Teknologia lukiossa

Yleinen

Lukion teknologisoituminen – e-kirjat ja yo-tutkinnon sähköistyminen

Moikka! Täällä kirjoittelevat tällä kertaa Peppiina ja Emilia. Päädyimme tähän ryhmään, sillä lööppi ’’Muuttuuko kouluissa mikään teknologian käyttöönoton myötä?’’ herätti meissä paljon ajatuksia ja tunteita. Saatte nyt kuulla pohdintaamme toisen asteen oppilaitoksen, lukion näkökulmasta. Tärkeimmät aiheemme, joita käsittelemme tänään, ovat yo-tutkinnon sähköistyminen ja e-kirjat. Nämä ovat ajankohtaisia aiheita, jotka herättävät paljon kysymyksiä meissä ja varmasti myös teissäkin.

pastedGraphic.png

 

Teknologian näkyminen lukioissa on arkipäivää. Jokainen teistä osaa varmasti sanoa edes yhden teknologisen apuvälineen, jota käytettiin omana lukio-aikana. Oli opetuksen välineenä sitten piirtoheitin tai tuorein ilmestys, iPad, teknologia on koskenut meidän kaikkien kouluelämää. Kouluaikana tehdyt lukuisat PowerPoint –esitykset ja Word-tiedostot ovat helpottaneet työntekoa. Teknologia ei kuitenkaan ole ollut hallitseva osa koulua. Meistä kukaan ei ole sitä sukupolvea, jonka elämä olisi pyörinyt iPadin ympärillä jo pienestä lapsesta asti.

Nyt teknologiasta on tulossa vain yhä hallitsevampi osa koulua. Erityisesti lukiota koskevat isot muutokset. Ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen on yksi näistä ajankohtaisista muutoksista. Muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti viime vuonna yo-kirjoitusten sähköistymisen aikataulusta (Linkki: http://www.hs.fi/kotimaa/a1367554467652 ). Kyseessä on nopealla aikataululla tapahtuva radikaali muutos, sillä uutisen mukaan jo vuoteen 2019 mennessä koko ylioppilastutkinto on sähköinen. Tästä herää paljon kysymyksiä. Onko tehty yhtään tutkimusta siitä, toimiiko yo-tutkinnon sähköisyys? Seuraako paljon ongelmatilanteita tietokoneiden toimimattomuudesta koetilanteissa? Ketkä joutuvat olemaan koekaniineja? Montako sukupolvea vaaditaan siihen, että tiedetään lopulliset käytännöt sähköisen yo-tutkinnon suhteen? Tuleeko käsin kirjoittamisesta turha taito, jos valmistaudutaan koko kouluajan vain sähköisiin yo-kirjoituksiin?

Yo-kirjoitusten sähköistämiseen liittyy myös se, että Internetin käyttö tullaan sallimaan yo-kirjoituksissa.  Tietomäärän loputon kasvu on johtanut siihen, etteivät oppilaat voi enää muistaa kaikkea olennaista. Tieto päivittyy nopeammin kuin oppikirjat uudistuvat. Onko Internetin käytön salliminen sitten hyvä asia? Romahtaako yleissivistys, jos turvaudutaan herra Googleen ulkoa opettelemisen sijaan? Miten oppia lähdekriittisyyttä netin loputtoman tietomäärän maailmassa?

Paitsi että yo-tutkinto sähköistyy, myös sähköiset oppikirjat yleistyvät lukioissa. Toisin kuin ala-asteella, jossa kierrätetään vanhoja oppikirjoja luokalta toiselle, lukion oppikirjat pitää hankkia itse. Lukiolainen päätyy vaikean kysymyksen eteen: ostaako uusi vai käytetty kirja tai sittenkin e-kirja? Ympäristötietoinen lukiolainen tietää, että ympäristö kuormittuu, kun Suomessa tuhannet lukiolaiset ostavat joka jaksolle uudet oppikirjat. Toisaalta taas esimerkiksi käytettyjen vieraan kielten oppikirjojen tehtävät ovat yleensä täytettyjä eikä niitä ole järkevä ostaa tällöin oppimisen kannalta. Onko siis e-kirja ratkaisu molempiin ongelmiin?  On selvää, että e-kirjojen ostaminen netistä kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin paperisten, uusien oppikirjojen ostaminen kirjakaupasta. Toisaalta voidaan kysyä, kumpi kuormittaa ympäristöä enemmän: paperisten kirjojen vai e-kirjojen lukemiseen tarvittavien teknologisten laitteiden valmistaminen?

Myös toinen kysymys pitää lukiolaisen ottaa huomioon ennen kirjan ostamista. Kumpaa on helpompi ja miellyttävämpi lukea, e-kirjaa iPadilta vai konkreettista paperikirjaa? Miltä tuntuu selata loputtomalta määrältä tuntuvia dioja, joihin ei voi tehdä käsin alleviivauksia ja merkintöjä? Onko e-kirjan lukeminen tällöin motivaation tappamista? Rasittuvatko silmät koeviikoilla e-kirjoja lukiessa? Onko siis helpompi lukea käsissä olevaa kirjaa, josta pystyy hahmottamaan konkreettisesti kokeeseen luettavat sivumäärät?

Myös tasa-arvon kysymykset koskevat yhä enemmän lukiota. Kasvavatko lukioiden väliset erot, kun kaikilla lukioilla ei ole varaa ostaa viimeisimpiä, modernimpia opetusvälineitä? Pitääkö lukiolaisten ostaa itse kalliit vempeleet, joilla selata e-kirjoja ja osallistua yo-kokeisiin? Kuinka usein lukiolainen joutuu päivittämään uuteen teknologiseen laitteeseen? Onko kaikilla edes varaa mennä lukioon, jos täytyy olla pakollinen kone mukana opetuksessa? Tuleeko teknologisista laitteista statussymboleja lukiossa? Nämä kysymykset huolestuttavat meitä, sillä tasa-arvo on suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä arvoja.

Toisaalta lukioiden teknologisoitumisessa on suuri etu. Ilman teknologista osaamista ei pärjää työelämässä, joten sitä pitää opettaa lukiossa. Erilaisten modernien vempeleiden käyttö opetuksessa tukee tätä. Koodaus on luultavasti pian tulossa peruskoulun opetussuunnitelman lisäksi myös lukion opetussuunnitelmaan. Koodaus on tulevaisuuden uusi hyödyllinen taito, jonka opettamisen vastuu lankeaa luultavasti matematiikan opettajille. Kuinka paljon koodausta sitten opetetaan varsinaisen matematiikan kustannuksella? Kuinka paljon teknologian ja sen käytön opettamisen annetaan ylipäätänsä hallita opetusta? Missä menee raja?

Haluaisimme todella mielellämme kuulla teidän kommenttejanne näistä aiheista. Mitä mieltä olette e-kirjoista? Entäpä yo-tutkinnon sähköistymisestä ja Internetin käytön sallimisesta?  Vaarantaako teknologisoituminen teidän mielestänne tasa-arvon?

Tässä myös pari mielenkiintoista linkkiä liittyen aiheeseen, käykää tutustumassa!

https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/

Tästä linkistä pääsee tutustumaan muun muassa siihen, miltä sähköinen koe näyttää. Sivustolta löytyy myös kaikkea muuta mielenkiintoista liittyen ylioppilastutkintoon!

http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/aidinkieli-kirjallisuus/yo-kokeet/2014-kevat-esseekoe

teht. 12!

Tässä linkki viime kevään äidinkielen yo-kokeeseen, jossa tehtävä 12 käsittelee juuri digitalisoitumista.

 

Emilia&Peppiina/Teknologia kouluissa

 

 

179 thoughts on “Teknologia lukiossa”

  1. Taas on erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtaiseen aiheeseen liittyvä postaus!

    Paljon on mediassa ollut keskustelua juuri yo-kirjoitusten sähköistymisestä. Itselle on jotenki tosi vaikea kuvitella sitä, että kohta oikeasti yo-kirjoituksissa tietokoneiden näytöt vilkkuvat ja kuuluu kymmenien näppäimistöjen näpytys. Muistan jotenki niin elävästi, kuinka omissa yo-kirjoituksissa minulla oli pöytä täynnä suttupaperia, kumitusjälkiä ja kuuden tunnin kirjoittamisesta puutuneet, harmaaksi värjäytyneet sormet.

    Itse kannatan perinteisiä, paperisten yo-kirjoituksia. En kuitenkaan näe sähköisiä yo-kirjoituksia negatiivisessa valossa. Esimerkiksi, jos saisin nyt valita, että kirjoittaisinko realiaineen esseen tietokoneella vai käsin, kirjoittaisin sen ehdottomasti koneella. Ensinäkin siihen on jo niin tottunut ja harjaantunut, kun kaikki koulutehtävistä, virastoasioiden hoitamiseen ja ystävien yhteydenpitoon tulee tehtyä tietokoneen kautta. Ja toisekseen, ainakin itsellä ajatus kulkee paljon paremmi, kun sen saa tietokoneella näppärästi ja nopeasti kirjoitettua. Teksi vaan syntyy luontevammin. Ja edellä olevan lauseen korjaaminen ja muuttaminenkin on kymmenen kertaa nopeampaa, kuin se olisi kynällä kirjoittaen. Näen, että tulevilla lukiolaisilla on hyvät mahdollisuudet kirjoittaa erittäin onnistuneita ja hyviä esseitä yo-kokeissa.

    Teknologian voi kuitenkin myös monella tapaa takkuilla, nettiyhteydet tökkiä ja ohjelmistot kaatua. Mitenköhän nämä mahdolliset ongelma tilanteet on otettu tulevissa yo-kokeissa huomioon?

    Jäin myös miettimään tuota yo-kokeissa internetin käytön sallimista. Itse ymmärsin ainakin oheisen nettisivun tekstin perusteella, että sähköinen yo-koe tapahtuu suljetussa ympäristössä, eli internetin käyttö ei ole kokeen aikana sallittua..

    http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/ylioppilastutkinto/digabi

    Oma näkemykseni on myös se, että toivon paperisten kirjojen säilyvän! Itse en ainakaan jaksaisi tuojottaa tabletin näyttöä tunnista toiseen. Kirjoihin ja paperille on helppo tehdä muistiinpanoja, omia merkintöjä ja alleviivauksia. Ja niitä on mukavampi lukea. Ja olishan se aika tylsää, jos kaikki oppikirjat, muistiinpanot sun muut kirjat löytyis yhdestä tabletista 😀 Siis joo, kätevää ja näppärää eikä koulureppu paljoa painais, mutta kuitenki jotenki kuulostaa tylsältä ja puuduttavalta. Mun mielestä on ihanaa päästä availemaan kirjojen kansia ja lueskelemaan oikeita kirjoja. Tekis mieli oikee alottaa joku mielenosotuskampanja kirjojen puolesta..Mikää ei oo nii ihanaa, ku seikkailla kirjastossa kirjahyllyjen välissä, selailla kirjojen sivuja ja täytellä omaa kirjahyllyä uusilla löydöksillä.

    Ehkä poikkesin nyt vähän itse tästä teknologia asiasta, mutta mutta.

    Mielenkiintoinen aihe ja varmasti syntyy tänne mielenkiintoista keskustelua 🙂

  2. Olen itse vannoutunut e-kirjan ystävä ja näen vain positiivista sähköisissä koulukirjoissa. Ihan ensin haluan kumota myytin siitä, että e-kirjaan ei voisi tehdä muistiinpanoja. Hyvä e-kirjasovellus mahdollistaa paitsi alleviivauksen ja muistiinpanot, myös muita käteviä oppimista tukevia toimintoja, kuten vaikkapa integroidun sanakirjan. Suosittelen kaikille e-kirjoihin tutustumista esim. lataamalla Kindlen sovelluksen tabletiin tai älypuhelimeen.

    Mitä tulee perinteisen kirjan ja e-kirjan ekologisuuteen, lienee selvää, että tuhat kirjaa tuhoaa luontoa enemmän kuin laite, johon voi ladata tuhat e-kirjaa. Toinen juttu on, jos hankkii laitteen yhtä kirjaa varten. Mutta ainakin minun lukioaikoinani (vuonna miekka ja kivi) käytännössä jokaisella kurssilla oli oma kirjansa, joten kirjoja kertyi useita kymmeniä.

    Itse näen isoimpana ongelmana suomalaisten kustantamoiden nuivan suhtautumisen esim. oppikirjoihin sopivien lisenssien kehittämiseen ja valtiovallan älyttömän verotuspolitiikan, jossa e-kirjaa syrjitään.

  3. Mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe, Peppiina ja Emilia! Sähköiseen ylioppilaskokeeseen siirtyminen on mielestäni luonnollinen askel jatkuvasti teknologisoituvassa yhteiskunnassamme. On selvää, että teknologiaosaamisella tulee olemaan yhä suurempi rooli niin peruskoulun kuin toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmissa.

    Mielestäni hienoin asia tässä uudistuksessa olisi se, että uudistuksen jälkeen ylioppilaskoe voisi mitata paremmin tiedonhakua ja tiedon soveltamista ulkoa opittujen asioiden testaamisen sijaan. Tiedonhaku, soveltaminen ja lähdekritiikki ovat taitoja, joita tarvitaan yhä enemmän niin työssä kuin arkielämässäkin. Lisäksi sähköiset kokeet on todennäköisesti helpompi tarkastaa.

    Mahdollisina uhkina yo-kirjoitusten sähköistymisessä näen lunttaamisen mahdollisuuden varsinkin oppilaan käyttäessä omaa konettaan sekä mahdolliset tekniset ongelmat, jotka voivat pahimmassa tapauksessa pilata koko kokeen. Tähän vaaditaan paljon teknistä osaamista ja tukea kouluilta. Koetilanteessa it-apua pitää olla saatavilla koko ajan. Myös koulujen eriarvoistuminen huolettaa. Joillakin kouluilla on mahdollisuus tarjota enemmän tvt-opetusta kuin toisilla, sillä heillä on käytettävissään enemmän laitteistoa ja osaamista. Köyhemmillä kouluilla sen sijaan saattaa olla vähäinen määrä laitteita. Opettajien teknologiakoulutus on tärkeä osa myös tätä uudistusta, sillä jos ylioppilaskoe on sähköinen, tulee opetuksen tapahtua niin, että kotitaustasta riippumatta jokaisella on sellaiset tietotekniset taidot, että kokeen suorittaminen sujuu ongelmitta.

    Kokeiden sähköistyminen on siis kaiken kaikkiaan mielestäni hyvä juttu, kunhan teknologiaopetuksesta huolehditaan ja mahdolliset tietotekniset seikat suunnitellaan huolellisesti. Itse olisin ainakin mieluusti kirjoittanut ylppärini koneella, sen verran kipeä käsi oli ainakin äidinkielen kokeiden jälkeen. 🙂

  4. Tämä on kyllä mahtavaa lukea muidenkin juttuja ja ajatuksia!
    Yo-kirjoitusten sähköistyminen tuo ekana minullekin mieleen silmien rasittumisen, koska en itsekään jaksa monia tunteja tuijotella “ruutuja”:D kiitos Katri tuosta sovellus vinkistä, voisin alkaa harjoitella e-kirjojen lukemista, vaikka niitä vielä vierastankin. Mutta olen silti sen kannalla, että teknologia menee eteenpäin ja niin pitää myös esimerkiksi yo-kirjoitustenkin. Ainakin kokeilutasolle asti.

    Hyvä pointti tuo e-kirjojen hyvistä puolista, että se on erittäin ympäristöystävällinen. Ja ajattelinkin, että nykyaikana on monet asiat mahdollisia, esimerkiksi muistiinpanomerkinnät tai alleviivaukset e-kirjoihin.

    Elinalta tuli kommentissaan juttua sähköisten yo-kirjoitusten lunttaamismahdollisuuksista. Aloin pohtia tätä sen eston toteutus tapaa. Vie paljon aikaa, jos tarkastetaan opiskelijoiden omat koneet, ja vie paljon rahaa, jos kaikilla on yo-kirjoituksissa jotkin tietyt samat koneet..

    Mietin myös, miksi olisi hyvä pitää opetuksessa vielä jonkinnäköinen käsinkirjoitustaidon opettelu. Tulee mieleen numero 7, josta on jätetty käsinkirjoitusopetuksessa pois tämä “keskiviiva”, joka oli ennen vanhaan. Luultavasti siksi, että puhelimissa ja tietokoneissa seiska on ilman keskiviivaa. (Ykkösen mahdollinen väkänen saattaa aiheuttaa sekaannusta lasten numeroissa, mutta se nyt ei liity tähän.) Muistan, kun itselläni kesti hetken opetella tämä “uusi” seitsemän ilman keskiviivaa. Kirjoitin kerran lapsen suttupaperiin opastusta matikan tehtävästä ja oppilas kysyi “mikä toi on?”, kun kirjoitin “väärän” seiskan. Siitä tuli mieleen yksi syy, miksi käsinkirjoitus pitäisi jättää opetukseen. Monet vanhat asiakirjat ja monet ihmiset tulevat varmasti kirjoittamaan jotain käsin vielä monia vuosia, on siis hyvä ainakin oppia lukemaan käsialaa ja eri “fontteja”, eikä vain tietokonetekstiä. Lisäksi tietotekniikan kaatuessa olisi hyvä olla varavaihtoehto omasta käsialasta. Muistilappuihin kirjoitus tai pikaisest muistiinpanot ylipäänsä on kiva tehdä käsin. Mutta joidenkin mielestä puhelimeen on nekin kiva tehdä:D

    Pääasiallisesti olen sitä mieltä, että ei kun kokeilemaan vaan ja katsotaan muun muassa, että kaatuuko järjestelmät. Riskejä täytyy ottaa välillä.

  5. Täytyy sanoa, että tämä äkkipikainen siirtyminen sähköisiin yo-kirjoituksiin tuntuu kyllä hieman huolestuttavalta. Yo-kirjoitukset ovat kuitenkin tällainen perinteinen tapa mitata osaamista (on se sitten ulkaopeteltua, soveltavaa tai mitä tahansa oppimista) ja ilmeisesti niiden on tarkoituksena pysyäkin sellaisina, kuitenkin siirryttäessä tekemään kokeita tietokoneilla näkisin että lunttausmahdollisuudet kasvavat. Miten kouluilla muka olisi resursseja tutkia kaikkia koneita, löytää uusimmat bugit ja porsaanreiät järjestelmistään ja varmistaa se, ettei järjestelmää voida hakkeroida, tms. Tietysti nykyäänkin on varmasti mahdollista kuljettaa joku lunttilappu kokeeseen, mutta voidaanko sanoa varmasti, että tietokoneella tehty koe on tältä kannalta turvallisempi?

    Sitten ihan asiasta toiseen. Itse aika hataran keskittymiskyvyn omaavana voisin kuvitella, että liikuntasalillinen opiskelijoita nakuttamassa näppäimistöjään voisi olla aika häiritsevää. Pitäisikö siis herkästi häiriintyvät ihmiset eristää johonkin pienempään tilaan vai antaa heille korvatulpat? Omaa keskittymistäni ihan tosiaan häiritsee näppäimistöjen naksunta, kun tila on muuten hiljainen ja yrittää tosissaan keskittyä, vaikkapa kirjastossa esseitä kirjotellessa. Tämä tällaisena pienenä sivuhuomiona.

    1. Aihe on ajankohtainen ja aina vain enemmän ajankohtaistuva. Opiskelijana joka on tottunut kantamaan niin lukio kuin yliopistoaikanaan aina kirjastosta jos toisesta selkä vääränä kirjoja ja ahmimaan niitä teos toisensa jälkeen olen hieman huolestunut tavasta, jolla lukiolaisia kannustetaan oppimaan ja omaksumaan tietoa.

      Onko tosiaan tehokasta tuoda internet ylioppilaskirjoituksiin asti? Totta on, että tiedon määrä kasvaa ja tieto päivittyy hurjaa vauhtia, mutta perusasioiden ja kokonaisuuksien omaksumista nykymaailman tietoähkyssä ei tulisi unoahtaa.

      Siksi, vaikka ymmärrän oppimateriaalien sähköistymisen, en ymmärrä ylioppilaskirjoitusten äkillistä “teknologisaatiota”. Minne hävisivät lyijykynä, paperi ja omaan päähän luottaminen?

  6. Hieno puheenvuoro, Katri!

    E-kirjan lukeminen ei suinkaan ole sama asia läppärin näytöltä ja tarkoitukseen suunnitellulta lukulaitteelta, ja muistiinpanojakin on mahdollista tehdä myös elektronisesti. Kommenteissa on kuitenkin nostettu esiin monta haastetta, jotka on varmasti syytä ratkaista ennen kuin lähdetään hutkimaan (mm. mitä tapahtuu, jos kone jumittuu tai kaatuu kesken ylioppilaskokeen?).

    Kommenttiin e-kirjojen ympäristöystävällisyydestä haluaisin nähdä jonkin vertailun, sillä sähköisten toimintojen kuormittavuus tulee välillä yllätyksenä. Olen itse tutumpi musiikin maailman kanssa, joten voin tehdä vertailun musiikin streamauspalveluiden ja cd-myynnin ympäristöystävällisyyden vertailusta; sitä luulisi helposti, että “digitaalinen” musiikki on paljon ympäristöystävällisempää kuin fyysisten cd-levyjen valmistaminen, rahtaaminen ja myynti, mutta todellisuudessa pilvipalveluiden ylläpito ja käyttö kuluttavat valtavat määrät energiaa (lisää esim. http://bigfishmarket.com/dev2014/green-listening-are-plastic-cds-more-environmentally-friendly-than-streaming). Sähköisten kirjojen ylläpito ei varmasti kuluta läheskään niin paljon energiaa kuin musiikkikirjastot, mutta on hyvä pitää mielessä myös elektronisten palveluiden energiankulutus.

  7. Hienoa, että tämä aihe puhuttelee teitä! Todella hyviä kommentteja kaikilta 🙂

    Olen täysin samaa mieltä kanssasi Mirjam-Laura. Itse vastustan hieman ajatusta sähköisistä kirjoituksista, mutta jos totta puhutaan, tekisin nyt mieluummin esimerkiksi juuri äidinkielen yo-kokeen tietokoneella kirjoittaen. Mitä tulee tuohon netin käyttöön, sitä ei ainakaan lähiaikoina vielä sallita. On silti vaikea kontrolloida kaikkien oppilaiden koneita, varsinkin jos ne ovat itsehankittuja. Ei ole helppo valvoa lunttaamista tai hakkerointia koetilanteissa.

    Katri, olet kyllä oikeassa tuon suhteen, että e-kirjoja voi alleviivailla jne. Luin nimittäin tänään mielenkiintoisen artikkelin siitä, mitä kaikkia sovelluksia onkaan mm. e-kirjoille ( http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/17/sovelluksia-opiskelijalle-8-tapaa-opintojen-tehostamiseen ). Itse en ole kovinkaan perehtynyt e-kirjoihin, sillä olen aina kannattanut vanhoja kunnon oppikirjoja ja vieroksunut tabletilta lukemista. Kuten Mirjam-Laura sanoo, mikään ei voita uusien oppikirjojen avaamisen tunnetta. Kunnioitan kuitenkin sinunkin mielipidettä. Oli kyllä valaiseva ja positiivinen kommentti Katri sinulta e-kirjojen puolesta. Se pisti miettimään asioita myös toisesta näkökulmasta 🙂

    Mitä tulee ekologisuuteen, jätimmekin Emilian kanssa kysymysmerkein auki kustannukseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyvät asiat. Meira, olet oikeassa siinä, miten yllättävästi sähköiset toiminnat kuluttavat. Olet myös Katri oikeassa sen suhteen, että paperiset kirjat kuluttavat ehkä hieman enemmän luontoa kuin tablettien ym. valmistaminen. Vertailua näiden kahden välillä ei oikein löydy mistään, joten on paha loppujen lopuksi sanoa, mikä on ympäristöystävällin vaihtoehto. Pitää ottaa nimittäin huomioon myös sähköinen kulutus ja toisaalta paperisten kirjojen kierrätys vaihtoehtona.

    Hyvin perusteltu kommentti Elina. Teknologisoituminen tuo tullessaan paljon hyvää, mutta myös ongelmia. Itse olen huolissani myös esille tuomastasi lunttaamismahdollisuudesta. Pitäisi tosiaan olla myös lisäksi tasa-arvoista opetusta niin, ettei kukaan olisi paremmassa tilanteessa taitojen suhteen yo-kokeessa jne. It-apua pitäisi olla myös helposti ja nopeasti saatavilla.

    Laura, et ole ainoa, jolla silmät rasittuvat ”ruutujen töllöttämisestä”. Tämän nostimmekin Emilian kanssa esiin tekstissämme, sillä terveyshaittoja ei sovi sivuuttaa. Todella hyvä kommentti myös käsinkirjoituksen puolesta. On totta, että käsinkirjoitustaito tulee olemaan vielä pitkään olemassa, ainakin niin kauan kuin me ja ikääntynyt väestö elämme. On hyvä oppia lukemaan myös muutakin kuin tietokonekirjoitusta. Hyvä kysymys Laura; jos tietotekniikka jostain syystä kaatuisi, miten kirjoittaisimme ilman käsinkirjoittamisen taitoa?

    Hyvä huomio keskittymisestä Mina-Maria. Jotkut ovat tosiaan herkempiä äänten suhteen kuin toiset. Olisi siis huomioitava koetilanteessa se, miten joidenkin oppilaiden keskittymistä häiritsee tietokoneella naputteleminen. Ratkaistaanko ongelma jakamalla korvatulppia? Vai kehittämällä tulevaisuudessa ”hiljaisempia” koneita?

    Olen samaa mieltä Tuuli yleissivistyksen suhteen. Vaikka tietomäärä kasvaakin, olisi ainakin jotkut perusasiat ja kokonaisuudet hallittava jatkossakin. Ei sovi ulkoistaa kaikkea koneille, sillä muuten yleissivistys romahtaisi. Jos ennenkin ovat toimineet ihmisten omat päät, miksi ei hyödyntää jatkossakin päitämme? Mieleeni tuli yksi mietelause, johon törmäsin netissä: ”We live in the era of smart phones and stupid people.” Eihän anneta tuon lauseen olla totta?

    Meira, oli erittäin hyvä pointti tuo sähköisten laitteiden kulutus. Haluaisin itsekin nähdä vertailua e-kirjojen ja paperisten kirjojen välillä. Kuten jo yllä otin esiin, on vaikea sanoa suoraan ympäristöystävällisintä vaihtoehtoa, kun otetaan huomioon myös kirjojen kierrätysmahdollisuus. Vaikka Katri toikin esiin, että satojen kirjojen valmistaminen olisi luontoa kuormittavampaa kuin e-kirjojen lukemiseen tarvittavan koneen valmistaminen, täytyy tosiaan ottaa huomioon sähkön kulutus e-kirjojen osalta. Mielenkiintoiseksi jää siis, kumpi onkaan ympäristöystävällisempi vaihtoehto piedemmällä aikavälillä: e-kirja vai paperinen kirja?

    Kiitos kaikille vielä kerran ajatuksia herättäneistä kommenteista! Teillä on todella fiksuja mielipiteitä ja näkökulmia 🙂 Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta teknologisoitumiseen liittyvissä kysymyksissä, minkä voikin todeta johtavan yhtä rikkaaseen keskusteluun kuin täällä. Saa nyt nähdä, miten yhteiskuntamme ottaa huomioon eri näkökulmat ja mielipiteet, joita teidän kommenteissakin tuli esiin.

    Kaikki kommentit ovat edelleen tervetulleita! 🙂

    Peppiina/Teknologia kouluissa

  8. Kivan ajankohtainen aihe etenkin ylioppilaskirjoitusten uudistuksen kohdalla!
    Itse luen aina kaiken paperilta jos vain mahdollista ja tykkään raapustella muistiinpanoja kynällä vihkoon mielummin kuin näpyttelemällä tietokoneen näppäimistöllä. Tämä johtuu lähinnä siitä, että tietokoneella ollessani tapanani on olla paljon selkää ja niskaa tappavammissa asennoissa kuin käsin kirjoittaessa. Näyttö myöskin alkaa särkeä silmiäni ja päätäni muutaman tunnin jälkeen. Toki näin ei ole kaikilla, mutta jo tämä voi olla ylioppilaskirjoituksissa se eriarvoistava tekijä: henkilökohtaiset fyysiset taipumukset esim. päänsärkyyn sekä huono tottumus tietokoneen käyttöön saattavat heikentää tulosta huomattavasti. Kuudessa tunnissa silmät väsyvät jo paperinkin tuijotteluun. Vaikka on olemassa näyttöjä, jotka ovat silmille hiukan ystävällisempiä, ovat ne tietääkseni reippaasti kalliimpia kuin norminäytöt, mikä taas saattaa tuoda eriarvoisuutta koulujen välille: saavatko vain varakkaammat yksityiset koulut hankittua ergonomisimmat välineet?
    Tämän sanottuani voin kuitenkin todeta, että on hienoa, että vanhoja systeemejä yritetään ajankohtaistaa ja toivon että se tehdään harkiten ja mietitään loppuun asti ennen toteutusta. Näin radikaali muutos on kuitenkin varmasti hieman stressaava sekä tuleville ylioppilaille, että heidän opettajilleen.

  9. Todella hyvä kommentti Anna! 🙂 Itse en tullut ajatelleeksi ergonomiaa silmien rasittumisen lisäksi. On totta, että tietokoneella kirjoittaessa oma asento on ihan erilainen kuin käsin kirjoittaessa. Mitä tulee päänsärkyyn, yo-kokeissa on todellakin otettava huomioon yksilölliset erot. Ei ole reilua, jos joidenkin oppilaiden yo-koe menee pieleen sen takia, ettei kestä olla kahta tuntia enempää koneella päänsäryn tai muun tietokoneesta aiheutuneen vaivan takia. Eriarvoisuus tulee valitettavasti olemaan osa sähköistä yo-kirjoitusta, ellei hyviä ratkaisuja kehitetä. Mielestäni on huolestuttavaa, miten paljon eriarvoistumiseen liittyviä kysymyksiä liittyy koulujen teknologisoitumiseen.

    Peppiina/Teknologia kouluissa

  11. Mielenkiintoinen aihe, joka sai minutkin pysähtymään blogin pariin. En pureudu niinkään aiheeseen, koska siitä oli jo sanottu samat havainnot, joihin itsekin kiinnitin huomiota.
    Haluan antaa positiivista palautetta blogitekstin tekijöille, jotka ovat panostaneet tekstiin ja kommentoivat aktiviisesti vastaajille! Pidin myös uusimmasta artikkelista, ihanaa aktiivisuutta.

  12. Kiitos Ella positiivisesta palautteesta! 🙂

    Peppiina/Teknologia kouluissa

Comments are closed.