Millaista on tentin tekeminen yliopistossa?

Olen nyt helmikuussa tehnyt kandidaatintutkielmaani, käynyt Kuopiossa joitakin kertoja, suorittanut yhden tentin ja lukenut toiseen, joka on maaliskuun alussa. Kyseinen tentti, johon luen, on Helsingin avoimen yliopiston yhteiskuntapolitiikan perusopintojen yhden kurssin tentti, joka suoritetaan verkkotenttinä.

Avoimen yliopiston tentit ovat samanlaisia ja vaatimustasoltaan yhtä korkeita kuin varsinaisessa yliopistossakin. Yliopistossa tentissä pärjääminen vaatii laajojen kokonaisuuksien hallitsemista. Toisin kuin toisella asteella esimerkiksi, tentin koealueet ovat laajempia yliopistossa, esim. 500-1000 s./tentti. Kuitenkaan yhtä ”nippelitietomaisesti” lukemaansa, kuin toisella asteella, ei tarvitse hallita.

Lukeminen tenttiin on myös hyvin intensiivistä, koska on tärkeää, että luettavat asiat sisäistää. Tentti kestää yliopistossa n. 4h. ja usein, ainakin itsellä, aika menee lähes kokonaan. Ensihetkellä tenttikysymykset nähtyään, voi tuntua, että osaanko vastata mihinkään kysymykseen, mutta vastaukset kyllä löytyvät, kun hetken miettii. Käytän paperitenteissä (ja myös verkkotenteissä) ns. ”suttupaperia”, jolle kirjoitan ensin ne asiat, joita jokaisen kysymyksen alueesta muistan ja lopuksi kirjoitan sitten vastaukset. Varaan ”suttupaperin” tekemiseen oman ajan, yleensä puoli tuntia ainakin.

Uskon, että tenttijännitys on yleistä. Toisaalta pieni jännitys/adrenaliinipiikki auttaa laittamaan suoritukseen parhaansa. Helsingin avoimen yliopiston verkkosivuilla on muutama luento tenttijännityksestä (skrollaa sivu alas asti):

Tenttijännitys

Yliopistossa ja etenkin avoimessa yliopistossa verkkotentit ovat yleisiä. Niissä tenttimateriaali on mukana, mutta tenttiin täytyy kuitenkin huolellisesti valmistautua ja lukea tenttialue hyvin, koska kysymyksissä vaaditaan myös soveltamista. Soveltamista yleensäkin vaaditaan yliopiston tenteissä ja usein lisäksi omaa pohdintaa.

Valvotuissa lähitenteissä tentissä saa olla mukana vain kirjoitusvälineet ja pienet eväät. Valvottu lähitentti voi tuntua verkkotenttiä jännittävämmältä, koska tenttisalissa on muitakin. Tenttipaikasta saa kuitenkin lähteä aika pian alun jälkeen, jos tuntuu, ettei paperille saa silloin mitään aikaiseksi. Aina kannattaa kuitenkin yrittää, jos alueen on hyvin lukenut. Aikuisopiskelijoilla etenkin kun se “oma rima” arvosanojen ja muun opiskeluissa pärjäämisen suhteen tuntuu nousevan hyvin korkeaksi, ehkä liiankin korkeaksi. Itse olen myös tämän huomannut verrattuna opiskeluihin kaksikymppisenä. En tiedä, onko meillä vanhemmilla tarkoitus ”näyttää, että mekin vielä voimme pärjätä opinnoissa” vai mistä on kysymys…;-).

Anyway..tsemppiä siis Sinullekin opiskeluihin ja tentteihin ja palataan taas maaliskuussa,

-Maria-

Yöbusseja, vatsatautia ja tenttejä

Opiskelusyksy alkaa lähetä loppuaan ja viimeinen tentti minulla on tällä viikolla, jonka jälkeen seuraa joululoma. Joululomaa ei kuitenkaan ole aivan älyttömästi, koska tammikuussa on jo seuraava tentti. Tästä syksystä mielenpainuvaa ovat olleet ns. ”yöbussit” Kuopioon, jotka ovat lähteneet keskiyön jälkeen Helsingistä ja joilla on kerinnyt Kuopioon aamun ensimmäisille luennoille tai seminaareihin tai mitä nyt onkaan ollut ohjelmassa… (ennen tenttiä en suosittele yöbussia, väsyneenä ei ehkä asioita saa niin irti itsestään)

Yöbussissa ei tosin saa juurikaan nukutuksi, tai jotkut kyllä saavat. Toisaalta hyvänä puolena voitaisiin nähdä, ettei yliopistolla tartte odotella aamuneljältä sen aukeamista (kaikkeen me opiskelijat taivummekaan tutkinnon hankinnan takia) ja yliopistolla saa syödä maittavan aamupalan kohtuuhintaan lounashinnoista puhumattakaan. Kaikessa on siis puolensa ;-), ja toisaalta yöbussin hinta opiskelijalle on pieni ja myös sarjalippuja on mahdollista saada alennettuun hintaan. Tosi hienoa on, ettei Kuopioon aina tarvitse siis lähteä edellisenä päivänä.

Junalla mentäessä matka Kuopioon on  taas lyhyempi ja siellä voi jaloitella enemmän matkan aikana, mutta kuten tiedämme, ravintolavaunun hinnat ovat korkealla, vaikka ruoka siellä on yllättävän hyvää, onpahan tullut kokeiltua!

Kamalan, hirveän ja ärhäkän vatsataudin sairastin (koko perheen kiersi tietenkin..) viime viikolla. Mietin, että mitenhän tässä valmistaudun maanantain tenttiin. No kerkesin kuitenkin ja tänään nakuttelin tenttiä kotikoneella.

Helsingin avoimen kurssin ”Viha ja valta” (yhteiskuntapolitiikan alan muu johdantokurssi) arviota tässä myös odottelen. Kurssi  oli mielenkiintoinen ja siinä oli asiaa paljon. Sosiaalityön kannalta kurssi oli myös hyödyllinen, jos ajatellaan etenkin väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyä ja siihen liittyvien ihmisten kohtaamista.

Eli tällaisilla tunnoilla sitten joulun viettoon vielä tämän viikon Kuopiossa käynnin jälkeen, jonne lähden pian. Toivotan kaikille oikein ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2017! Palataan ensi vuonna!

-Maria-

P.S Ai niin ja yhden mielenkiintoisen tietopaketin löysin Helsingin yliopistosta perheelliselle opiskelijalle, joita meitä tässäkin bloggaajaporukassa on:

“Perheellisten opiskelijoiden opas”

En tiedä, miten avoimen opiskelijoita nuo yllä olevat palvelevat, esim. lapsiparkki (ylioppilaskunnan palveluista maksetaan tietty vuosimaksu), mutta kannattaa ottaa selvää.

Helsingin avoimeen yliopistoon tieni käy taas..

Olen ollut tauolla opiskeluista täällä Helsingin avoimessa. Viime keväänä keskityin hakemaan eri yliopistoihin jatkamaan täällä tehtyjä sosiaalityön perus- ja aineopintojani sosiaalityön maisterintutkintoon eli käytännössä sosiaalityöntekijäksi. Olen aiemmalta koulutukseltani sosionomi AMK, joten haku oli mahdollista tehdä. Maisterintutkintoa täytyy sosionomi AMK tutkinnon omaavien sitten täydentää yksilöllisesti eri opinnoilla ennen maisterivaihetta.

Pääsin opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon, Kuopion yksikköön, kalakukkojen kaupunkiin. Olen onnellinen opiskelupaikasta, sillä se on vaikeaa tänä päivänä saada. Nyt tulenkin sitten takaisin tänne avoimeen suorittamaan yhteiskuntapolitiikan perusopintoja 25op tutkintoani varten. Myöhemmin, jos saan valita jotain vapaasti valittavia, niin katson täältä, josko löytyisi jotain minulle sopivaa ja joka täydentäisi hyvin valmistautumista gradun tekemiseen. Eri yliopistoilla on erilaista tarjontaa, joten itselle sopivimpia kursseja kannattaa ehdottomasti hyödyntää ympäri Suomen.

Koska asun perheeni takia Espoossa, niin minusta tuli nyt samalla sitten nk.”etäisyysopiskelija” suhteessa Kuopioon. Mikä tietää reissaamista Kuopioon ja takaisin. Etäopiskelu ei missään Suomen yliopistossa ole vielä mahdollista, joten puhunkin nyt tuosta “etäisyysopiskelusta”, jonka käsitteen löysin alla olevasta gradusta:

“ETÄISYYSOPISKELU LAPIN YLIOPISTOSSA – ROVANIEMEN ULKOPUOLELLA ASUVIEN OPISKELIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ OPISKELUSTA”

Graduun kannattaa tutustua ja huomata, ettei ole ainoa laatuaan, jos ei asu opiskelupaikkakunnalla. Sosiaalityössä tämä on varsin tyypillistä, sillä moni sosiaalityön opiskelijoista opiskelee eri paikkakunnalla kuin asuu. Moni heistä tekee myös opiskelunsa työn ohella ja on iäkkäämpiä, mikä toisaalta kertoo elämänkokemuksen tuomasta vankasta pohjasta sosiaalityöntekijän työlle väheksymättä myös niitä, jotka aloittavat opintonsa aiemmin. Tapoja on monia ja ihmiset ovat erilaisia. Oikeustieteen opinnoissa myös “etäisyysopiskelu” on tyypillistä, sillä kovin monessa yliopistossa Suomessa sen opiskelu ei ole edes mahdollista. Oikeustieteellisen opiskelijat ovatkin monesti edelläkävijöitä etäopinnoissa.

Ja palatakseni vielä Helsingin avoimeen.. olen innoissani alkavista yhteiskuntapolitiikan opinnoista. Minua kiinnostaa erityisesti vammaistutkimus. Helsingin avoimen opiskelukäytännöt ovat minulle myös varsin tuttuja, joten alkaminen ei tuota (vielä ainakaan) liikaa päänvaivaa.

Toivotankin kaikille oikein mukavaa opiskelusyksyn alkua,

  • Maria