HUOM! PE 27.5. Tieteen ja politiikan suunnittelun vuoropuhelu: mitä se oikein on?

Seminaarikerta tieteen ja politiikan suunnittelun vuoropuhelusta siirtyy parilla viikolla. Lämpimästä tervetuloa pe 27.5.!

Tieteen ja tutkijoiden odotetaan enenevissä määrin tekevän työtään vuorovaikutuksessa erilaisten sidosryhmien kanssa. Vuorovaikutuksen edistämiselle on lausuttu lukuisia poliittisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita, jotka ovat nostattaneet aktiivista keskustelua tiedeyhteisössä. Mutta mitä tämä paljon puhuttu vuorovaikutus käytännössä on? Vastaako todellisuus niitä mielikuvia, mitä tieteen ja yhteiskunnallisten sidosryhmien välisestä vuorovaikutuksesta on?

Kirsi Pulkkinen avaa näitä kysymyksiä tutkimuksen vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta koskevia havaintoja ruotien. Esitys keskittyy pohtimaan sitä, miten vuorovaikutus mielletään suhteessa tutkimustoimintaan. Onko tutkimus sidosryhmäyhteistyöstä irrallista, rinnakkain kulkevaa vai toisistaan erottamatonta? Voiko yhteiskunnallista vaikuttavuutta olla ilman vuorovaikutusta tiedeyhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa? Esityksessä pureudutaan siihen, mikä motivoi vuorovaikutukseen ja mihin sillä pyritään. Mikko Rask taustoittaa vuorovaikutuksen tutkimusta ja sen merkitystä PE2020-hankkeen kautta.

Lue loppuun

PE 1.4. klo 13-15 Uudet ja vanhat osallistumismenetelmät päätösvalmistelussa – virkamiesten ja järjestöjen näkemyksiä

Miltä näyttää nykypäivän järjestöjen osallistuminen poliittiseen päätösvalmisteluun? Toimintatapoja on kehitetty, mutta ovatko rakenteiden muokkaukset muuttaneet osallistumisen vaikutuksia? Osallistumisen merkityksistä puhutaan paljon, ja ihmisten kiinnostus vaikuttaa ympäristöönsä on suurta. Samalla kuitenkin sitoutuminen järjestötoimintaan on vähentynyt, ja vaikuttaminen kanavoituu usein lyhytaikaisemman ja asiakeskeisen toiminnan kautta. Kuvio on monimutkaistunut, ja siksi onkin tärkeää selvittää, miten järjestövaikuttamisen arki nykyään toimii.

Järjestöjen ja muiden yhteiskunnallisten sidosryhmien osallistuminen poliittisten päätösten valmisteluun on muuttunut monella tavalla viimeisten vuosikymmenten aikana. Komitealaitoksesta on luovuttu ja sidosryhmien osallistuminen päätösvalmisteluun on aiempaa monimuotoisempaa. Samalla on kehitetty uusia verkko-osallistumisen menetelmiä kuten verkkokeskustelut ja -kyselyt (esim. Otakantaa.fi).

Juho Vesan ja Anu Kant0lan esitys pyrkii antamaan kokonaiskuvan eri osallistumismenetelmien käytöstä ja merkityksestä päätösvalmistelussa. Erityisesti verkko-osallistumisen eri keinot korostuvat.

Lue loppuun

TULOSSA pe 18.3. klo 13-15: Hyvinvointipalvelujen päätöksenteon tulevaisuus

Tutkija Hanna-Kaisa Pernaa Vaasan yliopistosta esittelee tekeillä olevaa väitöskirjatutkimustaan hyvinvointipalvelujen päätöksenteon tulevaisuudesta. Tutkimuksen taustalla on käsitys deliberatiivisen demokratian kasvavasta roolista julkisen toiminnan ohjauksessa (ks artikkeli).

Tutkimukseni empiirisen osuuden muodostaa Delfoi-menetelmän avulla kerätyt asiantuntijoiden (poliitikot, viranhaltijat, järjestöjen edustajat sekä kuntalaiset) käsitykset siitä, minkälaisia todellisia mahdollisuuksia ja esteitä liittyy keskustelevan demokratian ja kuntalaisten suoraan vaikuttamiseen hyvinvointipalvelujen päätöksenteossa. Paneelikeskustelun ja erilaisten arviointipyyntöjen avulla rakennetaan kuva hyvinvointipalvelujen kunnallisen päätöksenteon nykytilasta ja tulevaisuuskuvista osallisuuden lisäämisen kontekstissa.

Tervetuloa keskustelemaan päätöksenteon tulevaisuudesta ja Delfoi-menetelmän soveltamisesta! HUOM! Seminaari pidetään tulevasta perjantaista lähtien uudessa paikassa: Unioninkatu 35, Helsinki, kokoushuone 344.

TULOSSA pe 11.3.: Asiantuntijuuden laajeneminen ja tiede julkisuudessa

Mitä asiantuntijuuden laajeneminen tarkoittaa? Mihin suuntaan kehitys on menossa? Miten muutokseen tulisi suhtautua? Vaikuttaako asiantuntijuuden laajeneminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon?

Perjantaina 11.3.2016 Esa Väliverronen ja Sampsa Saikkonen tulevat puhumaan asiantuntijuuden rakentumisesta ja rajoista sekä erilaisten asiantuntijoiden strategioista. Asiaa lähestytään erityisesti terveellisen syömisen näkökulmasta. Piia Jallinoja kertoo rasvakiistojen jännitteistä, asiantuntijuudesta ja nautinnosta vuosina 1978-2013.

Tiedonnälän nostattamiseksi lue Piian blogi ruoasta järjen ja tunteen ulottuvuutena täältä.

Lue loppuun

TULOSSA PE 4.3. klo 13: Osallistuvan tiedontuotannon käytännöt ekosysteemipalvelututkimuksessa

Tervetuloa kuulemaan erikoistutkija Heli Saarikoskea Suomen ympäristökeskuksesta perjantaina 4.3.2016. Saarikoski kertoo OpenNESS-hankkeesta, joka pyrkii kehittämään ekosysteemipalvelun käsitteestä toiminnallista mallia käytännön tarpeisiin. Saarikosken esitykseen pitää kommenttipuheenvuoron ympäristöalan neuvonantaja Matti Nummelin ulkoministeriöstä.

Tieteellisestä tiedosta toivotaan usein ratkaisua yhteiskunnallisiin kiistakysymyksiin, mutta tutkimustiedon ristiriitaisuudet ja politisoituminen saattavat myös kärjistää ristiriitoja. Näyttöperustaisen päätöksenteon (evidence based policy) lisäksi tarvitaan yhteistoiminnallista tiedon tuotantoa (co-production of knowledge), jossa osapuolet rakentavat jaettua tietopohjaa yhteisen ongelmamäärittelyn, tiedon keräämisen ja analysoinnin kautta. Yhteistoiminnallisen tiedontuotannon lähtökohtana on, että asiantuntijuus ei ole keskittynyt vain tutkijoille vaan myös käytännön toimijoilla, esimerkiksi maanviljelijöillä, on kokemusperäistä tietoa luonnonvarojen käytön hallintaan liittyvistä kysymyksistä. Sidosryhmien läsnäolo edellyttää tutkijoiden ja tutkimustulosten viestinnältä selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, jolloin tutkimustieto kääntyy paremmin päätöksenteon eväiksi. Lisäksi sidosryhmätahojen läsnäolo on tarpeen tiedon poliittisen hyväksyttävyyden ja hyödyllisyyden näkökulmasta: täsmällinenkään tieteellinen tieto ei auta ratkaisemaan ongelmaa, jos se vastaa väärään kysymykseen. Lue loppuun

TULOSSA PE 19.2. Organisaatioiden kehittäminen deliberatiivisen demokratian keinoin

Tohtoriopiskelija Juha Lindell  Vaasan yliopistosta tulee kertomaan deliberatiivisesta toimintatavasta keinona kehittää organisaatioita. Esimerkkitapauksena toimii Vaasan keskussairaalassa kokeiltu Terveysdynamo-menetelmä. Mitä hyötyjä ja haittoja laajan asianosaisten joukon tuominen mukaan toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja uudistamiseen liittyy? Minkälaisia kehitystarpeita Terveysdynamo-menetelmän pohjalta on hahmoteltu?

Tervetuloa mukaan keskustelemaan sote-uudistuksen ja muiden reformien kannalta ajankohtaisesta aiheesta!

 

TULOSSA 29.1. Itsenäisyyspäivän mielenosoitukset ja suomalainen poliittinen kulttuuri

Itsenäisyyspäivän mielenosoituksia on nähty viime vuosien aikana useita. Mitä ne kertovat suomalaisesta poliittisesta kulttuurista ja sen muutoksesta? Tohtoriopiskelija Samu Lindström tulee kertomaan ajankohtaista aihetta käsittelevästä tutkimuksestaan.

***
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana useana itsenäisyyspäivänä järjestetyt mielenosoitukset ovat aika ajoin herättäneet laajaa julkista keskustelua tapahtumissa käytettyjen radikaalien toimintamuotojen vuoksi. Väitöskirjatutkimuksessani olen tutkinut mielenosoitukset järjestänyttä yhteiskunnallista liikettä ja sen historiaa havainnollisena esimerkkinä tavoista, joilla kansalaisliikkeet vaikuttavat poliittiseen toimintaympäristöönsä.

Lue loppuun

Demola: globaali alusta paikallisen osaamisen kehittämiseksi – käytännöllinen lähestymistapa yliopistojen ja liike-elämän yhdistämiseksi

Demola-verkoston johtaja Ville Kairamo esittelee Demolan toimintaideaa ja sen erilaisia käytännön sovelluksia. Seminaarissa käydään keskustelua Demolan kaltaisen innovaation roolista yhteiskunnassa ja tiedeyhteisöissä.

Tilaisuuden esitys: Demola_151211

Lisätietoa Demolasta:

Demola: Open innovation platform (The Innovation Policy Platform 2014): https://www.innovationpolicyplatform.org/sites/default/files/rdf_imported_documents/Demola_2014.pdf
Innovaatioalustat 2015, Policy Brief (TEKES, 2015): https://www.tem.fi/files/43332/TEMrap_45_2015_web_12062015.pdf

Osallistavan päätöksenteon merkityksiä etsimässä

Osallistava päätöksenteko mielletään usein demokraattiseen päätöksentekoon. Hitaaseen, keskustelevaan pohdintaan, jossa erilaiset näkökannat – ja kenties erimielisyydet – tuodaan esiin. Osallistaminen päätöksenteossa viittaa kuitenkin vahvemmin ideoiden jakamiseen, tiedon käyttämiseen ja näiden kautta saatavien uusien näkökulmien hyödyntämiseen. Lyhyesti voisi todeta, että osallistaminen vahvistaa prosessin läpinäkyvyyttä ja nostaa motivaatiota toimeenpanna päätökset tehokkaasti.

Kuulostaa hyvältä, jos ei pelkää delegointia ja on omasta osaamisestaan terveellä tavalla varma. Omista poikkeavien näkökulmien kuuleminen haastaa ajattelemaan asioita uudella tavalla. Parhaassa tapauksessa tämä johtaa sekä päättäjät että muut osallistujat pohtimaan oman ajattelun taustalla olevia, oletettuja syy-seuraussuhteita ja näiden todellisia perusteita. Tavallinen kadun tallaaja kokee olevansa osa yhteisöä ja hallitsevansa omaa todellisuuttaan paremmin. Siis hyvä esimerkki kuuluisasta win-win-win –tilanteesta?

Osallistava päätöksenteko on monimutkainen ja kirjava kokonaisuus, joka pitää sisällään valtavan määrän erilaisia ominaisuuksia. Demokratian vahvistaminen ja esimerkiksi kansalaisten äänien parempi kuuluminen on tässä yksi, mutta ei suinkaan ainoa. Seminaarisarjan ideana on tuoda kiehtovan ilmiön eri ulottuvuuksia esiin, ja pohtia näiden merkityksiä sekä tutkimuksen että laajemman yhteiskunnan kannalta. Moni esitys nostaa esiin kysymyksiä innovatiivisuudesta, uskalluksesta kokeilla uutta. Yhtä moni herättänee miettimään eettisiä näkökulmia ja innovaatioiden tahattomia seurauksia, joista osa ei välttämättä ole vain myönteisiä. Kaikkien osallistujaosapuolten hyötyminen innovatiivisista ratkaisuista kuulostaa hyvältä, mutta kuka hallitsee lopulta tietoa? Jos tiedon tuotanto tai omaa henkilökohtaista terveysdataa koskeva tieto kaupallistetaan, kuka sitä lopulta hallitsee? Ja mihin tarkoituksiin? Kuka lopulta hyötyy osallistamisesta, jos vain osa olennaisesta tiedosta tuodaan julki?

Tervetuloa mukaan pohtimaan, kyselemään ja etsimään vastauksia!

PIKASEMINAARI Pe 6.11. klo 13-15 EU hankkeiden evaluointi ja uusien EU-hankkeiden kehittäminen

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijat Minna Kaarakainen ja Mikko Rask
Kaarakainen ja Rask osallistuivat hiljattain laajojen Horizon 2020 -tutkimusohjelmien arviointiin. Tässä pikaseminaariesityksessä he kertovat kokemuksistaan hankkeiden arvioinnista tuoden esille näkökulmia siitä, mitkä tekijät vaikuttavat onnistuneiden hankkeiden valintaan lukuisten kilpailevien hankkeiden joukosta. Keskustelua seuraa ideointi energia-aiheiseen EU-hankkeeseen osallistumisesta ja komplementaaristen tutkimuspartnerien valinnasta. – Tilaisuus on suunnattu EU-hankkeista kiinnostuneille tutkijoille, hankevalmistelijoille sekä arviointiteemasta kiinnostuneille.

Linkki esitykseen: EU hankkeiden evaluointi ja uusien EU-hankkeiden kehittäminen