Miten ”laaja-alaisten tutkintojen” vaikutuksia pitäisi analysoida?

Kun tarkastelemme jotain uudistusta, hyvinä yhteiskuntatieteilijöinä meidän pitää erottaa tarkoitetut ja tarkoittamattomat vaikutukset. Ensinnäkin voimme analysoida niitä tarkoittamattomia vaikutuksia, mitä jo pelkällä yrityksellä toteuttaa joku tietty muutos X on. Lopputulos voi olla jotain aivan muuta kuin mitä suunnittelijat ja ideologit tavoittelevat.  Lue loppuun

Yliopiston kollegio päättää ylijäämästä

Helsingin yliopiston kollegio kokoontui keskiviikkona 6. toukokuuta vahvistamaan yliopiston tilinpäätöksen ja päättämään ylijäämän käytöstä tai alijäämän kattamisesta. Tilikaudella 2014 yliopisto on taas kerran tehnyt reilusti ylijäämää, tällä kertaa 34,9 miljoonaa euroa. Yhteensä ylijäämää on kasautunut noin 140 miljoonaa vuodesta 2012 alkaen (sitä ennen oli pari pienehkön alijäämän vuotta).

Lue loppuun

Vallankeskitys Helsingin yliopistossa: kohti Pohjois-Korean mallia

Suomalaisten yliopistojen hallintoa on kehitetty hierarkkisten suuryritysten mallin mukaan. Vallankeskitys ei ole tapahtunut kertaheitolla, vaan on pikemminkin prosessi, joka näyttää johtavan demokratian ja kollegiaalisuuden viimeistenkin kerrosten varsin nopeaan murenemiseen. Tästä on osoituksena Helsingin yliopiston hallituksen keskiviikkona 15.4.2015 hyväksymä uusi johtosääntö.

Lue loppuun

Tiedote: yliopistokyselyn tulokset

Yliopisto on taas uusien myllerrysten edessä. HY:n johtosäännön muutosesityksen yleisenä linjana on keskittää valtaa rehtorin käsiin sekä avata tie työelämäprofessuureille ja toimintojen markkinapohjaistamiselle. Samaan aikaan kun Helsingin yliopistossa pyritään muuttamaan johtosääntöä, puhutaan myös lukukausimaksuista, toimintojen kaupallistamisesta, profiloinneista ja poisvalinnoista sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistämisestä.

Lue loppuun

Yliopistojen profilointi ja rakenteelliset uudistukset: esitettyjen perusteluiden kriittinen analyysi

Karl Popperin kuuluisan teesin mukaan tiedettä ohjaa falsifioitavuuden periaate: jokainen väite voidaan osoittaa vääräksi. Tiede on näin väistämättä myös kriittinen, jopa vallankumouksellinen käytäntö. Kaikkea voidaan ja pitää epäillä. Mitään ei pidä hyväksyä muuten kuin väliaikaisena ajattelun ja toiminnan perusteluna.

Lue loppuun