinyt todella kauan. Tunne on aivan mahtava.

Voin suositella viestinnän opintoja lämpimästi kaikille, vaikka työllistyminen alalla ei olisikaan mielessä. Käsittelemämme asiat ja ilmiöt ovat todella ajankohtaisia ja niiden tunteminen on mielestäni hyödyllistä itse kullekin. Lisäsksi kurssitarjonta on todella monipuolista ja jokaiselle löytyy varmasti mieuista opiskeltavaa.

IMG_3042

Ihanaa syksyn alkua ja oppimisen iloa kaikille!

Emma 🙂

Posted on

Uusia tuulia

Moi vaan kaikille!

Kuten tarkkasilmäiset saattoivatkin jo huomata, täällä kirjoittelee aivan uusi henkilö. Olen Emma, viime kevään ylioppilas ja uusi avoimen yliopiston viestinnän opiskelija. Sen lisäksi, että olen aloitellut opinnot täysin uudenlaisessa opinahjossa, puhaltavat muuallakin elämässäni uudet tuulet, aivan kirjaimellisesti! Muutin nimittäin vajaa kuukausi sitten kotikaupungistani Kuopiosta huomattavasti tuulisempaan, mutta silti niin ihanaan Helsinkiin. Tällä hetkellä opettelen siis viestinnän teorioiden ja teoreetikoiden lisäksi elämää uudessa kaupungissa.

Tieni avoimeen yliopistoon on varmasti tuttu monelle; hain opiskelemaan yliopistoon, jäin varasijalle ja ilmoittauduin avoimeen yliopistoon, toiveenani oppia uutta ja nähdä onko valitsemani ala minulla se oikea. Monet ovatkin kyselleet minulta, että miksi haluan opiskelemaan juuri viestintää. Koen itse, että viestintä on tulevaisuuden ala, jonka merkitys tulee kasvamaan entisestään jo lähivuosina. Viestintä näkyy kaikkialla arjessamme ja me kaikki viestimme, vaikka vain harva tekeekin sitä työkseen. Viestinnän opinnoista ei myöskään varmasti ole koskaan haittaa, vaikka alalle ei päätyisikään töihin. Aineen opiskelu mahdollistaa lisäksi monenlaisia urapolkuja, joka sopii kaltaiselleni tuuliviirille paremmin kuin hyvin.

Tulen kirjoittelemaan tänne blogiin tuntemuksiani niin opiskelusta, viestinnän oppiaineesta kuin elämästä uudesta kaupungissa. Toivottavasti siellä näytön takana on henkilöitä, jotka kokevat tekstini hyödyllisiksi. Jos mieleen tulee kysymyksiä opinnoista, itse aineesta tai ihan mistä vaan, antakaa palaa! Vastailen kysymyksiin enemmän kuin mielelläni 🙂

Terkuin, Emma