Posts

Posted on

Miten olisi opintokokonaisuus kesäopintoina?

Nyt on hyvä aika suunnitella kesän opintoja. Vaikka useimmissa oppiaineissa Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopetuksen kurssitarjonta kattaakin vain osan opintokokonaisuuksista, on silti joitakin opintokokonaisuuksiakin tarjolla. Siispä kerron, mitä voisi saada kesällä suoritetuksi sivuainemielessä tai alkuna yliopisto-opinnoille.

Kasvatustieteiden perusopinnot (yhdistelmä yleistä ja aikuiskasvatustiedettä) ovat 25 opintopisteen laajuiset. Niistä yleisesti voi jatkaa aineopintoihin ja toisaalta myös haettaessa moniin paikkoihin opettajan pedagogisiin opintoihin näistä voi olla suurikin hyöty. Kasvatustieteissä on myös erityispedagogiikan perusopinnot (25 op) ja toisaalta maksuttomana kurkistuskurssina Lasten ja nuorten koulukiusaaminen ryhmäilmiönä.

Humanistisen tiedekunnan opinnoista voi suorittaa hiukan useampia. Kotimaisen kirjallisuuden perusopinnot (30 op) voi suorittaa myös tänä kesänä, joskin yksi kurssi painottuu alkusyksyyn. Kulttuurien tutkimuksesta ja sen alaisena olevista opintosuunnista Aasian tutkimuksesta ja taidehistoriasta olisi mahdollista suorittaa 15 opintopisteen kokonaisuudet. Sukupuolentutkimuksesta voi opiskella myös 15 opintopisteen kokonaisuuden ja se kandidaattitutkinnon ohella antaa ainakin tällä hetkellä hakukelpoisuuden sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmaan.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opintotarjonnasta on politiikan ja viestinnän tutkimuksen opinnoista viestinnän 15, 25 tai 35 opintopisteen opintokokonaisuudet suoritettavissa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat suorittaa monialainen asiantuntijuus sosiaali- ja terveysalalla -opintokokonaisuuden 15 opintopisteen laajuisena. Sosiaalitieteiden perusopinnot (25 op) on mahdollista suorittaa kokonaisuutena, mutta se edellyttää Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssin (joka on muuten maksuton pääsykoekurssi) ilmoittautumisen 30.3. klo 15.00 mennessä ja suorittamisen nyt kevään aikana. Aineopinnot sosiaalitieteistä (35 op) on mahdollista suorittaa nyt kesän aikana, mutta ne vaativat tietenkin sopivia perusopintoja taustalle.

Taloustieteestä voi tehdä 15 tai 25 opintopisteen kokonaisuuden. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opetettavan yhteiskunnallisen muutoksen kandiohjelman tarjonnasta voi suorittaa samannimisen opintokokonaisuuden 15, 25 tai 35 opintopisteen laajuisena. Kuitenkin tähän kokonaisuuteen liittyy tieteenaloja, joiden tarjontaan kuuluvista opinnoista voi suorittaa oman 15 opintopisteen kokonaisuuden. Ne ovat poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuuriantropologia sekä talous- ja sosiaalihistoria.

Lisäksi tietojenkäsittelytieteestä voi tehdä perusopinnot (25 op). Muitakin kursseja on paljon tarjolla, joten nyt vain ilmoittautumaan ja opintoja suunnittelemaan!

t. Jukka

P.S. Ennakkotiedot ensi lukuvuodesta kertovat, että tiedossa on vammaistutkimuksen opintokokonaisuuden kaksi kurssia. Kun ne yhdistää tämän kesän johdantokurssiin, saa siitä 15 opintopisteen kokonaisuuden!

P.P.S. Omat valintani olen jo tehnytkin. Aikomuksenani on suorittaa joitakin teologisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja.

Posted on

Se n. kerta

Oletko yrittänyt saavuttaa tai saada jotakin, joka ei vain tunnu kohdallasi onnistuvan syystä tai toisesta? Yrität ehkä monta kertaa ja saatat vaihtaa tapaa, millä voisit tavoittaa haluamasi. Saatat jossakin kohdassa luovuttaa tai sitten olet päättänyt jatkaa niin kauan, kunnes onnistut.

Itse olen monta kertaa ollut n. kertaa yrittämässä jotakin. N. kerralla tarkoitetaan sellaista numeerista kertaa, jota ei ole laskettu tai jota ei halua määritellä tarkemmin.

Yksi näistä yrityksistäni oli pyrkimys päästä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Olin valinnut erityisen suosiotun alan eli psykologian. Sitten avoimessa yliopistossa opiskelin sen lisäksi muitakin opintoja ja pian alkoi vaikuttaa siltä, että erityispedagogiikka olisi hyvä kakkosvaihtoehto. Se tieteenalana tavallaan on lähellä psykologiaa ja sen teemat koskettivat mina, sillä olenhan itsekin monivammainen. Yritin myös monta vuotta päästä lukemaan erityispedagogiikkaa, kunnes n. kerta toi toivotun lopputuloksen avoimen väylän kautta. Tässä yhteydessä n oli 8. Kuitenkin myöhemmin olen havainnut eri syistä, että maailmani menisi turhan pieneksi, jos vammaisena työskentelisin vammaisalalla. Minua kiinnostaa enemmän ihmisten koulutus ja oppiminen, laaja-alainen hyvinvointi, sukupuoli ja sateenkaari-ihmiset. Haluaisin opettajaksi, mutta en erityisopettajaksi.

Näin ollen eri syistä johtuen olen sitten hakeutunut myös sosiologian tai nykyisemmin sosiaalitieteiden pääaineopiskelijaksi, mutta opinto-oikeuteni käsittää vain kandidaatin tutkinnon. Lisäksi sivututkintona opiskelen sukupuolentutkimuksen maisteritutkintoa. En usko, että se yksinään riittäisi minulle (monille muille kylläkin) tuomaan alaan liittyvää työpaikkaa varsinkaan koulutuksen piiristä, mutta elämä voi välillä yllättää iloisestikin.

Tiedän, että joku voi tätä kirjoitustani kritisoida rankastikin. Joillakin elämä menee aina suunnitelmien mukaan, mutta toiset taas saavat yrittää kerta toisensa jälkeen. Tiedän kuitenkin kokemuksesta sen, että vaikeuksienkin kanssa aikaan saatu tavoiteltu asia tuntuu erityisen mukavalta. On jopa järkevää tavoitella unelmiaan, koska silloin ihminen tietää, mitä juuri sillä hetkellä elämältään haluaa.

Huomenna alkaa yhteishaku. Uskalla tavoitella unelmiasi sitä kautta! Jos siinä ei tällä kerralla tule toivottua tulosta, voit opiskella avoimessa yliopistossa. Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kesäopinnot on julkaistu viime perjantaina, joten voit katsoa, olisiko siellä jokin sinua kiinnostava kurssi tai opintokokonaisuus, joka voisi auttaa sinua eteenpäin tavoitteissasi.

t. Jukka

P.S. Pahoittelen, että olen ollut hiljaa täällä blogimaailmassa. Itselläni on tapahtunut monia asioita, kuten koiran poismeno ja olkapääni on pysynyt kipeänä, vaikka sen kuntoutuksessa ollaankin menty parempaa kohti.

Posted on

Hyvää joulua!

Aluksi haluan toivottaa hyvää joulua sinulle. Otin tämän kuvan kaksi vuotta sitten, kun lähdin joulun viettoon.

Olen ollut täällä blogimaailmassa hiljaa nyt viime ajat. Olen ollut opintojen ohella työelämässä, eikä kaikelle ole riittänyt aikaa. Toimin määräaikaisena ja osa-aikaisena opintoneuvojana Helsingin yliopistossa, aluksi Kaisa-talon tiimissä ja sitten opettajien arvioinnin tuessa humanistisessa ja teologisessa tiedekunnissa. Pidin työstäni kyllä, vaikka epävarmuus osaamisestani olikin vahvasti mukana. Toivottavasti jatkoakin tulisi.

Toisaalta elämääni ovat liittyneet uudetkin terveysongelmat. Olen nimittäin alkukesästä alkaen elänyt olkapää- ja olkavarsikipujen kanssa. Jos kyseessä olisi tuo oikea puoli, ei se vaikuttaisi asioihin niin paljon, mutta koska olen ns. yksikätinen (oikea on siis proteesi kyynärpään jälkeen), kivut ovat elämääni jopa takkia päälle pukiessa.

Kuitenkin elämässäni on tapahtunut hyvääkin. Otin nyt syksyllä rohkean kokeiluaskeleen avoimeen ammattikorkeakouluun ja kouluttauduin 10 opintopisteen kanssa työkykykoordinaattoriksi. En tiedä, tulenko hyötymään koulutuksen suorittamisesta, mutta kiinnostusta työelämäasioihin on aina ollut. Teinhän aikoinani työharjoitteluni liiketalouden opistotutkinnossa silloisessa Tuusulan työvoimatoimistossa.

Tällaisia kuulumisia minulla oli tällä kertaa.  Nyt jouluaattona on hyvä muistaa läheisiä ja hiukan muitakin. Yksi sopiva tapa on ostaa tiedonnälkäisille ja oppimishaluisille avoimen yliopiston lahjakortti. Se varmasti toisi iloa monille.

Siispä hyvää joulua! Ehkä tapaamme taas jo välipäivinä.

Lämpimin jouluterveisin,

Jukka

Posted on

25 vuotta!

Täytin 25 vuotta 8.10.2002. Siitä ei ole siis nyt kyse, vaan ajattelin ottaa esiin sen, mitä tapahtui 25 vuotta sitten. Elämäni muuttui silloin monella tavalla.

Olin kirjoittanut edellisenä keväänä ylioppilaaksi ja toiminut kesällä puhelinmyyjänä. Osallistuin psykologian pääsykokeisiin Tampereella, mutta se ei tuottanut kunnon tulosta. Niinpä päädyin aloittamaan avoimessa yliopistossa psykologian perusopinnot ja toisen kotimaisen kielen kurssin eli niinsanotun virkamiesruotsin. Siitä alkoi taival, joka jatkuu edelleen.

Alkuni oli hiukan kankeaa. Koska en ollut mitenkään yliopisto-orientoituneesta piiristä lähtöisin, jouduin tekemään työtä oppimiseni ja opiskelutaitojeni kanssa. Kuitenkin lopputuloksenani oli psykologian perusopinnot arvosanalla erinomaiset tiedot ja 25 opintopisteen sivuaine myöhemmin kasvatustieteen kandidaatin tutkinnossa. Sen sijaan tein ruotsin vielä kahdesti uudestaankin, sillä halusin korottaa arvosanani tyydyttävistä tiedoista hyviin tietoihin. Lopulta onnistuinkin siinä.

Mikä muu muuttui 25 vuotta sitten, oli ruokavalio. Tein mainitsemiani opintoja eräällä kansanopistolinjalla ja asuin oppilaitoksen asuntolassa. Ryhdyin kasvissyöjäksi, josta sitten ajan myötä olen tiukentanut jonkin verran linjaani vegaanisempaan suuntaan.

25 vuodessa on tapahtunut paljon muutoksia. Silloin alussa ilmoittauduttiin opintokokonaisuuksiin, mikä ei enää ole kaikkien yliopistojen tapa. Kasvisruokana tarjottiin herne-maissi-paprikaseosta, eikä nykyajan kasviproteiinituotteista ollut juurikaan tietoa. Tofu oli harvinaista herkkua.

Näin se aika muuttuu.

Terveisin, Jukka

Posted on

Tuutorointia tuplasti

Heippa täältä etäältä Turusta!

Olen saanut kunnian toimia sekä keväällä että syksyllä Sisu-tuutorina. Lisäksi olen saanut olla tuutorina neljälle eri maisteriohjelmalle humanistisessa tiedekunnassa.

Sisu? Siis mikä?

Helsingin yliopisto siirtyi Weboodista Sisuun, joka on varsinkin tutkinto-opiskelijoiden käyttämä järjestelmä. Siinä luodaan opintosuunnitelma, mutta sen kautta tapahtuu myös kurssi-ilmoittautuminen tutkinto-opinnoissa. Siinä myös valitaan joidenkin kurssien kohdalla, onko aikomus suorittaa kurssi tutkinto-opetuksessa vai avoimen yliopiston puolella. Sen sijaan pelkästään Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa opiskelevat ilmoittautuvat tavalliseen tapaan avoimen yliopiston kautta. Kuitenkin, jos yliopiston ovi avautuu tutkinto-opiskelijaksi esimerkiksi  ensi syksynä, näkyvät suoritetut opinnot Sisussa. Kuitenkin pieni huomio: Jos teet opintokokonaisuuden ja pyydät siitä merkintää, joudut tekemään hiukan työtä sen sovittamisessa pakollisiin opintoihin. Ilman koottua merkintää olevat kurssit on helpompi sijoittaa osaksi tutkintoa.

Maisteriohjelmat? Eli…?

Toimin viime vuonna tuutorina tuutoriparin kanssa kaikille eri maisteriohjelmille humanistisessa tiedekunnassa. Nyt vastaan alue- ja kulttuurintutkimuksen, kirjallisuudentutkimuksen, kulttuuriperinnön ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmien tuutoroinnista. Kaikki tuutoroitavat ovat suorittaneet ainakin alemman korkeakoulututkinnon. Maisteritutkinnon voi suorittaa noin kahdessa vuodessa, mutta nopeamminkin se on mahdollista tehdä. Joillakin elämä voi venyttää sitä pitemmällekin.

Elämä…?

Se on tässä ja nyt. Välillä asiat etenevät nopeasti. Joskus tulee myötätuulta paljon ja sen jälkeen voi olla myrskyviikkoja. Itselläni on ollut aina pinnistelyä, josta en ole puhunut vasta kuin viime vuosina. Voisinkin kirjoittaa asiaan liittyen oman tekstin.

Omassa elämässäni tapahtuu kaikenlaista. Minulle rakas perheemme vanhempi koira on ollut saattohoidossa jo toukokuun puolivälin jälkeen. Olen oleskellut sen vuoksi paljon Tuusulassa ja silitellyt koiraystävääni.

Elämässäni on myös joitakin muita uusia haasteita, mutta kerron niistä enemmän, kun on niiden aika. Koskaan ei tiedä, mitä eteen tulee. Siksi en kerro, etten tuota pettymyksiä julkisesti.

Olen toiminut myös sosiaalisessa mediassa sekä moderaattorina että sisällöntuottajana. Olen käsikirjoitellut joitakin kotiseurakuntani sosiaalisen median lähetyksiä, joissa olen myös esiintynyt joko yksin tai jonkun toisen kanssa. Toisaalta nyt jokailtaiset iltavirret muuttuivat jokaviikkoisiksi. Näin ollen minulla on hiukan enemmän aikaa iltaisin.

Takaisin tuutorointiin!

Vaikka Sisu-tuutorointi loppuikin nyt tältä erää, voin sanoa saaneeni tehdä unelmatyötäni. Opintoneuvonta on juuri se minun juttuni. Haluankin kiittää tuutorointiin osallistuneita. Uudet maisteriopiskelijat saavat toki vielä aikaani. Näin ollen kiitän tähänastisesta ja toivon yhteydenottoja jatkossakin.

Lämpimin syysterveisin,

Jukka

 

Posted on

Kuin karkkikaupassa taas – tosin uudessa järjestyksessä!

Onkin vierähtänyt aikaa edellisestä kirjoituksestani. Itse asiassa minun piti kirjoitella jo kevään aikana, mutta paljon on tapahtunut elämässäni. Olen toiminut edelleenkin vapaaehtoistyössä seurakunnassani, mutta toisaalta on ollut terveyshuoliakin. Lisäksi muitakin murheita on ollut, mutta pidän ne itselläni.

Olen katsellut taas näitä tulevia avoimen opintoja suurella mielenkiinnolla. Vaikka itse opiskelenkin tutkinto-opiskelijana sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmassa ja kirjoittelen (toivottavasti) maisteritutkielmaani, pitää minun suorittaa muita opintoja, joita teen avoimessa yliopistossa. Haaveilen kyllä useista eri opinnoista, mutta omien rajojen vuoksi täytyy rajoittaa omia ilmoittautumisia. Muutenhan lukisin varmaankin esimerkiksi taiteiden tutkimuksen, taloustieteen ja tilastotieteen opintoja.

Avoimen sivusto on uudistunut keväällä. Aina uudessa järjestelyssä on uutta opittavaa. Mielestäni on mukavaa, kuinka opintokokonaisuudet ovat helposti löydettävissä koulutusohjelmittain. Lisäksi yliopiston siirryttyä Sisu-järjestelmään myös kurssisivut ovat muuttuneet. Kuitenkin on hauskaa ajanvietettä näin koulutusintoilijan näkökulmasta lukea opintojen suurta valikoimaa. Lisäksi uskoisin siitä tiedosta olevan hyötyä loppukesän ja syksyn työrupeamissa, kuten tuutoroinnissa.

Mitä mukavaa on tässä “karkkikaupassa”? Aina voi keksiä jotakin uutta. Jokainen voi herätellä omia mielikuviansa esimerkiksi lueskelemalla opintotarjonnan alustavaa listaa .  

Olipa oma mielenkiintosi euroviisuissa, viestinnässä tai katalaanin kielessä, on mahdollisuuksien kirjo upea. Kaikkea opiskelua tukevaa on olemassa opiskelutaitokursseista aina sivuaineopintoihin asti. Joskus myös itselle erityyppisen aineen opiskelu saattaavaa avartaa ja siinä samassa opiskelutaidot ja oppimiskyky kehittyy. Hiukan oppimiseen viittaavaa muuten on Tekoälyn perusteissa. Oletko jo suorittanut tuon ilmaiskurssin?

Kaikkea hyvää,

t. Jukka

Posted on

Yhteishakua ja sosiaalitieteitä

Eilen alkoi yhteishaku yliopistoihin ja korkeakouluihin. Paikkoja on jaossa paljon ja on eri hakukohteita eritaustaisille hakijoille. Osa voi hakeutua yleisessä haussa lukemaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa lukion tai ammatillisen oppilaitoksen päästötodistuksen perusteella. Ne, joilla on ammattikorkeakoulututkinto tai kandidaatin tutkinto, voivat hakea sopivien alojen maisteritutkintoja suorittamaan.

Tunnen jonkin verran hakevia. Erityisesti minua on kiinnostanut katsella yhtä hakukohdetta, johon en ole itse hakemassa. Se on sosiaalitieteiden kandiohjelma, johon valitaan todistusvalinnassa 31 ja valintakurssin perusteella 30, joista ensikertalaisia vähintään 21. Tämä valintakurssi on myös avoimen yliopiston kurssi ja se on tällä kertaa kaikille maksuton. Tämä on siis hyvä tapa aloittaa sosiaalitieteiden opiskelu, jos ei ole niitä aikaisemmin opiskellut. Kurssille voit ilmoittautua 31.3. klo 15.00 mennessä.

Tein tässä tällaisen pienen kuvan opinaloista, joista käytin vahingossa entistä nimitystä pääaine. Olen opiskellut näitä kaikkia. Sosiaalipsykologia käsittelee esimerkiksi ryhmien toimintaa, sosiaalista identiteettiä, rooleja, arvoja ja normeja sekä vuorovaikutusta. Sosiologia sisältää monia eri käsitteitä, mutta se kertoo esimerkiksi ryhmien toiminnasta yleisellä tasolla, mutta myös siitä, kuinka erilaiset luokat esimerkiksi iän, sukupuolen, koulutuksen tai ammatin suhteen eroavat toisistaan. Yhteiskuntapolitiikka voidaan mieltää sosiaalipolitiikan synonyymiksi, mutta siihen kuuluvat myös kaupunkitutkimus ja ympäristöpolitiikka. Tällöin ihmisen elämää koskevat päätöksenteolliset sisällöt, kuten köyhyys, sosiaaliturva ja virkistysalueiden hoito voivat olla tutkimuksen kohteena. Myös vammaistutkimus voidaan katsoa yhteiskuntapolitiikan osa-alueeksi.

Sosiaalitieteet sopivat erinomaisesti sivuaineeksi ainakin humanistisen, kasvatustieteellisen, teologisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan tutkintoihin. Tietenkin sosiaalitieteitä voi yhdistellä muihinkin opintoihin, kuten muualla opetettaviin kauppatieteisiin ja terveystieteisiin.

Kandidaatin tutkinnon jälkeen on maisteriopinnot. Kolmen mainitun opinalan lisäksi on valittavana kriminologia, kulutus yhteiskunnassa ja väestötiede. Lisäksi on mahdollista hakeutua esimerkiksi sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelmaan.

Lopuksi haluan toivottaa jokaiselle Johdatus sosiaalitieteisiin -kurssille osallistuvalle onnea ja menestystä. Sama koskee myös jokaista, joka osallistuu yhteishakuun.

Ystävällisin terveisin, Jukka 🙂

Posted on

Kasvatustieteiden kirjosta kehittämään kykyjä

Olen saanut sosiaalisessa mediassa joitakin pyyntöjä kertoa kasvatustieteiden opinnoista ja opiskelusta. Koska minulla on näistä kokemusta ja tietoa melko paljon, otan mielelläni haasteen vastaan. Tosin Helsingin yliopistossa en ole suorittanut ainakaan vielä yhtään kasvatustieteellistä opintojaksoa.

Nappasin seuraavan tekstin avoimen yliopiston sivulta: “Avoimessa yliopistossa on tarjolla kasvatustieteiden koulutusohjelman eri opintosuuntien opinnoista erityispedagogiikan, käsityötieteen, luokanopettajan, pedagogik (allmän och vuxenpedagogik), varhaiskasvatuksen opettajan ja yleisen ja aikuiskasvatustieteen opintosuuntien opintoja.” Näistä käsittelen kahta parhaiten tuntemaani eli erityispedagogiikkaa ja yleistä ja aikuiskasvatustiedettä.

Erityispedagogiikan laajuuteen kuuluu kaikki, mikä voidaan ajatella kuuluvan erityisyyteen ja vammaisuuteen. Perinteisesti erityispedagogiikan katsotaan lähtevän erityisopetuksesta peruskoulussa, mutta siihen kuuluu laajemmasta näkökulmasta katsottuna myös ammatillinen koulutus, korkeakoulutus ja vapaa sivistystyökin. Itse tein aikoinani proseminaarityöni aiheeesta “Ammatillisessa erityisoppilaitoksessa opiskelevien itseohjautuvuus ja elämänhallinnan tunne”. Itsehän olen monivammainen ja opiskellut myös ammatillisessa erityisoppilaitoksessa, mutta myös psykologian opintoni ovat vaikuttaneet aiheeni valintaan.

Helsingin yliopistossa voi opiskella monia eri oppimääriä erityispedagogiikassa. Kahden opintopisteen kurkistuskurssi on uutta, mutta siitä voi edetä halutessaan erityispedagogiikan perusopintoihin, jotka taas ovat 25 opintopistettä. Tuo kahden opintopisteen suoritus on mahdollista täydentää 5 opintopisteen laajuiseksi suoritukseksi. Lisää tietoa erityispedagogiikan opinnoista saat täältä.

Omasta mielestäni erityispedagogiikan opinnot antavat paljon uusia näkökulmia ja myös valmiuksia erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Erityispedagogiikan kautta voi erikoistua tuntemaan esimerkiksi mielenterveyden ja käytöshäiriöiden maailmaa, mutta myös aistivammaisuuteen ja luki-häiriöihin voi tutustua pintaraapaisua paremmin. Pääaineena erityispedagogiikka voi tuottaa erityisopettajan pätevyyden, mutta ilman pätevyyttä voi työllistyä erilaisiin paikkoihin, kuten vammaisjärjestöihin. Sivuaineena erityispedagogiikka voi tuottaa pätevyyden opettaa erityispedagogiikkaa toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa, mutta ennen kaikkea se antaa tietotaitoa vammaisten ja muiden erityisten kanssa toimimiseen.

Yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen voisin sanoa sopivan ihan minkä tahansa oppiaineen kanssa sopivaksi. Kyseessä on yleistiede, jonka raja on melkein mielikuvituksessa. Moni onkin aloittanut avoimen yliopiston opiskelu-uransa kasvatustieteestä. Itselläni se oli vasta kolmas oppiaine psykologian ja erityispedagogiikan jälkeen. Kasvatustiedettä ja aikuiskasvatustiedettä opetetaan monissa yliopistoissa erillisinä aineina. Näin ollen itsekin olen jatkanut aikuiskasvatustieteen aineopinnoilla Turun yliopistossa. Kun yleinen kasvatustiede keskittyy yleisesti kasvatukseen, aikuiskasvatustieteen kohteena ovat aikuiset, heidän koulutuksensa ja työelämä.

Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa yleisestä kasvatustieteestä ja aikuiskasvatustieteestä voi opiskella 25 opintopisteen perusopinnot ja sen jälkeen 35 opintopisteen laajuisen aineopinnot. Yleensä 60 opintopisteen kokonaisuutena suoritetut perus- ja aineopinnot antavat riittävät peruslähtökohdat pyrkiessä avoimen väylän tai maisterihaun kautta yliopisto-opiskelijaksi. Lisätietoa yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opinnoista saat täältä.

Yleinen kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ovat yleissivistäviä, mutta monissa paikoissa niistä saattaa olla hyötyä opettajan pedagogisiin opintoihin pyrittäessä. Toisaalta myös erilaisissa ohjaustehtävissä kasvatustieteellinen tieto on avuksi, tapahtuipa se jossakin koulutusorganisaatiossa, sosiaalialalla tai metallialan työpaikalla. Kasvatustieteistä on myös helppo saada itselle uusia näkökulmia ja kiinnostuksia.

Näissä oppiaineissa ainakin perusopinnot on mahdollista suorittaa pelkästään etäopintoina, mutta ymmärtääkseni aika moni aineopintojenkin jakso on verkko-opetuksena suoritettavissa. Opintokokonaisuudet on mielekästä aloittaa johdantojaksolla. Johdatus kasvatustieteisiin (5 op) alkaa toukokuun alussa ja ilmoittautuminen alkaa 45 vuorokautta aikaisemmin. Samat tiedot soveltuvat Erityispedagogiikan peruskurssin (5 op) kanssa.

Kasvatustieteiden opinnot ovat myös hyvä matka itseen. Ne auttavat jäsentämään sitä, mitä olen, kuka olen, miten suhtaudun muihin ja minkälainen oppija olen. Lämmin suositukseni on: opiskele kasvatustieteitä.

t. Jukka

Posted on

Tervehdys teologiasta!

Teologiaan (ja uskonnontutkimukseen, kuten opinalan nimi virallisemmin on) liittyy paljon monenlaisia tutkimuskohteita. Se, kuten koulujen evenkelisluterilainen uskonnonopetuskaan ei ole jumalanpalvelusjärjestyksen ulkoa opettelua ja Raamatun lukemista, vaikka aika moni tuntuu näin luulevan.

Itse suoritan nyt useampaa kurssia tällä opinalalla yhtä aikaa. Osa kursseista on avoimen puolella. Nehän sopivat etenkin niille, joille tiukka kellonaikaan sidottu suorittaminen ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta.

Miksi sitten olen valinnut teologian opintoja, kun ne eivät sinänsä ole kuuluneet minun opintoihini? Eikö muut opintoni ole tärkeämpiä? Sitä voi aiheellisesti kysyä, mutta vastauksena annettakoon se, että nykyiset opintoni ovat sinänsä generalistialojen opintoja, eivätkä tuota mitään erityistä pätevyyttä. Tosin sosiologian kauttahan tarkoitukseni on saada yhteiskuntaopin opettajan pätevyys. Siihen pitää lukea historia-ainetta, jotta saa pätevyyden. Toisaalta minulla on myös psykologian opintoja, joiden avulla myös nämä lukio-opetuksen aineet ovat tulevaisuudessa hallinnassani.

Teologian opinnot antavat itselleni uusia valmiuksia uskontokentän keskustelussa. Minulla on kotiseurakunnassani vapaaehtoistyö Facebookin iltavirsikommentaattorina ja luottamustoimeni ohella olen saanut tehdä viime aikoina erilaisia asioita, kuten olla mukana piispanvaalissa tukiryhmässä ja lisäksi yhdessä seurakuntayhtymän työryhmässä ja siihen liittyvissä vapaaehtoistehtävissä. Erityisen antoisaksi olen saanut kokea keskustelut teologien kanssa. Useimmat heistä tuntuvat minusta erittäin läheisiltä ihmisiltä minulle, sillä jaamme samanlaisia näkemyksiä ja koen tulevani hyväksytyksi omana itsenäni. Kiitos siis, rakkaat teologitutut!

Mitä teologian ja uskonnontutkimuksen perusopintoihin kuuluu? Tekninen vastaus on “kuusi viiden opintopisteen opintojaksoa”. Johdatus teologiaan ja uskonnontutkimukseen antaa yleiskäsityksen alasta ja suoritankin tätä kurssia nyt avoimessa. Toinen tällä hetkellä menevä kurssini on Käytännöllisen teologian perusteet, joka käsittelee teologian esiintyvyyttä suuressa laajuudessan yhteiskunnassa. Kolmas tällä hetkellä menevä kurssini on Systemaattisen teologian perusteet ja ymmärtääkseni siinä käsitellään esimerkiksi kirkon opin perusteita. Muita opintojaksoja ovat Raamattua käsittelevä Eksegetiikan perusteet, nimensä mukainen Kirkkohistorian perusteet ja yleisesti uskontoja tutkiskeleva Uskontotieteen perusteet, joka on tarjolla myös humanistisen tiedekunnan opinnoissa kulttuurien tutkimuksessa. Näistä muuten Kirkkohistorian perusteet alkaa tämän kuukauden lopussa ja opintojaksolla on yhä tilaa.

Nyt kirjoitan, että minusta tuskin tulee pappia, mutta saatan olla väärässä. Jokin papin työssä kiehtoo. Kuitenkin enemmän kutsumusta minulla on opinto-ohjaukseen, opetukseen ja muutenkin koulutusalalle. Se, mitä olen kuitenkin oppinut, on se, ettei pidä sanoa “ei koskaan”, vaan pitää silmät ja sydän avoinna ympäröivää maailmaa kohtaan. Teologiassa todellakin keskustellaan maailmasta monista näkökulmista katsoen.

t. Jukka

P.S. Seuraavassa blogikirjoituksessani ajattelin käsitellä kasvatustieteitä. Niistä on toivottu pitkään kirjoitusta.

 

Posted on

Opiskelua ja mielenterveyttä

Hyvää alkanutta mielenterveysviikkoa! Sen vuoksi kysynkin, mitä sinulle oikeasti kuuluu. Olen kyllä muutenkin utelias, mikä sopii hyvin sosiologian opiskelijalle. Kuitenkin ihmisessä on aina mielenterveydellinen ulottuvuus, joka aina vaikuttaa opiskeluun.

Itselläni on taustalla mielenterveyteen liittyviä opintoja niin psykologiassa kuin erityispedagogiikassakin. Sen sijaan minulla ei ole koskaan diagnosoitu mitään mielenterveyden sairautta. Sen sijaan asiaa on tutkittu tänä vuonna, kun olin AD(H)D-tutkimuksissa. Minulla on etenkin ADD-piirteitä, mutta ei riittävästi diagnoosia varten. Ylivilkkautta minulla ei ole.

Nämä piirteet näkyvät esimerkiksi joidenkin asioiden aloittamisen vaikeudessa. Motivaatio auttaa minua aika paljon, mutta myös aito tukeminen auttaa paljon. Silloin on vähemmän stressiä, kun tuntee osaavansa toimia opiskeltavalla kurssilla. Aina ei ohjeetkaan aukea. Erityisherkkänä ihmisenä koen välillä kuormitusta, kun yhtä aikaa tulee vaatimuksia monesta eri suunnasta. Se aiheuttaa suurta stressiä ja silloin helposti saan myös migreenin.

Elämä ei ole stressitöntä, mutta stressin kanssakin voi elää hyvin. Opiskelu voi stressata monin eri tavoin. Itseäni stressaa esimerkiksi moni englanninkielinen materiaali, koska olen niissä heikoilla. Samoin ryhmätyöt stressaavat: joudunko tekemään siellä itselleni hankalimpia tehtäviä tai joudunko ottamaan kaksinkertaisen vastuun, kun joku luistaa tehtävästä.

Opiskelut voivat myös auttaa mielenterveyttä. Itselläni on monta tuttua, jotka olen kohdannut avoimen yliopiston opintojen kautta. Uuden oppiminen voi antaa taitojen lisäksi mielihyvää. Hyvä oppimistulos mukavalla arvosanalla tukee mielekkyyttä elämässä. Vastaavasti heikko arvosana uurastukseen nähden lannistaa ja pahimmassa tapauksessa pinoaa henkisen muurin jatkamisen esteeksi.

Tutkinto-opiskelijana olen mennyt mukaan myös ylioppilaskuntapolitiikkaan. Lähdin ehdolle nyt ylioppilaskunnan edustajistovaaleihin ja sen vuoksi päätin pistää itseni vaalikaranteeniin tämän blogin kirjoittelusta. Ylioppilaskunnan kautta voi saada hyviä tuttuja ja jopa ystäviäkin. Helsingissä tämä tieni on vasta alussa, mutta Turussa varmasti hiukan pitemmällä. Se on tuonut mukanaan monia kokemuksia, joista parhaimmat ovat onnistumisen tunteita.

Tällä hetkellä minulla on menossa muutama avoimen kurssi. Yksi niistä sopii erityisen hyvin tähän mielenterveysteemaan. Se on Johdatus johtamiseen (5 op), johon voi ilmoittautua aina 10.2.2021 saakka.

Lopuksi kysyisin, mitä keinoja sinulla on tuottaa hyvää mieltä ja voimavaroja opiskelua varten. Olisi mukavaa lukea vastauksia tähän kysymykseen.

Ystävällisin terveisin,
Jukka