Historiaa

Osy ennen ja nyt

Maaliskuussa 1905 – suuren yhteiskunnallisen liikehdinnän tuoksinassa – perustettiin Ylioppilaiden sosialidemokraattinen yhdistys (YSY). Yhdistyksen perustaminen liittyi läheisesti äänioikeusliikkeeseen, jonka myötävaikutuksella Suomi sai kansanedustuslaitoksen sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, joka myönnettiin kaikille täysi-ikäisille kansalaisille. Ylioppilaat tarvitsivat myös väylän päästä mukaan sosiaalidemokraattiseen toimintaan. Yhdistys aloitti toimintansa salaseurana, ja sen ensimmäinen puheenjohtajana toimi Eero Haapalainen, josta myöhemmin tuli ammattiyhdistysjohtaja. Perustamisvaiheessa YSYn ydinjoukkoon kuuluivat Kullervo Manner (myöhemmin mm. eduskunnan puhemies, kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja ja punakaartin ylipäällikkö), Otto-Ville Kuusinen (myöhemmin eduskunnan jäsen vuoteen 1918, SKP:n perustaja ja Terijoen hallituksen päämies), Yrjö Sirola (SDP:n puoluesihteeri ja Työmiehen toimitussihteeri) sekä Sulo Vuolijoki (myöhemmin mm. kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sihteeri).

Uusi aktivoituminen sodan jälkeen

Kansalaissodan jälkeen suuri osa puolueen keskeisistä johtohahmoista joutui sodan hävinneenä pakenemaan Neuvosto-Venäjälle. Pian myös vanha SDP jakautui kahtia, kun äärivasemmisto perusti oman puolueensa, SKP:n, jonka toiminta Suomessa oli laitonta vuoteen 1944 saakka. SDP:lle muodostui uusi rooli politiikassa, kun vallankumouksellisuuden tilalle tuli yhteiskunnan eheyttäminen itsenäisessä Suomessa. YSYn jäsenillä oli keskeinen rooli SDP:n toiminnan uudelleen organisoimisessa. Vuonna 1925 perustettiin Akateeminen sosialistiseura (ASS) jatkamaan YSYn toimintaa. Tuolloin yhdistyksen sihteerinä toimi mm. Elvi Sinervo, kirjailija ja runoilija sekä vasemmistoaktiivi. Vuonna 1937 ASS kuitenkin erotettiin puolueesta, koska sen tavoitteet olivat ristiriidassa juuri alkaneen punamultayhteistyön kanssa. Opiskelijoiden sosiaalidemokraattista toimintaa jatkettiin keskustelukerhon muodossa, kun taas ASS jatkoi toimintaa omalla linjallaan. Viimein vuonna 1945 yliopistolle perustettiin Akateeminen sosialidemokraattinen yhdistys (ASY), jonka puheenjohtajana toimi mm. Väinö Leskinen.

1960-luvulla yliopisto politisoitui. ASYn läpimurto tapahtui vuoden 1965 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa, joissa se sai neljä paikkaa. Läpipäässeet olivat Paavo Lipponen, Ilkka Taipale, Ulf Sundqvist ja Ilkka Sumu. ASY olikin pitkään yksi harvoista merkittävistä tekijöistä yliopiston poliittisilla kentillä, kunnes muut puoluepoliittiset ryhmät heräsivät mukaan toimintaan. 1970-luvulla tapahtui ASYn kannalta kaksi merkittävää asiaa. Ensin taistolaiset yrittävät vallata yhdistyksen, ja hankkeessa epäonnistuttuaan he alkoivat rekrytoida ASYn jäsenistöä omiin riveihinsä. Toiseksi yhdistyksen nimi muutettiin Opiskelijoiden sosialidemokraattiseksi yhdistykseksi, koska tuolloin akateemisuuden nähtiin viittaavan liikaa porvareihin.

Kahden poliittisesti aktiivisen vuosikymmenen jälkeen 1980- ja -90-luvuilla perinteinen puoluepolitiikka oli paitsiossa yliopistolla, mutta OSYn toiminta kuitenkin jatkui. OSYssä toimivat mm. nykyinen opetusministeri Tuula Haatainen. Siitä lähtien OSYn toimintaan on tullut mukaan suuri joukko uusia ja innokkaita toimijoita. Vuoden 2003 HYYn edustajistovaalit olivat merkittävä paalu uuden aikakauden kehityksessä: tällöin OSY osallistui vaaleihin 90 ehdokkaan voimin ja nelinkertaisti paikkamääränsä edustajistossa.

Maaliskuussa 2015 vietetään OSYn 110-vuotisjuhlia Ravintola Sipulin Talvipuutarhassa. Runsas juhlavierasyleisö voi vain todeta, että OSY on palannut jälleen eturintamaan. Vuonna 2015 OSYn toiminta on virkeämpää, monimuotoisempaa ja dynaamisempaa kuin aikoihin.

Tervetuloa mukaan!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *