Koe koulutus kaksin

Ajatus annettiin minulle, kun rupattelin puolipäiväisen some-koulutuksen lounaalla toisen osallistujan kanssa. Hän jakoi seuraavan viisauden omasta elämästään: ” Älä osallistu koulutuspäivään ainoana yrityksestäsi”.

Jäin miettimään tätä lausahdusta, joka ensin tuntui vähän ”liikaa vaaditulta” tässä kiireisessä maailmassa. Miksi istuttaa useampaa työntekijää samassa paikassa, kun tehokkaampaa olisi että yksi käyttää aikaansa ja jakaa saadun tiedon toisille myöhemmin.
Pienimuotoisen pohdinnan jälkeen olen kuitenkin valmis allekirjoittamaan ajatuksen.

Seminaarissa tai koulutuksessa on helppoa innostua uusista asioista. Kaikki puitteet ovat olemassa. Olet ympäröity asiasta kiinnostuneilla ihmisillä ja kouluttajan asiantuntijuus saa teidät nyökyttelemään.

”Mutta” tulee kuitenkin siitä, että on erittäin haastavaa yksin siirtää opitut ajatukset organisaatioon. Vaikka haluankin ajatella, että jo yksi ihminen voi teoillaan vaikuttaa asioihin, on muutoksen aikaansaaminen vaikeaa. Kun kaksi ihmistä on löytänyt tarvittavan palon muutokselle, mahdollisuudet moninkertaistuvat.

Jotkut asiat kannattaa siis kokea, ei kertoa – kuten koulutuspäivät.

Sairaanhoitajasta kouluttajaksi

Moi kaikille!

Tervehdys aurinkoisesta Vaasasta. Istun täällä Vaasan aikuiskoulutuksessa ja ensimmäistä kertaa kirjoitan tänne blogiin. Toivottavasti kaikki me kirjoittajat saamme innostaa teitä ja toisiamme elinikäiseen oppimiseen. Kuten Reetta Viinanen omassa blogissaan 23.3.2012 sanoo, että maailma muuttuu ja mukavuusalueelta on hyvä joskus poistua.

Itselläni on elämä ollut aina siinä mukavuusalueen rajalla. 20 vuotiaana totesin ensimmäisen kerran: “opiskelu on kivaa, en lopeta sitä koskaan”! En ehkä tiennyt ihan mitä toivoin, mutta sain sen :) Olen opiskellut elämäni, aina työn rinnalla ja työssä. Joskus olen ajatellutkin, että valitettavasti olen se, joka nostaa käden ylös kysyttäessä: “Kuka osallistuu”?.  Yleensä se on ollut antoisaa ja hyvä asia, vaikka joskus työmäärä uuvuttaa. On siis usein vaikea sanoa ei, mutta useimmiten se on ollut vain hyvä asia.

Tällä hetkellä toimin siis Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa VAKK:lla ja koulutan lähihoitajia. Voisin sanoa, että tämä työ on palkinto ahkeruudesta, aktiivisuudesta ja oppimisen halusta. Ammatiltani olen sairaanhoitaja ja hoitajan työtä olen tehnyt yli 10 vuotta. Nyt saan toteuttaa itsenäni koulutuksen maailmassa ja edelleen opiskelen itsekin Vaasan avoimessa yliopistossa. Tavoite lähitulevaisuudessa olisi saada sosiaali- ja terveyshallintotieteiden maisterin tutkinto valmiiksi. Opettajan pätevyys siis puuttuu, mutta sillä tiellä ollaan. Ikuinen oppija ja elinikäisen oppimisen ehdoton kannattaja. Toivotan ihanaa kesän odotusta ja lukuiloa kaikille.