Australiaan syntyi uusi järvi
YLE-uutisten (22.1.2011) mukaan Australian rankkasateet ovat synnyttäneet Victorian osavaltioon suuren tulvajärven, jonka vedet jättävät alleen lukuisia kaupunkeja. Järven syntyminen on poikkeuksellista, koska normaalisti tammikuu on Kaakkois-Australian kuivin kuukausi.
Melbournen kaupungin luoteispuolelle syntynyt ”sisämaan meri” on 90 kilometriä pitkä ja 40 kilometriä leveä, kertovat Australian viranomaiset.
Vesimassa on peittänyt alleen 75 kaupunkia ja kylää. Viranomaiset ennustavat, että vesi valuu seuraavien 7 – 10 päivän aikana Murrayjoen uoman kautta mereen. Matkalla veden tielle jää vielä 5 – 10 asutuskeskusta.
Tulva on pahin ainakin 130 vuoteen eli koko sinä aikana, kun Victorian osavaltiossa on pidetty säätilastoja. Yleensä Victoria on tammikuussa rutikuiva. Kaksi vuotta sitten alueella riehuivat suuret pensaspalot, jotka aiheuttivat 173 ihmisen kuoleman ja tuhosivat kokonaisia kyliä.
Voimakkaan La Nina -sääilmiön aiheuttamat sateet peittivät Australiassa joulukuussa alleen koillisen Queenslandin osavaltion, missä nyt on päästy raivausvaiheeseen. Rannikolta sateet ja tulvat siirtyivät alkuvuodesta mantereen sisäosiin.
Samaan aikan myös Australian pohjoisosaan Darwinin kaupunkiin on annettu viikonlopuksi varoitus voimakkaasta trooppisesta myrskystä ja äkillisistä tulvista (Flash flooding). Australian tilannetta voi seurata Australian sääpalvelun Weather and Warnings -sivulta http://www.bom.gov.au/weather/
Saksan tulvat nousemassa ennätyskorkeuteen
YLE uutisoi tänään (22.1.2011) myös pohjoisen Saksan tulvatilanteen olevan lähellä ennätyksiä:
Tulvavedet nousevat uhkaavasti Pohjois-Saksassa. Viranomaiset uskovat, että tulvakorkeus saavuttaa huippunsa tänään lauantaina, kertovat Saksan tiedotusvälineet.
Tilanne on vakavin Elbejoen varrella, missä vesi on noussut nopeammin kuin viranomaiset olivat ennustaneet.
Tulva vaivaa erityisesti Ala-Saksin ja Schleswig-Holsteinin osavaltioita, mutta myös Brandenburgissa ja Mecklenburg-Vorpmmernissa on annettu korkeimman tason tulvavaroitus.
Monella paikkakunnalla veden pelätään nousevan korkemmalle kuin ennätysvuonna 2006.
Esimerkiksi Lauenburgissa, 40 kilometriä hampurista kaakkoon, viranomaiset ovat asettaneet keskikaupungille täydellisen autoilukiellon. Lüneburgissa hätäisesti hiekkasäkeistä kyhätty tulvavalli saattaa pettää minä hetkenä hyvänsä.
Viranomaiset uskovat, että talojen vettyneitä pohjakerroksia joudutaan pumppaamaan tyhjäksi vielä useiden päivien ajan ennen kuin vesi alkaa laskea.
Tammikuun alussa tulvat koettelivat läntisen Saksan aluetta, erityisesti Reinin ja Mosel -jokien yhtymäkohdassa sijainnutta Koblenzin kaupunkia.
Brasilian tammikuiset tulvat
aiheuttivat Globalpost-verkkosivujen (22.1.2011) mukaan ”the deadliest landslides Brazil has ever seen”. Arviot ovat nousseet jo liki tuhanteen kuolonuhriin ja valtaviin aineellisiin vahinkoihin.
“There is a lot of tropical moisture in the atmosphere that is getting transported over very long distances and is dropping out in various places around the world in dramatic fashion,” Gulledge said.
Last year tied with 2005 as the warmest on record, according to the U.S. National Oceanic and Atmospheric Administration. And floods in 2010 weren’t the only extremes.
Äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat eri puolilla maapalloa megaluokan vahinkoja ihmisille ja ihmisten luomille järjestelmille. Välittömäksi aiheuttajaksi voidaan nimetä La Nina tai talven ja lumisateiden ulottuminen pitkälle Keski-Eurooppaan, mutta sääilmiöiden rajuus panee miettimään. Globalpostin Brasilia artikkeli on otsikoitu
Extreme weather: the reality of a warming world. Scientists are starting to link natural disasters to rising greenhouse gases.
Globalisation and the Environment -blogissa julkaistiin eilen megakatastrofeihin liittyvä kiinnostava artikkeli Responding to Threats of Climate Change Mega-Catastrophes, kirjoittajina Carolyn Kousky, Olga Rostapshova, Michael Toman, and Richard Zeckhauser. Suosittelen. Tässä alkupalaksi abstrakti, koko tekstin sisältävä pdf löytyy blogikirjoituksesta.
There is a low but uncertain probability that climate change could trigger “mega-catastrophes,” severe and at least partly irreversible adverse effects across broad regions. This paper first discusses the state of current knowledge and the defining characteristics of potential climate change mega-catastrophes. While some of these characteristics present difficulties for using standard rational choice methods to
evaluate response options, there is still a need to balance the benefits and costs of different possible responses with appropriate attention to the uncertainties. To that end, we present a qualitative analysis of three options for mitigating the risk of climate mega-catastrophes—drastic abatement of greenhouse gas emissions, development and implementation of geoengineering, and large-scale ex ante adaptation— against the criteria of efficacy, cost, robustness, and flexibility. We discuss the composition of a sound portfolio of initial investments in reducing the risk of climate change mega-catastrophes.
