Lämpimät kiitokset kaikille viime perjantaina Educan julkistustilaisuuteen, koulujen tapaamiseen, lauantain luennolle ja keskusteluihin osallistuneille! Erityiskiitokset koulujen väelle ja kaikille asiantuntijoille väliraportin suositusten ja
toimenpide-ehdotusten työstämisestä ja kommentoinnista.
Väliraportti hahmottelee tunnistettuja tarpeita ja edellytyksiä koulujen tvt:n opetuskäytön kehittämiseksi. Työtä jatketaan ja seuraavassa vaiheessa etsitään ratkaisut suositusten ja toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi.
Väliraportin suositusten, saadun palautteen ja tutkimustiedon pohjalta määritetään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suuntaviivat ja strategiaehdotus loppuraportissa. Kaikki kommenttinne ovat erinomaisen tervetulleita jatkotyöskentelyn tueksi!
TVT koulun arjessa -hankkeen väliraportti
Yhteenveto TVT koulun arjessa -hankkeen väliraportin suosituksista
Educa 2010 -messujen esitys perjantaina 29.1.2010
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote väliraportista 29.1.2010: Kouluhankkeen väliraportti: Opettajat oppimaan verkon käyttöä opetuksessa
Juttu väliraportista Opettaja-lehdessä 10/2010 (s.23)
Juttu väliraportista Digitoday -verkkojulkaisussa (1.2.2010)
Juttu väliraportista opetusministeriön Etusivu-verkkolehdessä (4.2.2010)
Juttu väliraportista sekä suomalaisesta ja tanskalaisesta koulujärjestelmästä Suomen kuvalehdessä (11.2.2010)
Pingback: Tweets that mention TVT koulun arjessa -hankkeen väliraportti – Oppia ja iloa kouluun -- Topsy.com
Luin yhteenvedon TVT koulun arjessa -hankkeen väliraportin suosituksista. Sieltä puuttui kokonaan luokkien varustaminen. Nykyaikainen opetustila vaatii dataprojektorin, interaktiivisen näyttötaulun, dokumenttikameran, useita työasemia, hyvän äänentoiston jne. Jos oppilaille halutaan antaa nykyaikaista, opetussuunnitelman mukaista opetusta, täytyy tilassa olla mahdollista pitää tietokoneavusteista opetusta. Muuten raportti oli hyvä.
Heikki hieno juttu, lämmin kiitos kommentista! Juuri näin – samaa totesimme koulut kierrettyämme, että ehdoton edellytys, että primaaritaso – opettajan työkalut ja opetustilan havainnollistamisvälineet ovat riittävän hyvällä tasolla.
Tuolta väliraportin toimintamalliesimerkeistä Infra-kohdasta s.31-33 on pari esimerkkiä luokkien varustamisesta. Siellä on listattu muutamien hankekoulujen ratkaisuja.
Iloa ja energiaa asian edistämiseen omassa koulussanne!
Väliraportti on hyvä ja pureutuu rohkeasti todellisiin tilanteisiin! Toivoa sopii, että suosituksia lähdetään yhtä rohkeasti toteuttamaan.
Heikki on toki oikeassa tuosta luokkien varustamisesta, mutta: ensin opettajien ja yhteisöjen osaaminen perustasolla kuntoon, sitten luokkien varustaminen hyötykäyttöön. Jos ei ole käyttötaitoja, ei laitteista ole juuri hyötyä.
Erinomainen muuten tuo Suomen Kuvalehden artikkeli – tuohon suuntaan yo-kirjoitusten(kin) pitäisi Suomessa mennä!
Metadata (metatieto, liitännäistieto, kuvailutieto) on tietoa tiedosta, eli kuvailevaa, tarkentavaa ja määrittävää tietoa jostakin tiedonpalasesta tai materiaalista. Esimerkiksi vaikka tekstidokumentin tiedot (viimeksi tallennettu, omistaja, versio, sijainti, julkaisupäivämäärä, mihin tarkoitukseen tiedosto tehty).
Metatietoja kirjaamalla pyritään tehostamaan jonkin tiedoston, oppimisaihion tai sähköisen materiaalin käyttöä tai parantamaan informaation löydettävyyttä, niin että hakukoneet pystyvät etsimään tietoa tarkemmin.
Hei
Olen ollut kuuntelemassa opettajia koululla. Tässä muutamia opettajien kommentteja viime viikolta (ei liity raporttiin):
“Ne jotka suunnittelevat näitä ATK-systeemejä eivät tiedä koulusta mitään: ”tarpeet eivät kohtaa”. Esimerkiksi ajureita tietokoneisiin ei voi asentaa. ”Oikeuksia ei ole enää edes ATK-tukihenkilöillä – Eli asiat on tehty kouluissa vaikeiksi. Tarvittaisiin media-alan ja TVT:n asiantuntijoita suunnittelemaan toteutuksia kouluissa.
Koululla olisi toisen opettajan mukaan tarvetta media-assistentille, joka huoltaisi laitteita ja kokoaisi oppilaiden esityksiä esitettäväksi. Kaupunki ei kuitenkaan ole kiinnostunut sellaisen palkkaamisesta vaikka koululla töitä riittäisi yksinäänkin saatikka sitten yhdessä muiden koulujen kanssa. – Eli tuo tekninen ja (pedagoginen) tuki. Mutta minkäs teet jos tekniikka on ulkoistettu koulun ulkopuolelle.
Luokkien varustamisesta pohdittiin, että mitä esimerkiksi tehdään kun oppilaiden pitäisi hakea tai viedä jotain verkkoasemalle ja luokassa on yksi kone. Opettaja huomautti, että jokaisen oppilaan kohdalla aikaa toimitukseen menee viisi minuuttia. Kun luokassa on 24 oppilasta “jokainen voi laskea kuinka kauan siihen menee aikaa.”
Ja yksikin kone on joillakin alueilla jo paljon.
Pingback: Kiitos Ruovedelle, Punkalaitumelle ja Rovaniemelle TVT-seminaareista! – Oppia ja iloa kouluun
Reijo kiitos tästä kommentista, kovasti tutulta tuo kuulostaa! Kouluihin tai kuntiin tosiaan tunnutaan kaivattavan — ainakin nyt ylimenovaiheessa — omalle koululle kannustavaa ja osaavaa lähitukihenkilöä (pedagogista ja teknistä tukea, tvt-tutoria, oman koulun opea, opetusteknologista suunnittelijaa, ”projektihenkilöä”, jolle mediakasvatus ja tvt tuttua).
Aikaa (relax and dream!) opet toivovat opetus- ja muun käytön miettimiseen, ajatusten vaihtamiseen ja toisilta oppimiseen. Opettajia pitää nyt tukea arjen työssä, innokkuudesta ei ole puutetta!
Aloítin elokuun alussa Keravan koulujen TVT-asioiden pedagogisena suunnittelijana/kouluttajana. Tein kaikille opettajille koulutustarve- ja osaamiskyselyn.
72:sta vastanneesta opettajasta 26 ilmoitti, ettei ole halukas osallistumaan koulutuksiin, vaikka TVT-taidot ovat monessa kyselyn kohdassa luokkaa “asia on minulle uusi”. Tarjolla on myös ns. vierihoitoa omassa koulussa, n. 12 h /vk minun työajastani jaettuna 8:lle koululle. Kouluissa oli suuria eroja, toisissa tämä mahdollisuus otettiin ilolla vastaan. Pitäisiköhän lähteä Vantaan malliin, jossa kaikki 1500 opettajaa koulutetaan (edellytetään, että osallistuvat) tietylle tasolle tämän talven aikana 😉