Yleisen valtio-opin 7.10.2014 järjestetty oppiainekokous päätti esittää kokouksen nimissä lausunnon koskien Helsingin yliopiston uuden johtosäännön luonnosta, joka on ollut yliopistolaisten kommentoitavissa HY:n sisäisessä verkossa Flammassa.

Syynä lausunnon esittämiseen oppiainekokouksen toimesta yksittäisten kommenttien ohella on yhteinen huolestuneisuus useista johtosääntöesityksen sisältämistä epäkohdista, joista tärkein on tieteellisen autonomian vaatiman kollegiaalisen ja demokraattisen päätöksenteon periaatteiden ja instituutioiden merkittävä heikentäminen ilman selkeitä perusteluja. Lisäksi johtosääntöluonnoksesta voidaan löytää useita toimintatapoja, jotka vaikeuttavat yliopiston toimintaa organisaationa.

Asiantuntijalausuntomme perustuu yleisen valtio-opin oppiaineen edustamien tieteenalojen piirissä tehtyyn, aihepiiriä koskevaan ja vuosikymmenien aikana kertyneeseen tieteelliseen tutkimukseen. Lausuntomme puoltaa erityisesti demokraattista ja kollegiaalista päätöksentekoa ja kritisoi hierarkkista päätöksenteon mallia, jossa hierarkiassa ylemmän tason johtajat nimittävät alemman tason johtajat. Kritiikki kohdistuu ennen kaikkea johtosääntöluonnoksen pykäliin 24, 26 ja 38, jotka koskevat dekaanin ja laitoksen johtajan valintaa, vaikka ne eivät olekaan luonnoksen ainoat ongelmalliset kohdat.

Lausunnon keskeiset huomiot:

1. Yliopistolaisten tyytymättömyydessä yliopiston johtamista kohtaan ei ole kyse siitä, että nykyinen päätöksentekojärjestelmä olisi saatu heikosti toimimaan, vaan siitä, että nykyisen päätöksentekojärjestelmän eräitä piirteitä ei pidetä legitiiminä. Luonnos johtosäännöksi vahvistaa entisestään juuri näitä piirteitä.
2. Luonnoksen esittämä hierarkkinen johtamistapa merkitsee yliopistossa suurella todennäköisyydellä pikemminkin tehokkuuden selvää heikentämistä kuin kohentamista.
3. Yliopistot ovat uutta tietoa tuottavia, luovia asiantuntijaorganisaatioita, joihin sopii parhaiten työntekijöiden autonomiaa ja dialogia korostava hallintatapa. Tähän kuuluu, että esimiehet ovat suoraan tili- ja vastuuvelvollisia työyhteisölle ja että esimiehillä ja päätöksentekoelimiin valituilla edustajilla on yliopistolaisten kunnioitus ja oikeutus puolellaan. Johtosäännön luonnos heikentää mahdollisuuksia autonomian, dialogin ja tilivelvollisuuden toteutumiseen.
4. Tiedekunta-, laitos- ja oppiainetason demokraattiset päätöksenteon rakenteet ja kulttuurit kuuluvat tieteen institutionaaliseen luonteeseen ja demokratian ja yhteiskunnallisen oppimisen edistäminen ovat osa yliopiston yhteiskunnallista tehtävää.

Lausuntomme kiinnittää erityistä huomiota siihen, että organisaatioilla on emergenttejä ominaisuuksia. Johtajuudessa ei ole niinkään kyse henkilökohtaisista ominaisuuksista kuin siitä miten valtasuhteet on järjestetty. Erityisesti varoitamme ryhmäajattelun ja funktionaalisen typeryyden seurauksista.

Lausuntomme on luettavissa kokonaisuudessaan muun muassa oppiainevastaavan Ville-Pekan Sorsan blogisivuilta ja täältä.